iiinova — where your digital self keeps evolving

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 15/10/2026

Samalla hallitus: tekohengittää vanhenevaa fossiilitaloutta huonosti kohdennetulla autoilun tukipaketilla, jonka vaikutukset autoilijoiden kustannuksiin jää vähäisiksi. 🤦🏼‍♂️ Seuraavassa hintakriisissä sitten taas sama varmaan uudestaan.

000

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 15/10/2026

Ilmastokatastrofi runtelee maailmaa monin tavoin ja Suomessakin koetaan haitallisia vaikutuksia. Samalla vanhojen setien sekoilu maailmalla muistuttaa siitä, ettei haitallisesta tuontitavarasta, jonka hintaan emme voi vaikuttaa, kannata olla riippuvainen.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Tämä oli hyvä muistutus, että juuri omaan maailmankuvaan sopivia uutisia kannattaa tarkastella kriittisesti. Toivottavasti somen muutoksista saadaan kunnon tutkimusdataa ajan kanssa. Ja venäläiset botit jotenkin hiljennettyä.

000

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Iskut aiheuttivat silti todellisia vahinkoja Venäjän digitaaliselle infrastruktuurille ja palveluille. www.reuters.com/world/europe...

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Guardianin haastattelema tutkija ei havainnut merkittävää muutosta noin 40 seuraamassaan vaikuttamisverkostossa. Myöskään venäläisiä disinformaatiokampanjoita seuraavat Antibot4Navalnyi ja CeMAS eivät ole havainneet laajaa hiljenemistä.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Uutta tietoa on silti kahteen suuntaan. Ukrainan disinformaationtorjuntakeskus kertoo, että joidenkin Venäjän propagandaverkostojen julkaisumäärät puolittuivat n. 12 tunniksi iskujen jälkeen, ennen kuin toiminta palautui.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Myös AfD aktiivisuuden pudotusta esittänyt kuvaaja osoittautui lähteettömäksi ja epäilyttäväksi. www.theverge.com/tech/1009594...

theverge.com

The Yandex outage probably didn’t blitz Russian bots

Not the bots you’re probably picturing, that is.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Cloudflaren kuvaaja osoitti Yandexin verkosta tulevan automaattisen HTTP-liikenteen romahtaneen, mutta ei mitannut somebottien toimintaa. Suuri osa lienee hakukonerobotteja. Venäjältä tuleva bottiliikenne kokonaisuutena ei romahtanut.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Moni on kertonut somefiidinsä rauhoittuneen trolleista. Ehkä niin on käynytkin, mutta mukana voi olla vahvistusharhaa: kun odotamme muutosta, alamme myös nähdä sitä. Nyt kun uutta tietoa on tullut, niin pitää vähän tarkentaa asiaa. Näyttävä samanaikaisuus ei vielä osoita syy-yhteyttä.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Olisi tietty kiva uskoa, että Ukrainan iskut Yandexin datakeskuksiin hiljensivät Venäjän trollibotit. Itsekin innostuin uutisesta sunnuntaina.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 13/10/2026

Villisika on afrikkalaisen sikaruton uhri. Silti siitä tehdään syyllinen. Virus leviää myös ihmisten, ajoneuvojen ja lihatuotteiden mukana. Seuraukset eivät kuitenkaan näy lihan hinnassa, vaan niitä kantavat veronmaksajat, sivulliset yrittäjät ja luonto. Kirjoitin Etelä-Saimaaseen:

esaimaa.fi

Lukijalta | Sikarutto paljastaa, kuka maksaa eläintuotannon hinnan

Kaakkois-Suomeen levinnyt afrikkalainen sikarutto on häirinnyt metsätöitä, vaikeuttanut viljakauppaa ja rajoittanut luonnossa liikkumista. Ihmiseen tauti ei tartu, mutta muuttaa silti arkea.

000

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 11/10/2026

Ukraina suojelee länsimaisia demokratioita näemmä myös eliminoimalla venäläisiä botteja. Kiitos! Täysi tuki Ukrainalle, Putin ja Putinin nuoleskelija Trump voisivat molemmat painua helvettiin. Nuo halveksuttavat vanhat papat ovat suuri uhka koko maailmalle.

tomshardware.com

Russia's Yandex bot traffic nearly eliminated overnight after Ukraine drone strikes cripple multiple of 'Russia's Google' data centers — Ukraine intensifies bombing of Yandex data centers in response ...

The world is getting a break from Russian bots thanks to Kyiv.

030

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

Tekoäly ja robotit tekevät yhä enemmän työtä, jota harva on koskaan halunnut tehdä. Jos kone ottaa isomman osan työstä ja ihmistyön tarve vähenee, on väärin pakottaa ihmisiä tekemään sitä pidempään.

