WWF:n kalakamera kurkistaa tänä syksynä pinnan alle Sysmän Virtaankoskella sijaitsevassa Tainionvirrassa. Tainionvirta oli voimalapadon rakentamiseen saakka yksi Päijänteen lohikalojen tärkeimmistä…

Suomesta löytyy vain vähän korkean suojeluarvon metsiä, ja siksi katse on käännettävä metsälajistoltaan monipuolisten metsien pinta-alan lisäämiseen, kirjoittaa WWF Suomen johtava metsäasiantuntija…

Syksyllä on hyvä hetki huolehtia siitä, että pölyttäjät pääsevät ensi keväänä vauhtiin hyvistä lähtökohdista. Monista syystöistä – ja tekemättä jättämisistä – hyötyvät myös muut pihan asukkaat…

Suomen turvallisuusneuvostokampanjan tulee sisältää selkeä ilmasto- ja luontoturvallisuustavoite, kirjoittavat WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen ja Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.

Suomen riistakeskus tiedotti tänään esityksestään suden metsästyskiintiöksi ajalle 1.12.2026–10.2.2027. Esityksessä kiintiöksi ehdotetaan 109:ää sutta 18 eri alueella. WWF:n näkemyksen mukaan esitetty...

Suomessa havaittiin tänä kesänä neljä naalin pesintää Enontekiön alueella. Pesissä todettiin yhteensä vähintään 11 pentua. Lisäksi yksi naalipari asusti pesäpaikkaa Utsjoen tunturialueilla…

WWF avasi kolme pientä lankkupatoa ja kunnosti noin 200 metriä puroa Salon Mathildedalissa. Tavoitteena oli avata kaloille ja muille vesieliöille nousuyhteys Halikonlahdelta kohti Matildanjärveä sekä…

The organisations are asking the European Commission to make nature-based solutions a systemic priority in the upcoming legislative proposal of the European Framework for Climate Resilience.

Vastuullinen kalastaja jättää Saimaalla verkot naulaan ympäri vuoden ja käyttää ainoastaan norppaturvallista katiskaa.

Elokuun 18. päivänä rahtialuksesta vuosi satoja litroja moottoriöljyä Saimaan Haukivedelle, joka on saimaannorpan keskeisiä elinalueita. Tilanne näytti aluksi todella pahalta.

Kuusamossa sijaitsevan Piilijoen kunnostustyöt etenivät elokuussa, kun WWF:n talkooleirillä rakennettiin vaelluskaloille uusia elinympäristöjä. Viikon aikana jokeen siirrettiin yhteensä 250 tonnia…

Nepalin tuhoisat tulvat ovat vaatineet yli tuhannen ihmisen hengen, kokonaisia kyliä on tuhoutunut ja tuhansia ihmisiä on kateissa. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä…

WWF:n öljyntorjuntajoukot ovat saaneet siivottua öljyyntyneet kohteet Saimaan Haukivedellä torstain ja perjantain aikana. WWF:n osalta jälkitorjuntatyö päättyy toistaiseksi.

Suomen ennallistamissuunnitelma määrittää, miten luonnon tila tulevina vuosikymmeninä saadaan elpymään. Lausunnolla olleessa ennallistamissuunnitelmassa on kuitenkin merkittäviä puutteita…

Saimaannorpan suojelun tueksi käynnistyy uusi EU-rahoitteinen hanke. LIFE SOS -hankkeen tavoitteena on turvata saimaannorppakannan elpyminen ja lajin säilyminen pitkällä aikavälillä.

WWF:n öljyntorjunnan asiantuntijat ja WWF:n öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoiset ovat perjantaina 21. elokuuta paikalla Linnansaaren kansallispuistossa arvioimassa öljyvahingon aiheuttamia tuhoja sekä...

WWF katsoo, että karhun kiintiömetsästyksen mahdollistava asetusluonnos on EU-oikeuden vastainen. WWF kanteli karhun kiintiömetsästyksen sallivasta lakimuutoksesta helmikuussa EU:n komissiolle.

Ylikulutus on suurempaa kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Suomen ylikulutuspäivä oli jo huhtikuun alussa, eli Suomi kuluttaa luonnonvaroja asukasta kohti keskimääräistä vauhdikkaammin.

Ilmastonmuutos ei aiheuta maastopaloja, mutta se luo niille erityisen otolliset olosuhteet. Eurooppaa korventavat liekit ovat jälleen yksi muistutus siitä, ettei ilmastotoimissa voida viivytellä.

EU:n päästökauppaan liittyvät poliittiset päätökset tehdään seuraavan puolen vuoden aikana. Petteri Orpon hallituksella ja suomalaismepeillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa…

Tekisikö mielesi kantaa – joskus kirjaimellinenkin – korsi kekoon luonnon monimuotoisuuden puolesta? Moni kuvittelee, että kimalaisten, perhosten ja muiden pölyttäjien auttaminen ja monimuotoisuuden t...

WWF Suomen pääsihteerinä yli 15 vuoden ajan toiminut Mauri Rautkari on kuollut. WWF Suomi muistaa entistä pääsihteeriä lämmöllä ja välittää osanottonsa Rautkarin läheisille ja ystäville.

