valtioneuvosto.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriölle esitetään 9,2 miljardia euroa valtion talousarvioon vuodelle 2027
Valtion vuoden 2027 talousarvioesityksessä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan määrärahataso kasvaa 200 miljoonalla eurolla ja on yhteensä noin 9,2 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä vahvistetaan erityisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jatketaan perustaitojen ja tasa-arvon vahvistamista koulutuksessa sekä toteutetaan koulutuksen ja kulttuurin lakisääteiset indeksikorotukset. Budjetin yhteydessä toimeenpannaan aiemmin hallituskaudella päätetyt sopeutukset.
Eduskunnalle 21. syyskuuta annetussa valtion talousarvioesityksessä opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetaan korkeakoulutukseen ja tutkimukseen 4,2 miljardia euroa, toisen asteen koulutukseen 1,45 miljardia euroa, opintotukeen 1,35 miljardia euroa, varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön yhteensä 921 miljoonaa euroa, taiteeseen ja kulttuuriin 569 miljoonaa euroa, liikuntatoimeen 176,5 miljoonaa euroa ja nuorisotyöhön 70,8 miljoonaa euroa.
Loput määrärahoista kohdistuvat muun muassa ministeriön ja hallinnonalan virastojen toiminnan, kirkollisten tehtävien, kansainvälisen yhteistyön ja hallinnonalan muiden toimintojen rahoitukseen.
Hallituskaudella päätetyt julkisen hallinnon tuottavuusohjelman sekä toimintamenojen vähennykset nousevat opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa noin 40 miljoonaan euroon vuodesta 2027 lukien.
Opetus- ja kulttuuritoimen toimialaan liittyy myös kuntien peruspalvelujen valtionosuudet, jotka sisältyvät valtiovarainministeriön budjettiin. Kuntien peruspalvelujen indeksikorotuksia leikataan, mikä tarkoittaa 60 miljoonan euron lisäsäästöä peruspalveluiden valtionosuuksiin.
Koulutus ja varhaiskasvatus: Panostuksia tasa-arvoon ja osaamiseen
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen lakisääteiset indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistamista jatketaan ja siihen varatut määrärahat nousevat 200 miljoonaan euroon. Tasa-arvoavustuksiin esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Vuonna 2027 käynnistetään kokonaiskoulupäiväkokeilu, joka mahdollistaa koulun yhteydessä järjestettävän harrastustoiminnan. Alueelliseen kokeiluun varataan 2 miljoonaa euroa.
Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 181,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 alusta kotoutumiskoulutuksen rahoitus kerätään yhteen kanavaan, ja koulutustehtävä siirtyy vapaan sivistystyön järjestäjiltä kunnille.
Oppimisen tukea ja erityisopetusta vahvistavia toimia jatketaan. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa oppimisen tuen edetäkseen toisen asteen opinnoissa.
Ammatillisen koulutuksen tarjontaa suunnataan toiminnanohjauksen kehittämiskokeilulla ja uudistetuilla rahoitusperusteilla vastaamaan osaamistarpeita.
Valmistaudutaan ylioppilastutkinnon uudistamiseen monipuolistamalla opiskelijoiden mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan mm. taito- ja taideaineen kokeilla. Uudistus koskee ensimmäistä kertaa syksyllä 2027 aloittavia opiskelijoita.
EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisille opiskelijoille käyttöön otetut lukuvuosimaksut vähentävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen määrärahoja talousarviossa. Vähennyksistä ammatillisen koulutuksen osuus on 15 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen osuus 3 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lukien.
Korkeakoulut ja tiede: Tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan
Korkeakoulujen ja tieteen määrärahoiksi ehdotetaan noin 4,2 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on edelleen nostaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitustavoitteen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan.
Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisäämiseen kohdennetaan yhteensä runsaat 22 miljoonaa euroa ja avoimen korkeakoulutuksen opintosetelikokeiluun 18,6 miljoonaa euroa.
Korkeakouluindeksit huomioidaan täysimääräisesti, mikä tarkoittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhteensä 59 miljoonaa euroa.
Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvä lisärahoitus on 39 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan 15 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoteen 2026 verrattuna on yhteensä 24 miljoonaa euroa. EU:n rahoittamien tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja Tieteen tietotekniikka keskus CSC:lle on yhteensä 38,6 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus nousee 590 miljoonaan euroon. Lisäys on 63 miljoona euroa. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n lisärahoitus on 10 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien. Määräaikaista lisärahoitusta kohdennetaan yliopistojen tohtorikoulutuspilottiin (50 miljoona euroa) ja LUMI AI tekoälytehtaaseen (75 miljoona euroa).
Åbo Akademin erikoisaseman turvaamiseen kohdennetaan 3 miljoonaa euroa ja Vaasan yliopiston tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen miljoona euroa.
Opintotuki: Opintoetuuksia uudistetaan
Opintotukeen ehdotetaan varattavaksi noin 1,35 miljardia euroa.
Opintoetuuksiin toteutetaan uudistus, jolla vahvistetaan opintotuen kannustavuutta sekä perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Uudistus tulisi voimaan pääosin 1.8.2027.
Vuoden 2027 talousarvioesityksen yhteydessä annettavalla opintoetuuslailla turvataan päätoimisen opiskelijan toimeentuloa. Keskeisimmät muutokset koskevat erityisesti opintorahan huoltajakorotusta, opintolainahyvityksen ja opintolainan valtiontakauksen ehtoja sekä oppivelvollisten etuja.
Taide ja kulttuuri: Indeksikorotuksia alalle ja jatkoaikaa taidetestaajille
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 569 miljoonaa euroa vuodelle 2027.
Nuorten kulttuurikokemukset mahdollistavaa valtakunnallista Taidetestaajat-toimintaa jatketaan ja siihen kohdistetaan kertaluonteinen 3,5 miljoonan euron rahoitus lukuvuodelle 2027–2028. Toiminta rahoitetaan ministeriön kehyksen sisäisillä muiden kehittämismäärärahojen siirroilla ja kulttuurin ja taiteen osalta kertaluonteisella 1 miljoonan euron vähennyksellä kulttuuritilojen investointiavustuksiin.
Taiteen ja kulttuurin toimialan valtionosuuksiin sisällytetään lakisääteiset indeksikorotukset ja kustannustason tarkistuksesta aiheutuvat muutokset. Indeksikorotukset sisällytetään myös ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin ja kansallisten taidelaitosten rahoitukseen.
Paimion parantolan peruskorjaukseen, ylläpitoon ja toimitilojen kehittämiseen osoitetaan yhteensä 10 miljoonan euron määräaikaisen lisäys, josta yhteensä 4,5 miljoonaa euroa kohdentuu vuodelle 2027.
Liikunta- ja nuorisotoimi: Liikuntamahdollisuuksia kohennetaan
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 176,5 miljoonaa euroa ja nuorisotyön määrärahoihin 70,8 miljoonaa euroa.
Liikuntapaikkojen korjausvelan purkuun ja eriytyneiden asuinalueiden yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämiseen kohdennetaan talousarviossa 15 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksin lakisääteiset tarkistukset nostavat koulutuskeskusten valtionosuutta yhteensä 2,26 miljoonaa euroa.
Yleisurheilun EM-kisahakuun osoitetaan 2 miljoonan euron rahoitus vuodelle 2027 kehyspäätöksen mukaisesti.
Liikuntajärjestöjen ja valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen yleisavustustaso säilyy ennallaan. Liikunnallisuuden edistämiseksi jatketaan Suomi Liikkeelle -ohjelmakokonaisuuden toimeenpanoa. Koululaisten harrastamismahdollisuuksia edistävän Harrastamisen Suomen mallin avustustaso säilyy ennallaan.
Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Heidi Backman, p. 0295 330 040
Talousjohtaja Pasi Rentola, p. 0295 330 211
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
ylijohtaja Sirkku Linna (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 515
ylijohtaja Juha Rintamäki (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 330 164
ylijohtaja Kirsti Laine-Hendolin (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 126