000

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

Kun eläkeikää viimeksi nostettiin, työllisyys kyllä kasvoi. Silti noin 40 % ajasta, jonka ihmiset olisivat muuten olleet eläkkeellä, ei muuttunut työksi vaan työttömyydeksi ja työkyvyttömyyseläkkeeksi. Työttömyys on nytkin korkealla. Eläkeiän pakkonosto ei tee ihmisestä työllistyvää.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

Pidempi työura on nykyisessä todellisuudessa kelvollinen tavoite silloin, kun terveys ja jaksaminen sallivat. Työkyky on myös mielenterveyttä. Uupumus ei näy helposti tulkittavassa röntgenkuvassa, mutta vie työkyvyn yhtä varmasti kuin kulunut polvi.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

VM:n virkamiehet esittivät eläkeiän nostoa nopeammin kohti 70 vuotta. Nosto alkaisi 2030-luvulla, joten seuraavan hallituksen säästöihin siitä ei ole apua.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

Miun utopiassa koneet hoitavat tylsän ja toistuvan työn. Ihminen saa tehdä sitä, mistä pitää, olla luova sekä olla ihmisten kanssa. Ja joku vahtii koneita. Koneiden tuottama hyöty kuuluu kaikille, ei vain broligarkeille.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 09/10/2026

Haluatte nostaa eläkeikää? Mitäpä jos laitettaisiinkin perintövero sataan prosenttiin. Liioittelua ehkä, mutta jos rahaa pitää löytää, miksi katse kääntyy ensin työuran loppupäähän eikä sinne, minne varallisuus on kasautunut? Perijä ei ole tehnyt perinnön eteen töitä.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Kyse ei ole lipuista vaan siitä, kenen arvot kaupunki antaa näkyä ja mitä se itse määrittää neutraaliksi. Neutraaliksi nimeäminen ei tee valinnasta arvovapaata.

000

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Auki jää vielä paljon. Jos tuo lista on tyhjentävä, mitä käy museoiden lipuille, kaupungin omille viireille tai vaikka saamelaislipulle? Jää nähtäväksi.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Pahin on ilkivaltaperustelu. Ilkivalta on rikos, ei argumentti. Jos lippujen repiminen riittää lopettamaan liputuksen, linjaa ohjaa se, kuka viitsii repiä tarpeeksi lippuja.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Kaupungin oma juristi muistuttaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen on viranomaisen lakisääteinen velvollisuus. Kaupunginjohtokin toteaa, ettei kyse ole mielipideasiasta. Silti hallitus meni pidemmälle kuin johdon esitys, joka olisi jättänyt järjestöille neljä liputuspaikkaa.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Neutraalius ei tarkoita, ettei kaupunki ota kantaa. Kun vähemmistöt ovat lähtötilanteessa heikommassa asemassa, passiivisuus ei tuota neutraalia lopputulosta. Se pitää vallitsevan tilanteen ennallaan.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Muodollisesti järjestöjä kohdellaan samoin (kurjuutta kaikille). Sisällöllisesti linja ei silti ole neutraali, koska EU:n ja Naton liput saavat jäädä. Niilläkin on poliittinen ja arvopohjainen merkitys.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 08/10/2026

Helvetin tunkkaista menoa Kouvolassa. Linjaa kutsutaan muka poliittisesti neutraaliksi. Kaupunginhallitus siis kielsi järjestöjen ja seurojen liputuksen kaikissa kaupungin lipputangoissa. Aloite tähtäsi Pride-lippuihin, mutta kielto laajeni myös urheiluseuroihin. yle.fi/a/74-20250270

yle.fi

Kouvola tiukensi linjaa liputuksessa – Pride-liput eivät enää liehu kaupungin saloissa

Kaupunginhallituksen päätöksen taustalla on valtuustoaloite, jossa vaadittiin kaupungin viestintään neutraalia linjaa.

100

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Tää pistää miettimään vielä yhtä juttua. Jos elämän kätisyys sai alun perin vain sattumalta pienen tönäisyn juuri tähän suuntaan, voisiko toisella planeetalla itsenäisesti syntynyt elämä käyttää päinvastaisia peilikuvamuotoja?

