Sosiaali- ja terveysministeriön virkavaltuuskunta vieraili Kiovassa 30.9.-1.10.2026 kansliapäällikkö Niemen johdolla. Matkan aikana käytiin keskusteluja Ukrainan terveysministeriön sekä sosiaali-, perhe- ja yhtenäisyysministeriön kanssa sekä kuultiin Suomen Kiovan suurlähetystön katsaus maan ajankohtaiseen tilanteeseen.

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 2. lokakuuta oli esillä EU:n pankkisektorin kehittäminen, Venäjän pakotteet, EU:n paluuasetus sekä seuraavan viikon neuvostojen aiheet.

Energiamarkkinariitalautakunta on antanut 23.9.2026 ratkaisusuosituksen sähkön ostajana olevan elinkeinonharjoittajan ja sähkön vähittäismyyjän välisessä, sähkönmyyntisopimuksen ennenaikaista päättämistä koskevassa riita-asiassa.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta Helsingissä tiistaina ja keskiviikkona 6.-7.10. ja Rovaniemellä keskiviikkona 7.10. Espanjan kuningas Felipe VI:n ja kuningatar Letizian valtiovierailun johdosta. Liputus alkaa aamulla klo 8 ja päättyy auringon laskiessa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala vierailee Münchenissä 5–6.10.2026. Vierailun tarkoituksena on edistää Suomen ja Saksan välistä yhteistyötä erityisesti energiasektorilla. Lisäksi ministeri keskustelee ajankohtaisista energia-asioista Baijerin osavaltion edustajien kanssa.

Eurooppalainen maatalous- ja elintarvikesektorin digikonsortio on saanut Euroopan komission hyväksynnän. Suomi liittyy konsortioon perustajajäsenenä.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 2. lokakuuta Ukrainan ajankohtaisesta tilanteesta ja tarpeesta jatkaa vahvaa tukea Ukrainalle sekä lisätä painetta Venäjää kohtaan.

Pääministeri Petteri Orpo sai aamulla vastuuviranomaisilta katsauksen kansanedustajien turvallisuuteen liittyvistä havainnoista.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset rakentaa naisten terveydestä kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos ovat päivittäneet ohjetaulukon, joka tukee viranomaisia ja sijaishuoltopaikkoja luvatta sijaishuoltopaikasta poistuneen tai sinne palaamatta jättäneen lapsen löytämisessä ja palauttamisessa. Päivitys liittyy 1.10.2026 voimaan tulleisiin lastensuojelulain muutoksiin. Tavoitteena on, että lapsi voidaan löytää nopeasti ja palauttaa turvallisesti sijaishuoltopaikkaansa.

Kasvuyrittäjän oleskeluluvan prosessi olisi jatkossa yksinkertaisempi. Tavoitteena on kohdentaa viranomaisten resursseja niiden yrittäjien oleskelulupahakemuksiin, joiden tarkoituksena on aidosti perustaa kasvuyritys Suomeen.

Työeläkelaitos Kevan hallintoon tehdään muutoksia, joilla varmistetaan Kevan johtoon kuuluvien henkilöiden riittävä osaaminen, asiantuntemus ja riippumattomuus. Lisäksi Kevan sijoitustoimintaa koskevaan sääntelyyn tehdään muutoksia, joilla turvataan sijoitustoiminnan itsenäisyys ja suunnitelmallisuus. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista eduskunnalle 1.10.2026. 

Ulkoministeri Elina Valtonen tapaa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albaresin Helsingissä 5. lokakuuta.

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle lakiehdotuksesta, jossa henkilöstön hallintoedustuksen sovellusalaa laajennettaisiin. Lakiehdotuksen vaikutusarvioissa on hyödynnetty kattavasti aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Ehdotuksen perusteella saa hyvän käsityksen esityksen tärkeimmistä vaikutuksista.

Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, lakia tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta sekä ylioppilastutkintolakia muutetaan. Laeilla on tarkoitus turvata koulutuksen järjestäminen myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Hallitus antoi lakiesitykset eduskunnalle torstaina 1.10.

Oppivelvollisuuslakia muutetaan. Hallitus antoi torstaina 1.10. asiaa koskevat lakiesitykset. Esityksellä toteutetaan myös pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjauksia tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen toimivuudesta.

Kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta hakee tänä vuonna 57 kuntaa, ja haettu avustussumma on yhteensä 55,5 miljoonaa euroa. Kuntien hakemat summat vaihtelevat 85 000 eurosta 5,7 miljoonaan euroon. Asukaskohtaisesti summat vaihtelevat 26 eurosta 776 euroon. Keskimäärin korotusta haetaan 129 euroa asukasta kohden. Korotukseen on käytettävissä enintään 10 miljoonaa euroa.

Muutosten tavoitteena on sujuvoittaa yritysjärjestelysäännöksiä ja verotusprosesseja sekä keventää verovelvollisten ja Verohallinnon hallinnollista taakkaa. Esityksessä ehdotetaan muutoksia elinkeinoverolakiin, tuloverolakiin sekä arvostamislakiin.

Hallitus esittää muutoksia sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verovapauden edellytyksiin. Tarkoituksena on poistaa verotuksellisia esteitä ELTIF-rahastojen perustamiselle sekä korjata sääntelyä vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. 

Hallitus vahvistaa pk-yritysten kasvua ja vientiä tukevia investointeja osoittamalla elinvoimakeskuksille 19 miljoonan euron myöntämisvaltuuden. Rahoitus kohdistuu vähintään 10 miljoonan euron investointeihin, jotka uudistavat teollisuuden tuotantoa, vahvistavat vientiä ja tukevat puhdasta siirtymää. Hallituksen 1. lokakuuta 2026 tekemä päätös toimeenpanee hallituksen kasvu- ja työllisyyspakettia. Elinvoimakeskusten valtakunnalliseen hakuun (29.5.–31.8.2026) saapui 18 hakuehdot täyttävää hakemusta, ja avustusta haettiin yhteensä 99,3 miljoonaa euroa. Hakuehdot täyttäviä hankkeita saapui Kaakkois Suomen, Keski Suomen ja Itä Suomen elinvoimakeskusten toimialueilta ja näille alueille myös myöntövaltuudet myönnetään. Hakemusten vertailu tehdään elinvoimakeskusten yhteisessä valintaprosessissa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen johdolla. Valinnat pyritään tekemään vuoden loppuun mennessä, jotta investoinnit voivat käynnistyä ripeästi. Avustukset myönnetään yrityksen kehittämisavustuksena valtionavustuslain mukaisesti. Pk-yritysten toimintaympäristössä on tällä hetkellä nähtävissä sekä kasvupotentiaalia että investointeja jarruttavia tekijöitä. Tuotannon modernisointiin ja puhtaan siirtymän ratkaisuihin liittyvät investointitarpeet ovat kasvaneet, mutta suurten hankkeiden rahoituksen saatavuus on kiristynyt. Lisäksi investointiaikeet vaihtelevat alueittain, ja vahvimmat kasvuhankkeet kohdistuvat juuri niille alueille, joille valtuus nyt osoitetaan. Myöntämisvaltuus tukee pk-yritysten mahdollisuuksia toteuttaa merkittäviä kasvua ja vientiä vahvistavia investointeja. Pk-yritysten merkittävien investointien tukemiseen tarkoitettu valtuus perustuu vuoden 2026 ensimmäiseen lisätalousarvioon. Lisätietoja erityisavustaja Lotta Laitinen, p. 0295 049 058 (kysymykset elinkeinoministerille) neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala, TEM, p. 0295 063 684

Hallitus esittää lakimuutoksia, joiden tavoitteena on edistää ampumaratojen toimintaa ja helpottaa uusien ampumaratojen perustamista. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 1.10.2026 esityksen ampumaratalain ja ympäristönsuojelulain muutoksista.

