-

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle lakiehdotuksesta, joka mahdollistaa sähkön vähittäismyynnin hintasääntelyn sähkön hintakriisin aikana. Esityksen vaikutuksia on arvioitu pääsääntöisesti hyvin, mutta hintasääntelyn vaikutuksia kotitalouksiin olisi hyvä tarkentaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kunnille ja kuntayhtymille valtionavustushaun työttömien liikuntaneuvonnan palveluketjujen kehittämiseen. Avustuksiin on käytettävissä enintään 1,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta hyväksyy määrärahan vuoden 2027 talousarviossa.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Anders Adlercreutz osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien kokoukseen Kööpenhaminassa 1. lokakuuta.

Oy Suomen Tietotoimisto STT on ilmoittanut keskiviikkona 30.9.2026 suunnittelevansa liiketoimintansa merkittävää uudelleenjärjestelyä, joka saattaa johtaa yhtiön nykymuotoisen liiketoiminnan päättymiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää STT:n valtionavustuksen valmistelun, kunnes omistajat ovat päättäneet toiminnan jatkosta.

Suomi myöntää neljä miljoonaa euroa YK:n Gazan varhaista toipumista ja jälleenrakennusta edistävälle Horizon-rahastolle sekä kolme miljoonaa euroa Itä-Jerusalemin palestiinalaissairaaloiden kehittämiseksi EU:n hallinnoiman Pegase-rahoitusmekanismin kautta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Patria ovat solmineet sopimuksen TRACKX -tela-ajoneuvon esisarjan hankinnasta Maavoimille. Ensimmäiset esisarjan ajoneuvot otetaan vastaan vuoden 2027 syksyllä, jolloin kenttätestaus käynnistyy Kainuun prikaatissa.

EU:n metaanipäästöasetus velvoittaa energia-alan toimijoita mittaamaan, raportoimaan ja vähentämään metaanipäästöjään. Asetuksen velvoitteiden noudattamista valvovasta viranomaisesta ja velvoitteiden noudattamatta jättämisen seuraamuksista on säädettävä lailla. Tätä koskeva hallituksen esitys on lausuntokierroksella 30.9. – 21.10.2026.

Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 24.9.2026 istunnossaan Suomen osallistumisen SAFE-rahoitusvälineeseen. Valtioneuvosto valtuutti valtiovarainministeri Riikka Purran allekirjoittamaan SAFE-lainasopimuksen. Tämän jälkeen rahoitusvälineen toimeenpano tapahtuu puolustushallinnossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut vuoden 2027 valtionosuusrahoituksen esittävän taiteen toimijoille. Esittävän taiteen toimintayksiköille myönnetään valtionosuutta yhteensä noin 104 miljoonaa euroa.

Tuottavuuslautakunnan vuosiraportin mukaan Suomen tuottavuuskehitys on edelleen heikkoa, vaikka se onkin nopeutunut viime aikoina. Kustannuskilpailukyky on kunnossa, mutta se on saavutettu verrokkimaita hitaammalla palkkojen kasvulla. Heikolle tuottavuuskehitykselle ei ole yksittäistä syytä eikä helppoja lääkkeitä.

Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys vierailee Helsingissä ja tapaa ulkoministeri Elina Valtosen 2. lokakuuta. Ulkoministeri Elina Valtonen ja Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys keskustelevat Suomen ja Liettuan kahdenvälisistä suhteista, ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä sekä Liettuan alkavan EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteista. Kahdenvälisen tapaamisen jälkeen ulkoministerit osallistuvat Helsinki Security Forum -konferenssin avaukseen. "Yhteistyömme Liettuan kanssa on viime vuosina tiivistynyt ja saanut uusia konkreettisia muotoja. Erityisesti tämä näkyy puolustusteollisessa yhteistyössä. Tekoäly ja drooniteknologia tuovat siihen edelleen uusia ulottuvuuksia ja avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia”, ulkoministeri Valtonen toteaa.