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Kemian puolella ympyräpolarisoidun valon oma kätisyys voi suosia hieman toista peilikuvamuotoa, ja Soain autokatalyysi voi vahvistaa eron lähes täydelliseksi.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Yksi jännä lisäyhteys löytyy vielä valosta. Optogenetiikassa valo käynnistää retinaalin rakennemuutoksen, josta vaikutus voi skaalautua hermoverkon tasolle.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Näissä kahdessa Nobelissa tuo mittakaavahyppy tapahtuu eri tavalla, mutta idea on aika samanlainen: molekyylitason pieni alku voi näkyä lopulta kokonaisen järjestelmän tasolla.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Ensimmäinen tönäisy johonkin suuntaan on voinut tulla sattumasta, ympyräpolarisoidusta valosta tai kiraalisista mineraalipinnoista. Jopa heikon vuorovaikutuksen pariteettirikkoa on ehdotettu mahdolliseksi syyksi, vaikka vaikutus molekyyleihin on äärimmäisen pieni.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Soain reaktio näyttää, miten häviävän pieni kätisyysero voi kasvaa melkein täydelliseksi yksikätisyydeksi. Reaktio ei kuitenkaan osoita, mistä elämän alkuero tuli, eikä kuvaa elämän syntykemiaa.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Soai vei ajatuksen vielä pidemmälle. Hänen löytämässään reaktiossa syntyvä kiraalinen tuote katalysoi lisää saman kätisyyden tuotetta. Eli positiivinen palaute molekyylitasolla. Pieni etumatka alkaa kasvattaa itse itseään.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Kagan osoitti, ettei katalyytin ja tuotteen kätisyyden suhteen tarvitse olla suoraviivainen. Pienikin epätasapaino katalyytissä voi näkyä lopputuotteessa paljon suurempana. Se on positiivinen epälineaarinen vaikutus.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Ja elämä on tässä jännästi yksipuolista: proteiinien kiraaliset aminohapot ovat lähes kaikki L-muotoa, DNA:n ja RNA:n sokerit D-muotoa. Juuri tämä yksikätisyyden alkuperä on edelleen mysteeri.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Monilla molekyyleillä on kaksi peilikuvamuotoa eli enantiomeeria, vähän kuin oikea ja vasen käsi. Elimistön proteiinitkin on kolmiulotteisia ja kiraalisia, joten lääkeaineen kaksi peilikuvamuotoa voivat sitoutua niihin ja vaikuttaa ihan eri tavoin.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Fotoni antaa energian ensimmäiseen rakennemuutokseen, mutta ei koko vasteeseen. Ionivirtaa ajaa soluun jo rakennettu sähkökemiallinen ero. Valo vain avaa portin. Solu on valmiiksi ladattu. Kemian Nobelissa taas mennään toisenlaiseen epäsymmetriaan.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Tästä seuraakin sit jotain suurempaa. Ionivirta muuttaa hermosolun kalvojännitettä, ja riittävä depolarisaatio voi laukaista aktiopotentiaalin. Se puolestaan vaikuttaa seuraaviin soluihin ja lopulta kokonaisen hermoverkon toimintaan.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Toi pienen pieni muutos järjestää proteiinin sisäisiä vuorovaikutuksia uusiksi. Muodonmuutos tapahtuu jo pikosekunneissa, ja kanavan avautuminen seuraa mikro–millisekunneissa. Proteiinin kierteet liikahtaa, lopulta huokonen aukeaa ja kationit pääsee kulkemaan solukalvon läpi.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Esimerkiksi ChR2-kanavarodopsiinin sisällä on retinaali. Kun siihen osuu sopiva fotoni, retinaali absorboi sen ja vaihtaa muotoaan, all-trans → 13-cis.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Tää mullisti neurotiedettä: nyt voidaan paitsi katsoa, mitkä hermosolut aktivoituvat, myös aktivoida juuri halutut solut ja tsekata, mitä siitä seuraa. Mutta mites se fotoni sitten saa hermosolun tekemään yhtään mitään?

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Miten hermosolu saadaan tottelemaan valoa? Optogenetiikassa valittuihin soluihin viedään geeni, jonka avulla ne alkavat valmistaa valoherkkää proteiinia, esimerkiksi kanavarodopsiinia. Solun omia geenejä ei siis tarvitse muokata. Sille voidaan virusvektorilla tuoda uusi valmistusohje.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Kuulostavat äkkiseltään aika erilaisilta aiheilta. Toinen vie hermoverkkojen toimintaan, toinen taas elämän kätisyyden alkuperän arvoitukseen. Mutta katsotaanpas.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Lääketieteen Nobel meni maanantaina Karl Deisserothille, Peter Hegemannille ja Georg Nagelille optogenetiikasta. Kemian Nobelin saivat tänään Henri B. Kagan ja Kenso Soai epäsymmetristen reaktioiden epälineaarisista ilmiöistä ja autokatalyysistä.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Toisessa tuota vipua opittiin käyttämään biologisen järjestelmän ohjaamiseen. Toisessa taas tutkittiin, miten pieni kemiallinen epäsymmetria voi vahvistua ja ottaa koko järjestelmän haltuunsa.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 07/10/2026

Tämän viikon lääketieteen ja kemian Nobeleissa on miusta hauska yhteinen teema, varmaankin ihan sattumalta: elämän kemia ja se, miten aivan tosi pieni tapahtuma tai ero molekyylitasolla voi kasvaa paljon suuremmaksi vaikutukseksi.

120

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 06/10/2026

Tämä kohde ei ollut voittajaspekulaatioiden kärjessä, ja Sabine Hossenfelder heittääkin ilmoille mielenkiintoisen huomion aiheeseen liittyen: www.youtube.com/watch?v=yILp...

youtube.com

Physics Nobel 2026: You Will Hate Me for Saying This

YouTube video by Sabine Hossenfelder

010

Tuomo Liljenbäck @tuomoliljenback.bsky.social · 06/10/2026

Eipä ihme, että niitä kutsutaan haamuhiukkasiksi. Mokomat ovat myös kovin arvaamattomia: ne voivat lentomatkansa aikana vaihtaa "makua" elektronin, myonin ja taun neutriinojen välillä. Make up your mind!

110