Hallitus antoi 1.10. eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi vesitalouden tietovarannosta. Esitys kokoaa vesitalouden tietojenhallintaa koskevan sääntelyn yhteen sekä selkeyttää viranomaisten vastuita ja turvallisuuskriittisten tietojen käyttöä. Vesitalouden tietovaranto sisältää muun muassa vesihuoltoon, patoturvallisuuteen, tulvariskien hallintaan sekä vesistöjen käyttöön liittyviä tietoja. Hallituksen esityksellä täydennetään sääntelyä vastaamaan nykyisiä käytäntöjä ja tietosuojavaatimuksia. Vesitalouden tietoja tarvitaan yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisissä vesihuollon, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan sekä patoturvallisuuden tehtävissä. Selkeä ja ajantasainen sääntely tukee sekä viranomaisten työtä että yhteiskunnan turvallisuutta. Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmatieteen laitokselle säädetään oikeus saada vakuutusyhtiöiltä tietoja maksetuista tulvavahinkokorvauksista. Tiedot vahvistavat tulvariskien arvioinnin, tulviin varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietopohjaa. Esitys sujuvoittaa viranomaisten tiedonhallintaa ja yhteistyötä vesitalouden tehtävissä. Uusien säännösten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriöstä: Vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, p. 0295 162 123, [email protected] Lainsäädäntöneuvos Vilja Klemola, p. 0295 162 309, [email protected]

Valtioneuvosto hyväksyi tänään torstaina hallituksen esityksen, jolla päivitettäisiin vuonna 1988 säädetty soidensuojelulaki. Muutoksen myötä soidensuojelualueista ja niiden käytöstä säädettäisiin asetuksen sijaan lailla. Tavoitteena on, että lakimuutos tulee voimaan 1.1.2027.

Hallitus antoi eduskunnalle kaksi esitystä, joilla toteutetaan kansallisesti EU:n EHDS-asetus, joka antaa kansalaisille paremmat mahdollisuudet hallita omia terveystietojaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöille pääsyn potilastietoihin hoito- ja asuinmaasta riippumatta. Lisäksi asetus helpottaa tietojen hyödyntämistä tieteellisessä tutkimuksessa ja päätöksenteossa. EHDS on lyhenne sanoista European Health Data Space eli eurooppalainen terveystietoalue.

Valtioneuvosto esittää, että eduskunta hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen eli niin kutsutun Samoan sopimuksen.

Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisilla vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemisesta sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tuesta. Tukea myönnettiin yhteensä puoli miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys tehostaisi ja sujuvoittaisi työssä käytettävien teknisten laitteiden markkinavalvontaa keskittämällä työkäyttöisten teknisten laitteiden markkinavalvonta yhteen valvontaviranomaiseen. Samalla annettaisiin tammikuusta 2027 alkaen sovellettavan EU:n koneasetuksen edellyttämä täydentävä sääntely.