Lompakko on puhelimessa toimiva sovellus, jolla voi tunnistautua sähköisesti, tehdä sähköisiä allekirjoituksia ja käyttää sähköisiä todistuksia. Lompakko on maksuton ja sen käyttö vapaaehtoista. Lompakon on tarkoitus tulla tarjolle vuoden 2027 aikana.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli 28.–29. syyskuuta yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta, maatalouden markkinatilanteesta sekä kalatalousalan rahoituksesta osana EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä. Suomi antoi myös päivityksen afrikkalaisen sikaruton tilanteesta. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan matkaviestinverkkojen vuodesta 2034 alkavan verkkotoimilupakauden valmistelun. Valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin, jotta tulevat toimiluvat voidaan myöntää ajoissa ja teleyrityksillä on mahdollisuus ennakoida ja suunnitella verkkoihin tarvittavia investointeja. Nykyisin Manner-Suomessa voimassa olevat sähköisten verkkopalvelujen tarjontaan myönnetyt verkkotoimiluvat päättyvät vuoden 2033 lopussa 700 MHz:n, 800 MHz:n, 900 MHz:n, 1800 MHz:n, 2 GHz:n, 3,5 GHz:n ja 26 GHz:n taajuusalueilla. Myös Ahvenanmaalla teletoimintaan myönnetyt verkkotoimiluvat päättyvät samanaikaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön hankkeissa valmisteltaisiin ja myönnettäisiin verkkotoimiluvat uudelle toimilupakaudelle vuodesta 2034 alkaen. Tulevan toimilupakauden valmistelussa arvioidaan muun muassa toimilupien myöntämismenetelmää, toimilupakauden pituutta ja toimilupien määrää sekä toimilupaehtoja, kuten kattavuutta ja palvelujen laatua koskevia vaatimuksia. Valmistelua tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa ja sen aikana kuullaan laajasti sidosryhmiä. Keskeiset poliittiset ja strategiset linjaukset sekä päätökset toimilupien myöntämisestä tehdään seuraavalla hallituskaudella. 2,6 GHz:n toimilupien hakuilmoitus lausuntokierrokselle Muiden matkaviestinverkkojen taajuusalueista poiketen Manner-Suomen 2,6 GHz:n nykyiset verkkotoimiluvat päättyvät jo 16.12.2029. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja uusien toimilupien hakuilmoituksesta. Lausuntoja voi antaa 2.11.2026 asti. Uudet toimiluvat 2,6 GHz:n taajuusalueelle ehdotetaan myönnettäviksi ajalle 17.12.2029–31.12.2033. Näin niiden voimassaolo päättyisi samaan aikaan muiden matkaviestinverkkojen toimilupien kanssa, ja 2,6 GHz:n taajuusaluetta voitaisiin tarkastella osana vuodesta 2034 alkavaa laajempaa toimilupakokonaisuutta. Toimiluvat myönnettäisiin vertailevalla menettelyllä. Koska kyse olisi noin neljän vuoden toimilupakaudesta, uudet toimiluvat vastaisivat ehdoiltaan lähtökohtaisesti nykyisiä toimilupia. Hakuilmoitusluonnoksessa ehdotetaan rajausta niin, että yhdelle toimijalle voitaisiin myöntää 2,6 GHz:n taajuusalueelta enintään kaksi verkkotoimilupaa. Mitä seuraavaksi? Matkaviestinverkkojen vuodesta 2034 alkavien toimilupakausien valmistelu käynnistyy viranomaisyhteistyöllä ja sidosryhmien kuulemisella. Tarkemmasta aikataulusta ja hankkeen linjauksista päätetään seuraavalla hallituskaudella. Lausunnon 2,6 GHz:n taajuusalueen verkkotoimilupien hakuilmoitusluonnoksesta voi antaa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi 2.11.2026 asti. Lausuntokierroksen jälkeen 2,6 GHz:n toimiluvat on tarkoitus julistaa haettaviksi. Uudet toimiluvat on tarkoitus myöntää alkuvuodesta 2027, ja ne tulisivat voimaan nykyisten toimilupien päättyessä joulukuussa 2029. Lisätietoja:

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu lokakuun alussa. Uudistuksella ajantasaistetaan sääntelyä ja mahdollistetaan taloyhtiöille vahvempi puuttuminen häiriöihin. Samalla selkeytetään lyhytaikaisen vuokrauksen pelisääntöjä.