Toivoisitko pihaasi värikkäitä ja kauniita perhosia? Niin kannattaakin, sillä perhoset ovat kärsineet niittyjen ja muiden tärkeiden elinympäristöjen katoamisesta. Oikeilla kasveilla ja perhoset…

Ilmastonmuutos ja luontokato kuuluvat turvallisuuspolitiikan keskiöön, todettiin WWF Suomen ja Ulkopoliittisen instituutin SuomiAreenassa järjestämässä paneelissa.

WWF:n mukaan on tärkeää seurata, mitkä ovat kiintiömetsästyksen pidemmän aikavälin vaikutukset susikantaan ja kiintiömetsästyksen tavoitteisiin nähden.

Lyhyt kuvaus: Ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole vain ympäristökysymyksiä. Ne vaikuttavat ruokaturvaan, vesivaroihin, talouteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskuntien vakauteen. Miten Suomen ulko- ja…

Vuosien 2022–2025 aikana WWF Suomen kehitysyhteistyöohjelmassa suojeltiin erityisen arvokkaita elinympäristöjä, varauduttiin sään ääri-ilmiöihin ja edistettiin luonnon huomioivaa päätöksentekoa…

Mäyräkameran seuraaminen sopii erityisesti yökyöpeleille, sillä eläimet liikkuvat vilkkaimmin iltakymmenen ja aamuviiden välillä. Tänä vuonna mäyräliveä tähdittää mäyräperhe Kirkkonummelta.

Sadat tuhannet ihmiset vaativat EU:ta pitämään kiinni ympäristölainsäädännöstä, joka suojelee muun muassa puhdasta juomavettä ja luonnon monimuotoisuutta sekä ruokaturvaa.

Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF ja Crowdsorsa kutsuvat kansalaisia mukaan luonnonsuojelutyöhön Nuuksiossa. Haitallista vieraslajikasvia lupiinia kartoitetaan kansallispuistossa ja puistoa…

WWF jakaa 25 000 euron arvoisen Panda-palkinnon kahdelle hankkeelle. Savonrannan kehittämissäätiö saa 15 000 euroa työstä uhanalaisten lohikalojen hyväksi, ja Arkipelagia-seuralle myönnetään 10 000…

Uudessa siilikamerassa seurataan taajamasiilien elämää Luumäellä Etelä-Karjalassa. Siilikameralla WWF haluaa muistuttaa, että arkipäiväinen luonto ei ole itsestäänselvyys.

Lauha ja vähäluminen sää vaikeutti saimaannorpan pesintää jo toisena peräkkäisenä talvena. Pesintään soveltuvia luonnonkinoksia ei käytännössä ollut. Lisäksi lämmin kevät sulatti lumet ja jäät…

Salon ja Someron jokinotkoissa Varsinais-Suomessa on kahtena viime kesänä ahkeroitu niittohoidon parissa. Jyrkät ja epätasaiset rinneniityt ovat haastavia hoitaa, mutta työn tulos ja maisemien…

Euroopassa purettiin vuonna 2025 ennätyksellisesti ainakin 603 virtavesien vaellusestettä, eli esimerkiksi patoja ja esteellisiä tierumpuja. Ruotsi nousi ensimmäistä kertaa Euroopan aktiivisimmaksi…

Kolumbiassa Santa Martan ilmastokonferenssissa koettiin jotakin, mitä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on viime vuosina kaivattu: konkreettista liikettä eteenpäin.

WWF:n kiljuhanhityöryhmä on havainnut noin 100 kevätmuuton aikana levähtävää kiljuhanhea Oulun seudulla sijaitsevalla Siikajoen levähdysalueella. Kahden peräkkäisen heikon pesimävuoden takia…

Samoin kuin EU:n päästökauppa on asettanut hinnan ilmastopäästöille, myös luonnonvarojen käytölle on määriteltävä hinta.

Eduskunnassa esiteltiin keskiviikkona kasvistuotteita aina ruoka- ja herkkuvaihtoehdoista syötäviin lusikoihin.

Chocolate Scorecard eli suklaa-alan toimijoiden vastuullisuutta tarkasteleva suklaapisteytys on jälleen päivitetty. Suomalainen Fazer jätti tänä vuonna vastaamatta pisteytykseen.

WWF:n teettämä kysely paljastaa, että 64 prosenttia suomalaisista toivoo aidosti luonnon tilaa parantavaa ennallistamistyötä, ja näkee sen samalla tuovan lisää työpaikkoja ja mahdollisuuksia…

Uutta asetusta saimaannorppaa suojelevista kalastusrajoituksista ei edelleenkään ole saatu, vaikka edellinen viisivuotiskausi päättyi huhtikuun puolessavälissä. Kokosimme ohjeet…

Suursuosion saavuttanut WWF:n Norppalive on taas auennut, mutta Pullervoa ei tänä vuonna todennäköisesti nähdä. Huikeat 12 miljoonaa katselukertaa kerännyt lähetys tulee tänä vuonna uudesta paikasta.

Tuore Euroopan ilmaston tilasta kertova raportti osoittaa, että viime vuonna Euroopassa merten pintalämpötila oli mittaushistorian korkein ja Fennoskandiassa rikottiin lämpöaaltoennätys.