Hallitus esittää lakimuutosta, jonka myötä opioidiyliannostusten aiheuttamia huumekuolemia pystyttäisiin torjumaan laajemmin naloksoninenäsumutteilla. Lakimuutoksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille ja päihdetyötä tekeville järjestöille tulisi mahdollisuus jakaa naloksoninenäsumutetta palveluissaan maksutta ja nimettömästi. Huumeista johtuvien kuolemien määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvun ajan. Suuri osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyskuolemia, jotka liittyvät pääasiassa opioidien käyttöön yhdessä muiden päihteiden kanssa. Opioideista eniten kuolemia aiheuttavat buprenorfiini ja muut voimakkaat kipulääkkeet. Naloksoni on opioidien vasta-aine, joka kumoaa opioidien hengitystä lamaavan vaikutuksen. Markkinoilla on nenäsumutemuotoisia, maallikkokäyttöön sopivia kerta-annoksia. Ennenaikainen kuolema voidaan estää antamalla potilaalle naloksonia ajoissa jo ennen kuin ensihoitohenkilöstö saapuu paikalle. Tavoitteena saada naloksoni käyttöön laajasti, maksutta ja nimettömästi Nenäsumutemuotoinen naloksoni on tulossa markkinoille itsehoitolääkkeenä vuoden 2026 aikana. Naloksoni on kuitenkin monille opioidihuumeiden käyttäjille kallis valmiste, eikä kaikkia riskiryhmään kuuluvia myöskään tavoiteta apteekkien kautta. ”Huumekuolemat ovat lisääntyneet erityisesti alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Hallitus on puuttunut nuorten huumekuolemiin monilla eri keinoilla, joista tämä lakimuutos on yksi. Lakimuutoksen myötä voidaan henkiä pelastava lääke saada laajemmin huumeiden käyttäjien tietoisuuteen ja mukaan mahdollisten riskitilanteiden varalta”, sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen. Muutoksella toteutettaisiin hallitusohjelman tavoitetta vähentää nuorten huumekuolemia. Opioidiyliannostuksen vastalääkkeiden jakelutoiminnasta säädettäisiin uusi laki, jonka lisäksi ehdotetaan yksittäisiä muutoksia lääkelakiin. Lisätietoja: lakimies Rosa Nokio, p. 0295 163 087 sosiaalineuvos Elina Kotovirta, p. 0295 163 713 sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 250 101 etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Ajankohtaista Tiedotteet Uutiset Pääministerin ilmoitukset ja hallituksen vastaukset välikysymyksiin Puheet Kolumnit ja kirjoitukset Tapahtumat Julkaisut Tilaa ajankohtaisaineistoja Orpon hallitus Hallitusohjelma Hallitusohjelman seuranta Ministerien työnjako ja sijaisuudet Ministerivaliokunnat ja -työryhmät Ministerien palkkiot ja sidonnaisuudet Päätökset Valtioneuvoston yleisistunnot Tasavallan presidentin esittelyt Raha-asiainvaliokunnan istunnot Valtioneuvosto Näin valtioneuvosto toimii Istunnot Hallituksen muodostaminen Pääministerin tehtävät Ministerivaliokunnat, ministerityöryhmät ja hallituksen neuvottelut Valtioneuvosto ja eduskunta Valtion budjetti Hallituksen neuvottelut budjetista EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa Oikeuskansleri Valtioneuvoston kanslia Kanslia palvelee valtioneuvostoa Lainsäädännön arviointineuvosto Talousneuvosto Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tulevaisuustyö ja ennakointi Valtioneuvoston viestintä Käännös- ja kielipalvelut Käyttäytymistieteellinen toiminta Varautuminen, turvallisuus ja tilannekuvatoiminta Kestävyysarvioinnin toimintamalli Valtioneuvoston kanslian johto ja organisaatio Talous Puolueavustukset Huomionosoitukset Valtioneuvoston kanslia työpaikkana Ilmoittajansuojelu Asiakirjajulkisuus ja tietopyynnöt Ministeriöt Ministeriöiden palvelut medialle Suomen EU-politiikka Suomi Euroopan unionissa EU-ministerivaliokunta EU-tuomioistuin Työskentely Euroopan unionissa Tietoa EU:sta Valtion omistajaohjaus ja -politiikka Valtion omistuksen arvo ja avainluvut Valtion omistuksen jakautuminen Vastuullisuus Materiaalit Organisaatio ja yhteystiedot Historia ja rakennukset Suomen hallitukset ja ministerit Hallitusohjelmat vuodesta 1917 Tilat ja taide Vierailut valtioneuvoston rakennuksiin Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet Lausuntokierrokset ja kuulemistilaisuudet Yhteystiedot Tietoa sivustosta Tietosuoja Käyttäjän oikeudet ja henkilötietojen tarkistaminen Yhteisrekisterinpitäjyys Saavutettavuusseloste Sivuston evästeet Sivukartta

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfundin uudesta laista, jonka on määrä korvata lähes 50 vuotta vanhaa sääntelyä. Uudistuksella tehostetaan yrityksille kehitysrahoitusta kanavoivan Finnpartnership-ohjelman hallinnointia ja parannetaan yrityksille tarjottavia palveluja.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi kehityspoliittisista sijoituksista. Esitys loisi selkeän säädösperustan Suomen kehityspoliittiselle sijoitustoiminnalle ja määrittelisi toiminnan tavoitteet, periaatteet ja menettelytavat.