Asuin- ja liikehuoneistojen vuokrauksen lainsäädäntö muuttuu lokakuun alusta lähtien. Uudistuksella pyritään selkeyttämään vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksia sekä velvollisuuksia. Tavoitteena on parantaa vuokramarkkinoiden toimivuutta.

Suomi katsoo saavuttaneensa kaikki viimeiset elpymis- ja palautumissuunnitelmansa välitavoitteet ja tavoitteet. Valtiovarainministeriö lähetti kuudennen maksupyynnön Euroopan komission arvioitavaksi tiistaina 29. syyskuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 29.9.2026 selvityksen kotimaisten mediapalveluiden löydettävyyden parantamisesta EU:n audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin (AVMS-direktiivi) mukaisesti.

Vaikka opettajien selvä enemmistö alemmilla koulutustasoilla on naisia, opetuksen johtotehtävissä he kuitenkin ovat aliedustettuina lähes kaikissa OECD-maissa. Tiedot ilmenevät OECD:n Education at a Glance -julkaisusta, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. Vuonna 2026 julkaisun pääteemana on opettajapula ja opettajan ammatin houkuttelevuus.

Ministeri Rydmanin ensimmäinen tapaaminen on 1.10. pohjoisen YTA-alueen neuvottelujen yhteydessä Oulussa. Aluekierrostensa aikana hän käy tutustumassa myös yliopistollisiin sairaaloihin.

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu JEF:n (Joint Expeditionary Force) puolustusministerikokoukseen Reykjavikissa, Islannissa 1.-2.10.2026. Kyseessä on vuoden ensimmäinen virallinen JEF-ministerikokous, joka järjestetään läsnäkokouksena.

Tämän vuoden rikoksentorjuntakilpailun teema oli vähittäiskauppaan kohdistuvan rikollisuuden, erityisesti järjestäytyneen sellaisen, ehkäisy. Raati päätti lähettää Suomen edustajaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun (ECPA) Irlantiin Turun seudun kolmen kauppakeskuksen alueellisen turvallisuusverkoston.

Valtiovarainministeriö selvitti hallituksen puoliväliriihessä maaliskuussa 2025 annetun selvitystoimeksiannon pohjalta käänteisen asuntolainan käyttöä Suomessa, sen suosion keskeisiä esteitä sekä mahdollisuuksia kasvattaa tuotteen hyödyntämistä osana kotitalouksien asuntovarallisuuden käyttöä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut hankkeen yksityistieasetuksen muuttamisesta. Hankkeessa muutettaisiin yksityistielossien ja -lauttojen valtionavustusosuuksia koskevia säännöksiä. Pyydämme lausuntoja valtioneuvoston asetusluonnoksesta ja sitä koskevasta perustelumuistiosta. Lausuntoja voi antaa 6.11.2026 asti.

Helinä Rautavaaran museolla keskusteltiin 24.9.2026 Itä-Euroopan romaninaisten oikeuksista ja juhlistettiin Diakonissalaitoksen ja romanialaisen E-Romnja järjestön 10-vuotista yhteistyötä puheenvuorojen ja musiikkiesitysten kera. Samalla viikolla järjestettiin myös toinen romaninaisia koskeva tilaisuus, työpaja, Lapinlahden Lähteellä Helsingissä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu 28.9.2026 Euroopan unionin ulkoasiainneuvoston (P-UAN) puolustusministerikokoukseen Brysselissä.

YK:n 15. kriminaalipoliittinen maailmankongressi on käynnissä Abu Dhabissa Arabiemiirikunnissa. Oikeusministeri Leena Meri painotti Suomen puheenvuorossa järjestäytyneen rikollisuuden uhkia turvallisuudelle ja rauhalle.

Turvallisuusviranomaisten kansallinen kyberharjoitus (KYHA) järjestettiin 21.–25.9.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) IT-instituutin tiloissa. Harjoituksessa päästiin nyt ensimmäistä kertaa kokemaan, millaisia seurauksia on hyökkäyksellä tekoälypalvelua kohtaan.

