Levien lajintunnistus on hankalaa. Vaikeutena on muun muassa se, että merilevien ulkonäkö vaihtelee kasvupaikan ja olosuhteiden mukaan.

Lukijamme todisti pysäyttävän näyn kalareissulla. Merimetso oli joutunut ankeriaan kuristamaksi.

Valitusoikeus on keskeinen osa oikeusvaltiota. Nyt sitä pyritään heikentämään Suomessa, kirjoittaa toimittaja Mikko Niskasaari.

Suomi on lintujen metsästyksen suurvalta. Metsästysharrastuksen valta luonnon kohteluun on suuri ja historia tapporahoineen synkkä.

Tekoäly nostaa nyt datakeskusten sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla, kirjoittaa Suomen Luonnon toimituspäällikkö Antti Halkka.

Nyt ollaan menossa kohti kevättä talven ja jäätalven suhteen.

Varpuspöllö pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen ainakin osittain, mutta riittääkö se turvaamaan lajin tulevaisuuden?

Jo 20. kertaa järjestetty pihabongaustapahtuma tuotti jälleen arvokasta tietoa talvilinnustomme muutoksista.

Onko sinulla kokemuksia ilmasto- tai luontokatodenialismista? Ovatko näkemyksesi ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta ja niiden torjunnasta ajan mittaan muuttuneet?

Alkuvuoden kahden viikon pituinen ajanjakso Lapin maakunnassa oli hyisin sitten vuoden 1987.

Metso-ohjelman tehokkuutta voisi parantaa esimerkiksi kohdentamalla rahoitusta entistä enemmän maakuntiin, joissa on enemmän suojelullisesti arvokkaita metsäalueita, sanoo tutkija.

Nyt tarvittaisiin aikalisä susikannan suojeluun ja hoitoon, kirjoittaa suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.

Vesiskootterit voivat aiheuttaa vesilinnuille merkittävääkin haittaa, sanovat Suomen ympäristökeskuksen ja Birdlife Suomen asiantuntijat.

Myyräsyklit ovat pitkään olleet Suomen eteläosissa epäsäännöllisiä.

Tutkimuksessa oravien täytyi vetää ja työntää puistoissa olevien pulmapurkkien vipuja saadakseen pähkinöitä.

Turhakkeeksi voi ehdottaa jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Pertti Koskimies on muun muassa todistanut tarkoitushakuista vaikutusarviointia tuulivoimahankkeissa. Lue Koskimiehen essee.

Hallitus esittää suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista, vaikka suotuisa suojelutaso on määrittämättä ja hoitosuunnitelman päivitys tekemättä.

Blogikirjoitus on Aura Koiviston ja Risto Sauson kirjoittama vastine Matti Vanhasen Helsingin Sanomissa 14.9.2025 julkaistuun esseeseen ”Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan”.

Kaikki Suomen Luonnon neljä seurantakurkea ovat lähteneet syysmuutolle.

Tällä vuosisadalla teeren, metson ja pyyn kannat ovat säilyneet samalla yleistasolla. Riekkokannan romahdus on jatkunut Tunturi-Lapin eteläpuolella vielä 2000-luvullakin.

Korvameduusat kokoontuvat syksyn tullen rantavesiin. Oletko sinä nähnyt tänä syksynä korvameduusoita?

Euroopan parlamentti hyväksyi 9.9.2025 jätepuitedirektiivin, joka lisää tekstiilien tuottajien vastuuta jätteen kierrätyksestä.

On järkeenkäypää, että aistiessaan ympäristöolojen muutoksen mikrolevä reagoi ja pyrkii heti sopeutumaan. ”Alkeellinen” levä toimiikin monimutkaisessa tilanteessa fiksummin kuin me ihmiset. Olemmeko m...

Oikeudenmukainen ruokamurros vie kohti ruokajärjestelmää, joka mahtuu maapallon kantokyvyn rajoihin. Se turvaa kaikille ihmisille perustarpeet ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja yhteisöll...

Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä alkaa syys–lokakuussa selvittää ennallistamisen mahdollisuuksia itärajalla. Kuivattujen soiden ja kosteikoiden vettämmistä puolustustarkoituksiin ...

Hangosta on löydetty uusi laji, mantupirkko (Tytthaspis sedecimpunctata). Suomesta on nyt tavattu 65 leppäpirkkolajia.

Suomesta nyt löydetty Charagmus gressorius -kärsäkäs on Euroopassa rehukasveina viljeltyjen sini- ja valkolupiinin tuholainen, jolle maistuu myös Suomea valloittava myrkyllinen vieraslaji, komealupiin...

Pitäisikö vieraslajikasvin poistaminen muualta kuin pihoilta ja viljelyksiltä lisätä jokaisenoikeuksiin?

Lintulaskennat osoittavat, että pajulintu on romahtanut peipon taakse. Se on nyt Suomen toiseksi runsain lintulaji.

Mitä EU-tuomioistuimen tuore päätös tarkoittaa, ja kuinka metsäteollisuus voisi välttää pesätuhoja?

Euroopassa yleisiä paperiampiaisia on osattu odottaa Suomeen jo jonkin aikaa. Ne pääsivät kuitenkin yllättämään ryntäyksellään, sillä neljän vuoden aikana Suomeen on tullut jopa kolme uutta lajia.

Valkopajuangervo lisättiin kansallisesti haitallisten vieraslajien listaan kaksi vuotta sitten. Sille säädetty siirtymäaika loppuu 15.8.2025, jolloin lajin myymisestä ja levittämisestä tulee kielletty...

Kysely kerrytti Luonnontieteellisen keskusmuseon Laji.fi-palvelun mäyrätietoja jopa reilulla kolmanneksella.

Torstain ja perjantain välisenä yönä Suomeen muodostuva myrskymatalapaine uhkaa voimistua merkittäväksi. Jopa heinäkuun tuuliennätys saattaa mennä uusiksi.

Raakuistaan tunnetun Suomussalmen Hukkajoen alajuoksulle perustetaan luonnonsuojelualue.

Kesäkauden ylin lämpötila on toistaiseksi vain 23,0 astetta, joka on harvinaisen vähän. Kesäkuun alku ei kuitenkaan ole ollut mitenkään erityisen kylmä.

Ovatko siilit vähentyneet? Keräämme havaintoja siilistä.