Hallitus suhtautuu pääosin myönteisesti komission ehdotukseen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja laajentamisesta. Hallitus on toimittanut 1.10.2026 eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Euroopan komissio antoi ehdotuksen päästökaupan uudistamisesta 17.7.2026. EU:n tavoite on vähentää nettopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Päästökaupan uudistamisella pyritään saattamaan järjestelmä linjaan vuoden 2040 ilmastotavoitteen kanssa. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä päästökaupan joustavuutta, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja teollisuuden kilpailukyky vahvistuu. Ehdotus tasapainoilee geopoliittisten, kilpailukyky- ja ilmastohaasteiden ristipaineessa. Riskinä on, että päästökaupan ohjausvaikutus heikkenee, jos esimerkiksi päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään nykyistä hitaammin. Riittämättömät päästövähennykset päästökauppasektorilla lisäisivät painetta vähentää enemmän päästökauppasektorin ulkopuolisia, esimerkiksi maatalouden ja tieliikenteen päästöjä. "Päästökauppa on vähentänyt päästöjä kustannustehokkaasti ja vauhdittanut puhtaaseen energiaan tehtyjä investointeja. Järjestelmää on tärkeää kehittää tavalla, joka säilyttää ennakoitavan investointiympäristön ja kannustaa edelleen vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöitä päästöjen vähentämisessä. Siksi toimiva päästökauppa on meille kilpailuetu", ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Päästöoikeuksien määrän väheneminen kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin Komissio ehdottaa päästöoikeuksien kokonaismäärää vuosittain vähentävän kertoimen alentamista nykyisestä 4,3 % tasosta. Vuotuinen päästövähenemä eli vähennyskerroin olisi 3,7 % vuosina 2031–2035 ja 1,7 % vuosina 2036–2040. Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että vähennyskerroin olisi etenkin kauden 2031–2040 alussa mahdollisimman korkea, mikä säilyttäisi kannustimen vähäpäästöisiin investointeihin. Komissio ehdottaa, että kansainvälisiä ilmastoyksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti päästökaupan tavoitteen tukemiseksi. EU voisi siis rahoittaa päästöjä vähentäviä investointeja unionin ulkopuolella. Hallituksen mukaan kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tulisi hyödyntää mahdollisimman vähän, jotta ilmastotoimet ja investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti unionin alueelle. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehdittava Hallitus tukee päästökaupan kehittämistä markkinaehtoisena järjestelmänä, joka toteuttaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti. On tärkeää, että päästökauppa edistää myös innovaatioita ja teollisuuden kilpailukykyä sekä toteutuu tavalla, jolla vähähiilisiin ratkaisuihin investoineet yritykset eivät joudu muita huonompaan asemaan. Suomen energiantuotanto on vähähiilistynyt