YK:n pääsihteeri António Guterres on nimennyt apulaisosastopäällikkö, ulkoasiainneuvos Lauratuulia Lehtisen YK:n keskitetyn hätäapurahasto CERF:n neuvoa-antavaan ryhmään kolmivuotiselle kaudelle.

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamisesta.

Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen hallituksen esityksestä, jolla uudistettaisiin kommandiittiyhtiömuotoisten vaihtoehtorahastojen verotusta.  Uudistuksen tavoitteena on helpottaa pääomarahastojen varainhankintaa ja selkeyttää erityisesti kansainvälisiin sijoituksiin liittyviä verotuskysymyksiä.

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 25. syyskuuta oli esillä EU:n tulevaan rahoituskehyskauteen liittyvä kumppanuussuunnitelma, päästökauppadirektiivi, energia-asioita sekä oikeus- ja sisäasioiden neuvosto.

Valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien johto kokoontui Säätytalolle 25. syyskuuta käynnistämään tekoälymuutoksen toimeenpanoa tiiviissä yhteistyössä. Muutoksen tavoitteena on varmistaa Suomen julkisen sektorin edelläkävijyyttä tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä, parantaa kansalaisten palvelujen laatua ja sujuvuutta sekä lisätä tuottavuutta. Samalla muutos mahdollistaa osaltaan julkisen talouden vakauttamisen.

Sosiaali- ja terveysministeriö kerää huoltajien näkemyksiä siitä, kuinka lapset käyttävät sosiaalista mediaa ja pitäisikö käyttöä rajoittaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään työryhmässä, joka valmistelee keinoja suojella lapsia ja nuoria sosiaalisen median haitoilta. Kyselyyn voi vastata 25.9.–11.10. Kysely on avoinna kaikille alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille, ja sitä jaetaan myös koulujen kautta.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoja 15. lokakuuta mennessä ehdotuksesta, jonka mukaan rikoslakiin lisättäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi niin sanottu lapsirauharikos. Yleisesti lapsirauha tarkoittaa lapsen oikeutta kasvaa ja kehittyä turvassa ilman, että hän joutuu kokemaan, näkemään tai todistamaan väkivaltaa. Uutta rangaistuksen koventamisperustetta käytettäisiin, kun henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos tehdään lähisuhteessa oman tai rikoksen uhrin lapsen läsnä ollessa taikka lapsen nähden tai kuullen. Lisäksi perustetta sovellettaisiin, kun henkirikos tai törkeä pahoinpitely on tapahtunut uhrin lapsen läsnä ollessa tai tämän kuullen tai nähden. Koventamisperuste säädetään naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevan esityksen yhteydessä. Lisätietoja: erityisasiantuntija Venus Mahmood, p. 0295 150 013, etunimi.sukunimi@gov.fi yksikönpäällikkö Jussi Matikkala, p. 0295 150 486, etunimi.sukunimi@gov.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 21.9.2026 pyöreän pöydän keskustelun lääkehoidon kustannusvastuusta hyvinvointialueiden ja Kelan välillä. Tapaamisessa selvennettiin tulkintoja kustannusvastuusta ja tunnistettiin lainsäädännön soveltamiseen liittyviä haasteita, joihin pyritään löytämään ratkaisuja yhteistyössä.

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna vierailee Helsingissä ja tapaa ulkoministeri Elina Valtosen 29. syyskuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen on päättänyt reserviläispalkkojen korotuksista 1.10.2026 lähtien.

Tanska ja Grönlanti ovat pyytäneet EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua Grönlannin neuvonantotehtävälle (Advisory Mission). Tarkoituksena on tukea Grönlantia valmistautumaan mahdollisiin luonnononnettomuuksiin ja tukea Grönlannin viranomaisia varautumisessa. Arktinen alue on ilmaston lämmettyä muutoksessa ja erittäin herkkä muutoksille sekä ympäristöriskeille.

Hallitus esittää 24.9.2026 muutoksia siviilipalveluslakiin. Uudistuksessa siviilipalvelus kytketään aiempaa tiiviimmin osaksi kokonaisturvallisuutta, ja siviilipalvelusvelvollisten mahdollisuuksia tukea viranomaisia kriisi- ja häiriötilanteissa laajennetaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja päivitetystä yhteistoimintasuunnitelmasta siviili-ilmailun onnettomuuksien varalle. Päivityksessä on huomioitu onnettomuuden uhrit ja heidän omaisilleen tarjottava tuki. Lausuntoja voi antaa 6.11.2026 asti. Yhteistoimintasuunnitelman tarkoituksena on tukea hallinnollista johtamista ja viranomaisten varautumista siviili-ilmailun onnettomuuksiin. Suunnitelmassa kuvataan eri toimijoiden rooleja ja yhteistyötä siviili-ilmailun onnettomuustilanteissa. Velvoite suunnitelman laatimiseen perustuu EU:n siviili-ilmailun onnettomuustutkinta-asetukseen. Suomen nykyinen yhteistoimintasuunnitelma on laadittu vuonna 2013. Uhrien ja omaisten tukeminen vahvemmin esiin Päivitetyssä suunnitelmassa on huomioitu Onnettomuustutkintakeskuksen suositus onnettomuuksien uhrien ja heidän omaistensa avun järjestämisestä. Päivityksessä suunnitelmaan onkin lisätty oma osio onnettomuuden uhreille ja heidän omaisilleen tarjottavista tukitoimenpiteistä. Samalla suunnitelmaa on päivitetty kokonaisuudessaan vastaamaan nykyisiä toimintamalleja. Suunnitelmaa on valmisteltu viranomaisten yhteistyönä. Valmisteluun ovat liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi osallistuneet sisäministeriö, ulkoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtioneuvoston kanslia, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Onnettomuustutkintakeskus, Ilmatieteen laitos, Väylävirasto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Finavia Oyj. Mitä seuraavaksi? Lausuntoja voi antaa 6.11.2026 asti. Lausuntokierroksella saatua palautetta hyödynnetään suunnitelman viimeistelyssä. Valmis yhteistoimintasuunnitelma julkaistaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuna. Lisätietoja: hallitusneuvos Maija Ahokas p. 0295 342 390, maija.ahokas@gov.fi