merkittävästi, ja suomalaiset yritykset ovat hyötyneet päästökaupan kannustimista. Lähes päästöttömän sähköntuotannon ansiosta vahva päästökauppa on myös Suomen etu verrattuna fossiilisia polttoaineita enemmän käyttäviin maihin. Hiilidioksidin talteenotto kannatettavaa Hallitus tukee komission ehdotusta, että pysyvät hiilenpoistot sisällytetään EU:n yleiseen päästökauppaan komission osto-ohjelman kautta. Etenkin biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo suomalaisille toimijoille liiketoimintamahdollisuuksia. Hallituksen mukaan myös yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi sisällyttää takaisin EU:n yleiseen päästökauppaan. Lisäksi hallitus kannattaa päästökaupan laajentamista yhdyskuntajätteen polton hinnoitteluun. Tukea entistä laajemmalle merenkulun päästökaupalle Hallitus voi tukea komission ehdotusta, jonka mukaan meriliikenteen päästökauppa laajenisi nykyistä pienempiin aluksiin. Lisäksi jaettaisiin ilmaisia päästöoikeuksia laivayhtiöille, jotka käyttävät uusiutuvia polttoaineita, sähköä tai tuulipropulsiota. Komission ehdotuksessa on huomioitu osin talvimerenkulun erityisolosuhteita. Nykyistä helpotusta jääluokitetuille aluksille ehdotetaan jatkettavaksi vuoteen 2035. Hallituksen tavoitteena on, että talvimerenkulun erityisolot huomioidaan täysimääräisesti ja pysyvästi. Lentoliikenteen osalta komissio ehdottaa, että päästökauppaa laajennetaan maantieteellisesti, mitä hallitus ei kannata. Hallitus pitää oleellisena, että päästökaupan mahdollinen päällekkäinen taakka kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmän CORSIA:n kanssa poistettaisiin. Mitä seuraavaksi? Komission tavoitteena on, että päästökauppadirektiivin uudistamisesta saadaan sopu aikaan alkuvuodesta 2027. Mistä EU:n yleisessä päästökaupassa on kyse? Vuonna 2005 alkanut EU:n yleinen päästökauppa on markkinaehtoinen järjestelmä. Yritykset päättävät, vähentävätkö ne omia päästöjään vai maksavatko saastuttamisesta ostamalla päästöoikeuksia. Päästökaupan piiriin kuuluu 37 prosenttia Euroopan talousalueen kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n yleiseen päästökauppaan sisältyvät päästöt ovat vähentyneet noin 51 prosenttia vuosina 2005–2024. EU:n yleisen päästökaupan piiriin kuuluvat tällä hetkellä suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne sekä EU:n sisäinen meriliikenne. Lisäksi päästökauppa kattaa 50 prosenttia meriliikenteen päästöistä matkoilta EU:n ja kolmansien maiden välillä. Lisätietoja Valtioneuvoston yleisistunnon päätökset 1.10.2026 Tiedote 17.7.2026: Euroopan komissio ehdottaa päästökaupan uudistamista – teollisuudelle joustoja, markkinoille vakaampia pelisääntöjä Euroopan komission tiedote 17.7.2026: Komissio edistää Euroopan kilpailukykyä, hiilestä irtautumista ja riippumattomuutta sähköistämistä koskevan toimintasuunnitelman ja päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun avulla