Esityksen tavoitteena on edistää valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttämistä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti sekä kohdentumista pienituloisille ja vähävaraisille kotitalouksille, jotka tarvitsevat eniten tukea asumisen järjestämisessä. Vuokra-asuntoja koskevaan lainsäädäntöön tehtäisiin myös useita tarpeellisia päivityksiä. Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta perustuu hakijoiden asunnon tarpeeseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Asuntojen käyttö ja kohdentuminen eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa täysin vastaa valtion tukeman asumisen tarkoitusta. Esiin on tullut, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa harjoitetaan kielloista huolimatta lyhytvuokrausta tai muuta asukkaita haittaavaa yhteismajoitusta. Vuokrasuhteissa noudatetaan myös yleistä vuokralainsäädäntöä, jota on uudistettu kuluvalla hallituskaudella. Nyt annettavalla esityksellä tarkennettaisiin valtion tukemien vuokra-asuntojen käyttöä ja vuokranantajan keinoja puuttua lainvastaiseen käyttöön. ”Valtion tukeman asuntokannan tarkoitus on tarjota kohtuuhintainen koti niille, jotka niitä tarvitsevat eniten. Näillä muutoksilla hallitus haluaa varmistaa, että asuntoja käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on rakennettu. Esimerkiksi airbnb-bisnes ei kuulu valtion tukemaan asuntokantaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Asuntojen vuokraoikeuden siirtämistä rajoitetaan, lyhytvuokraus kielletään Esityksen mukaan asukasvalintaperusteet koskisivat jatkossa myös tilanteita, joissa valtion tukeman vuokra-asunnon vuokraoikeus siirtyy perheenjäsenelle. Tarkoituksena on estää tilanteet, joissa vuokrasopimus siirretään hyvätuloiselle perheenjäsenelle. Valtion tukemien asuntojen alivuokraus edellyttäisi jatkossa vuokranantajan lupaa. Vuokranantajalla olisi myös oikeus valvoa, ettei alivuokrauksessa tai asunnon väliaikaisessa luovutuksessa ylitetä omakustannusvuokraa. Lyhytvuokraus ja muu asumiskäytöstä poikkeava käyttö kiellettäisiin. Muutoksilla varmistettaisiin, että asuntoja käytetään niille tarkoitettuun asumiseen. Lisäksi poistettaisiin kunnan jäsenyyteen perustuva etusijaisuus, eli hakijoita ei enää voitaisi asettaa etusijalle asuinkunnan perusteella. Asuntohakemuksia ja asukasvalintojen tekijöitä koskevat muutokset Asuntohakemuksesta säädettäisiin jatkossa lailla. Asukasvalintaa varten asuntohakemuksessa selvitetään hakijan ja hänen ruokakuntansa asunnon tarve, tulot ja varallisuus. Lasten varallisuutta ja tuloja ei jatkossa enää otettaisi huomioon. Korkotuki- ja aravalainsäädäntöön lisätään säännökset asukasvalinnan julkisia hallintotehtäviä hoitavasta organisaatiosta. Yleensä asunnon omistava vuokrataloyhteisö toimii vuokranantajana ja vastaa asukasvalinnasta. Valtion tukemista vuokra-asunnoista 30 prosenttia on tarkoitettu erityisryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille, vammaisille henkilöille tai asunnottomille. Osa erityisryhmien asunnoista on sosiaalihuoltolainsäädännön mukaisessa käytössä, jolloin asukasvalinnasta huolehtii palveluntarjoaja tai hyvinvointialue. Asukasvalintojen valvontaa vahvistetaan Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnan valvontatavat määriteltäisiin jatkossa kunnan tai hyvinvointialueen valvontatapapäätöksessä. Korkotuki- ja aravalainsäädännön valvontaa varten päivitettäisiin myös viranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksien sääntelyä. Vuokra-asuntojen valtion tukia koskevaan lainsäädäntöön tehdään myös muita tarpeellisia päivityksiä ja säädöshuoltoa. Muutokset voimaan vuonna 2027 Ehdotetut muutokset tulisivat voimaan kahdessa erässä. Pääosa muutoksista tulisi voimaan 1.1.2027. Asunnon ja vuokraoikeuden siirron hakemisen muutokset sekä asukasvalinnan valvonnan muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan 1.6.2027. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää muutoksia myös useisiin valtioneuvoston asetuksiin, mikä on tarkoitus tehdä alkuvuonna 2027. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (valtioneuvosto.fi) Lisätiedot Matleena Haapala lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 332 etunimi.sukunimi@gov.fi Emma-Stina Vehmanen ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 0295 250 078 etunimi.sukunimi@gov.fi Aiempi selvitys valtion tukemissa asunnoissa asuvien tuloista: Selvitys asukkaiden tulojen huomioinnista valtion tukemissa vuokra-asunnoissa (2.7.2025)

Valtioneuvosto päätti 24.9. maatalouden kriisirahoituksen kohdennuksesta. EU:n kiireellinen rahoitustuki kohdennetaan tiloille, joihin Lähi-idän kriisin aiheuttama kustannusnousu kohdistuu kaikista voimakkaimmin. Tukea maksetaan yhteensä noin 8,7 miljoonaa euroa.

Hallitus esittää tarkempia ehtoja sille, milloin ja miten teknologiaa voidaan käyttää sosiaalihuollon palveluissa. Ehdotuksessa erotellaan aiempaa tarkemmin erilaiset teknologiset ratkaisut ja niiden käyttötilanteet.