Hallitus on antanut eduskunnalle 1. lokakuuta esityksen uusista säännöksistä yritysten ja yhteisöjen peruspankkipalveluiden saatavuuteen. Lisäksi ehdotetaan yksityishenkilöiden yhdenvertaisuuden ja asiakaspalvelun tavoitettavuuden vahvistamista.

Metsälakiin esitettävien muutosten tavoitteena on metsien kasvun ja hiilensidonnan lisääminen sekä metsälain valvonnan tehostaminen. Keskeinen metsälakiin esitettävä muutos koskee maanomistajan velvoitetta tehdä metsän uudistamisilmoitus. Lisäksi kasvatushakkuussa jätettävän puuston riittävän määrän arviointia täsmennettäisiin. Lainsäädäntömuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2027.

Ulkoministeriö myöntää 50 miljoonan euron kehityspoliittisen lainan Maailmanpankkiryhmään kuuluvalle Kansainväliselle kehitysjärjestölle IDAlle. Laina kohdistetaan IDAn uuteen erityisrahoitusohjelmaan SPUR 2.0 (Special Program for Ukraine Recovery 2.0), jonka tavoitteena on vastata Ukrainan mittaviin jälleenrakennus- ja elpymistarpeisiin.

-

Portugalin ulkoministeri Paulo Rangel tapaa ulkoministeri Elina Valtosen maanantaina 5. lokakuuta. Tapaamisen aiheina ovat Suomen ja Portugalin kahdenvälisten suhteiden lisäksi muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne, EU:n monivuotinen rahoituskehys ja laajentuminen sekä muut turvallisuuspoliittiset kysymykset ja tekoäly.

Suomen uudet F-35 -hävittäjät on otettu vastaan Rovaniemellä pidetyssä seremoniassa. Puolustusministeri Antti Häkkänen piti tilaisuudessa puheen, jossa hän arvioi uuden sukupolven hävittäjien merkitystä Suomen puolustukselle mutta myös hankkeen laajempia myönteisiä vaikutuksia.

Kasvuyrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän, mutta niiden merkitys taloudelle on suuri. Vuonna 2024 kasvuyrityksiä oli 2 661, eli 14 prosenttia vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Ne työllistivät 202 000 henkilöä eli 18 prosenttia yritysten henkilöstöstä.

Työperäistä hyväksikäyttöä torjuvat lakimuutokset tulevat voimaan 1. lokakuuta 2026. Muutosten tavoitteena on puuttua aiempaa tehokkaammin esimerkiksi alipalkkaukseen, kynnysrahojen perimiseen ja kohtuuttomiin työehtoihin sekä vahvistaa työntekijöiden suojaa.

Hallitus esittää, että Suomen ja Yhdysvaltojen välillä tehtyä tutkimus-, kehitys-, testaus- ja arviointihankkeita koskevaa valtiosopimusta jatketaan vuoteen 2032 asti.

EU:n sisäministerit kokoontuvat Luxemburgissa 1.10. oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa palautusten tehostaminen ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Ministerit keskustelevat myös muuttoliikkeeseen liittyvästä tilannekuvatyöstä ja siitä, miten muuttoliikkeen muutoksia voitaisiin ennakoida paremmin. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Mari Rantanen.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen osallistuminen JEF-puolustusministerikokoukseen Islannissa 1.-2.10. on peruuntunut eduskunnan luottamuslauseäänestyksestä johtuen.

-

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle lakiehdotuksesta, joka mahdollistaa sähkön vähittäismyynnin hintasääntelyn sähkön hintakriisin aikana. Esityksen vaikutuksia on arvioitu pääsääntöisesti hyvin, mutta hintasääntelyn vaikutuksia kotitalouksiin olisi hyvä tarkentaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kunnille ja kuntayhtymille valtionavustushaun työttömien liikuntaneuvonnan palveluketjujen kehittämiseen. Avustuksiin on käytettävissä enintään 1,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että eduskunta hyväksyy määrärahan vuoden 2027 talousarviossa.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri Anders Adlercreutz osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien kokoukseen Kööpenhaminassa 1. lokakuuta.

Oy Suomen Tietotoimisto STT on ilmoittanut keskiviikkona 30.9.2026 suunnittelevansa liiketoimintansa merkittävää uudelleenjärjestelyä, joka saattaa johtaa yhtiön nykymuotoisen liiketoiminnan päättymiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää STT:n valtionavustuksen valmistelun, kunnes omistajat ovat päättäneet toiminnan jatkosta.

Suomi myöntää neljä miljoonaa euroa YK:n Gazan varhaista toipumista ja jälleenrakennusta edistävälle Horizon-rahastolle sekä kolme miljoonaa euroa Itä-Jerusalemin palestiinalaissairaaloiden kehittämiseksi EU:n hallinnoiman Pegase-rahoitusmekanismin kautta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Patria ovat solmineet sopimuksen TRACKX -tela-ajoneuvon esisarjan hankinnasta Maavoimille. Ensimmäiset esisarjan ajoneuvot otetaan vastaan vuoden 2027 syksyllä, jolloin kenttätestaus käynnistyy Kainuun prikaatissa.