Hallitus esittää, että hyvinvointialue voisi jatkossa käyttää automaatiota perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnissa. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa potilaiden hoitoon. Nykyisin hoidon tarpeen arvion tekee aina terveydenhuollon ammattihenkilö. Hyvinvointialueilla on jo käytössä digitaalisia oirearvioita, mutta niiden perusteella ei voida tehdä terveydenhuoltolain mukaista hoidon tarpeen arviota automaattisesti. Esityksen mukaan digitaalisen hoidon tarpeen arvion tekisi lääkinnällinen laite, jossa voitaisiin käyttää tekoälyä. Arvion olisi perustuttava lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Sääntely koskisi perusterveydenhuoltoa ja suun terveydenhuoltoa. Potilas voisi aina valita ammattilaisen tekemän arvion Digitaalinen arvio olisi potilaalle vapaaehtoinen. Potilaalla säilyisi aina oikeus saada hoidon tarpeen arvio terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Ennen arviointia potilaalle olisi kerrottava selkeästi, että arvio tehdään automaattisesti. Potilas voisi edelleen ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon esimerkiksi puhelimitse. Jos automaatio tekisi hoidon tarpeen arvion loppuun asti, siitä alkaisi aika, jonka kuluessa potilaan on päästävä hoitoon (hoitotakuu). Jos asia siirtyisi ammattilaisen arvioitavaksi, tämä aika alkaisi ammattilaisen tekemästä arviosta. Hoitoon pääsyn määräajat eivät muuttuisi. Potilaan hoidosta päättäisi edelleen terveydenhuollon ammattilainen. Hyvinvointialueen olisi varmistettava automaation turvallisuus ja valvottava sen käyttöä Ennen käyttöönottoa hyvinvointialueen olisi varmistettava, että automaatio täyttää sille asetetut vaatimukset. Hyvinvointialueen olisi arvioitava järjestelmän toimivuus sekä potilasturvallisuuteen, tietosuojaan, oikeusturvaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvät riskit. Järjestelmän toimintaa olisi seurattava käyttöönoton jälkeen, ja havaitut puutteet olisi korjattava viivytyksettä. Kiireellisissä tai vaikeaselkoisissa tilanteissa automaation olisi ohjattava potilas terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon. Digitaalinen hoidon tarpeen arvio ei soveltuisi hätätilanteisiin, vaan niissä potilaan olisi otettava tilanteen mukaan yhteyttä päivystysapuun tai hätänumeroon. Hyvinvointialueen olisi nimettävä valvonnasta vastaavat henkilöt ja julkaistava selkeä ja ymmärrettävä kuvaus automaation toimintaperiaatteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaisi määräykset, joilla tuetaan kansallisesti yhtenäistä toteutusta. Potilas voisi halutessaan sallia, että automaatio käyttää hänen aiemmin Kanta-palveluihin tallennettuja potilastietojaan ja lääkityslistansa tietoja. Jos tietoja käytettäisiin, potilaalle kerrottaisiin, mitä tietoja arviossa on käytetty. Asiakastietolakiin ehdotetaan tätä varten uutta säännöstä. Digitaalinen arvio voisi nopeuttaa pääsyä oikeaan palveluun Digitaalinen hoidon tarpeen arvio voisi olla käytettävissä ajasta riippumatta ja ohjata potilaan selkeissä tilanteissa suoraan oikeaan palveluun. Rutiininomaiseen alkuarviointiin käytettyä työaikaa voisi näin vapautua varsinaiseen hoitotyöhön ja vaativampiin arviointeihin. Käyttöönotosta, ylläpidosta ja valvonnasta aiheutuisi kustannuksia, mutta toisaalta esityksellä voi olla hyvinvointialueiden talouden kannalta merkittävää säästöpotentiaalia. Taloudellisten vaikutusten suuruuteen liittyy vielä epävarmuutta. Hyvinvointialueita ei velvoitettaisi ottamaan digitaalista arviota käyttöön. STM ja Sitra tukevat käyttöönottoon valmistautumista Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt työkokonaisuuden, jolla tuetaan hyvinvointialueita digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotossa ja lainsäädännön toimeenpanoon varautumisessa. Tavoitteena on edistää digitaalisten palvelujen turvallista ja vaikuttavaa käyttöä hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa sekä vahvistaa kansallista yhteistyötä. Työssä edistetään myös valtakunnallisen digitaalisen hoidon tarpeen arvion toteuttamista. Tavoitteena on, että digitaalinen hoidon tarpeen arvio perustuu yhteiseen valtakunnalliseen tekniseen ratkaisuun. Työkokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Sitran, hyvinvointialueiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueiden edustajiin ollaan yhteydessä, kun työ käynnistyy. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027. Lisätietoa neuvotteleva virkamies Outi Äyräs-Blumberg, STM, p. 0295 163 260, etunimi.sukunimi@gov.fi (lainsäädäntö) erityisasiantuntija Maarit Hiltunen-Toura, STM, p. 0295 163 295, etunimi.sukunimi@gov.fi (kansallinen toteutus) johtava asiantuntija Sasa Kivisaari, Sitra, p. 0294 618 272, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Hallitus haluaa lisätä etäyhteyksien käyttömahdollisuuksia hallintotuomioistuimissa, erityistuomioistuimissa ja muutoksenhakulautakunnissa. Tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa oikeudenkäyntejä sekä vähentää oikeudenkäyntien viivästymisiä. Ehdotetut lakimuutokset ovat jatkumoa yleisten tuomioistuinten viime vuonna voimaan tulleelle etäyhteyksiä koskevalle lainsäädännölle. Nyt annetulla esityksellä etäyhteyksien käyttö laajenisi vastaavalla tavalla hallintotuomioistuimien puolelle. Hallintotuomioistuinten käsittelyssä lähtökohtana on kirjallinen menettely, mutta suullinen käsittely voidaan järjestää asianosaisen sitä vaatiessa tai tuomioistuimen pitäessä sitä perusteltuna. Etäyhteyksiä on nykyisinkin käytetty hallintotuomioistuinten suullisissa käsittelyissä esimerkiksi asiantuntijoita ja todistajia kuultaessa. Uusi sääntely mahdollistaisi kuitenkin myös tuomarin etäosallistumisen suulliseen käsittelyyn. Tuomioistuin voisi myös poikkeuksellisesti määrätä asianosaisen osallistumaan etäyhteydellä suulliseen käsittelyyn. Lisäksi suullinen käsittely voitaisiin järjestää kokonaan etäyhteyden välityksellä etäoikeudenkäyntinä siten, ettei suullisella käsittelyllä olisi fyysistä istuntopaikkaa. Lähtökohtaisesti suulliset käsittelyt järjestettäisiin kuitenkin edelleen istuntosalissa niin, että tuomarit ovat henkilökohtaisesti läsnä. Tuomarin etäosallistuminen ja etäoikeudenkäynti olisivat poikkeuksia, joiden soveltuvuus tulisi harkita aina tapauskohtaisesti. Etäosallistumisessa käytettäisiin lähtökohtaisesti reaaliaikaista videoyhteyttä, jolloin suulliseen käsittelyyn osallistuvilla olisi sekä ääni- että kuvayhteys toisiinsa. Tuomioistuimen tulisi harkita erityisen tarkkaan henkilön etäosallistumista tilanteissa, joissa on kyse voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvista asioista ja asianosainen on haavoittuvassa asemassa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kansainvälistä suojelua ja lapsen huostaanottoa koskevat asiat. Uudistuksen arvioidaan helpottavan osallistumista suullisiin käsittelyihin etenkin pitkien välimatkojen alueilla. Muutokset vähentäisivät tarpeetonta matkustamista, kustannuksia ja ajanhukkaa sekä ehkäisisivät oikeudenkäyntien viivästyksiä. Etäosallistuminen parantaisi kansalaisten alueellista yhdenvertaisuutta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Kari Hämäläinen, oikeusministeriö puh. 02951 50278 etunimi.sukunimi@gov.fi Päätökset - Valtioneuvosto

Hallitus esittää asuntokauppalain uudistamista. Muutosten tavoitteena on vahvistaa asunnonostajien ja taloyhtiöiden suojaa sekä selkeyttää lain soveltamista. Muutosten ennakoidaan myös parantavan rakentamisen laatua ja vähentävän rakennusvirheitä.

Hallitus esittää muutoksia lääkkeiden velvoitevarastointilakiin. Tavoitteena on varmistaa joustava, tasapainoinen ja ajantasainen velvoitevarastointijärjestelmä, joka turvaa lääkkeiden saatavuuden ja huoltovarmuuden myös jatkossa. Velvoitevarastoinnilla turvataan lääkkeiden saatavuus ja käyttömahdollisuudet tilanteissa, joissa lääkkeiden tavanomainen saatavuus on vaikeutunut tai estynyt.