Sign in

Tuukka Saarimaa

@tsaarimaa.bsky.social
450 followers 292 following 98 posts

Associate Professor of Urban Economics. Aalto University and Helsinki GSE. sites.google.com/site/ttsaarimaa/ho…

PostsRepliesMedia
Reposted by Tuukka Saarimaa
Lassi Ahlvik @ahlviklassi.bsky.social · 14/05/2026
HS:n juttu sähkötuista ja uudesta tutkimuksestamme: www.hs.fi/visio/art-20...
hs.fi
Tutkimus | Marinin hallitus maksoi suurituloisten sähkölaskuja, Orpon hallitus toistamassa virheen
Jos sähkö kallistuu voimakkaasti, valtion on viisasta tukea erityisesti pienituloisia kotitalouksia, kertoo tuore tutkimus. Marinin hallituksen sähkötuesta hyötyivät suurituloiset. Nyt sama virhe on v...
2176
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 17/03/2026
Mielenkiintoista. Onko väite tosiaan se, että samassa talossa ja samassa kerroksessa sijaitsevasta 44 neliön asunnosta saa eurolleen saman vuokran kuin 58 neliöisestä? Miten uskottavana pidät tätä väitettä?
110
Reposted by Tuukka Saarimaa
Lassi Ahlvik @ahlviklassi.bsky.social · 25/02/2026
Our new publication is now forthcoming in AER:Insights, with @tumek.bsky.social, Matti Liski and @iivoi.bsky.social. It is known that low-income households spend a larger income share on energy. Our main result adds a new dimension: they are also less able to adjust when prices rise. /1
22711
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 15/01/2026
Ei päätöksiä ole tehty markkinoiden ohjaamina, jos ei ole tuotettu kuluttajien haluamia perheasuntoja. Jos kuluttajat haluavat yksiöitä ja perheasuntoja, markkinat rakentavat molempia. Kokonaispinta-alan rajoittaminen johtaa siihen, että kaikkea mitä kuluttajat haluavat, ei saa rakentaa.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 15/01/2026
Konsensusnäkemys lienee, että asuinympäristö ml. naapurien ominaisuudet ja vaihtuvuus vaikuttavat lähinnä lapsiin. Yksiöissä harvemmin asuu lapsia, joten suuri määrä yksiöitä jollain alueella ei johda siihen, että sinne keskittyisi paljon pienituloisia lapsiperheitä.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 15/01/2026
Tunnen melko hyvin tämän kirjallisuuden eikä sieltä löydy mitään yksiöihin liittyvää. Siksi olisin kaivannut tutkimuksia, jos jotain uutta olisi tehty. www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/u...
taloustieteellinenyhdistys.fi
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 15/01/2026
Jos kaikkiin Tampereelle rakennettuihin taloihin olisi sallittu kaksinkertainen määrä asuinpinta-alaa, olisi rakennettu enemmän yksiöitä JA perheasuntoja.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 15/01/2026
Eli oikea ongelma on se, että yksiöiden rakentaminen vähentää perheasuntojen rakentamista. Tähän taas on syynä se, että kaupungit kaavoittavat liian vähän asuinpinta-alaa.
200
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 14/01/2026
Tai siis asukashan suorastaan rakastaa asuntoaan.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 14/01/2026
Jännä että taas itse asukas on ihan tyytyväinen valitsemaansa asuntoon. Toinen kummallinen asia näissä jutuissa on se, että tutkijat eivät esitä tutkimustuloksia väitteidensä tueksi. Missä on näyttö vaikkapa siitä, että yksiöiden suuri määrä jollain alueella aiheuttaa merkittäviä ongelmia?
300
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 19/11/2025
Hyvä kirjoitus vuokrasääntelyn haitoista. www.grumpy-economist.com/p/price-cont...
grumpy-economist.com
Price Control Apologia
My colleague and friend Neale Mahoney writes in favor of price and rent controls in the Sunday New York Times, with Bharat Ramamurti.
061
Reposted by Tuukka Saarimaa
Mika Kortelainen @mikakortelainen.bsky.social · 07/11/2025
Olen kommentoinut hyvinvointialueiden rahoitusmallia pitkään. Tänään Lääkärilehdessä julkaistu katsauksemme kokoaa tutkimusnäytön mallin kannustinvaikutuksista ja vaihtoehdoista sen kehittämiseen, erityisesti verotusoikeuden ja kannustinpalkkioiden avulla. laakarilehti.fi/kirjautumine... (€)
1158
Reposted by Tuukka Saarimaa
Niku Määttänen @nikumaattanen.bsky.social · 07/11/2025
Kommenttipuheenvuoroni Työeläkepäivillä on näköjään herättänyt useita vastakommentteja. Kaikkiin en ehdi erikseen vastaamaan, mutta yritän seuraavassa jatkaa keskustelua suuresti arvostamani ETK:n toimarin Mikko Kauton haastattelun pohjalta. yle.fi/a/74-20192624
yle.fi
Eläketurvakeskuksen johtaja torjuu kritiikin riskien väheksymisestä – eläkkeistä voidaan leikata tarvittaessa
Professori Niku Määttänen kritisoi hallituksen eläkeuudistusta täysin riittämättömäksi. Hänestä eläkkeitä pitäisi myös voida leikata.
1226
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 06/11/2025
Tällaisen ekosysteemin voisi perustaa jonnekin, missä sen vaihtoehtoiskustannus olisi merkittävästi pienempi. Ylivoimaisesti suurin hyötyjä ovat mökkiläiset, eivät muut kaupunkilaiset.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 06/11/2025
Kaikki olisivat sitä mieltä, että raha pitäisi käyttää sote-palveluihin tai kouluihin tai alentaa kaikkien kuntaveroa. Olemassa olevia mökkikyliä pitää tarkastella samalla kriteerillä. 3/3
120
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 06/11/2025
Alueet voisi kaavoittaa asuinkäyttöön. Tämä helpottaisi asuntopulaa ja toisi tonteista kaupungille rahaa, jonka se voi käyttää palveluihin. Kukaan ei ole sitä mieltä, että jos kaupunki nyt saisi vaikkapa 50 miljoonaa perintönä, tämä raha pitäisi antaa muutamalle mökkeilijälle.2/
110
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 06/11/2025
Siirtolapuutarhojen vuokria ei koroteta niin paljon kuin ehdotettiin, mikä on jossain määrin pöyristyttävää. Mitä vähemmän vuokria korotetaan sitä huonommat kuntapalvelut. Paljon pöyristyttävämpää on se, että niitä on ylipäänsä olemassa näin houkuttelevilla sijainneilla.1/ www.hs.fi/helsinki/art...
hs.fi
Siirtolapuutarhat | Mökkeilijät välttymässä isoilta korotuksilta, mutta portit olisivat osan vuodesta auki vuorokauden ympäri
Alkuperäisessä esityksessä siirtolapuutarhojen maavuokra olisi jopa kolminkertaistunut nykyvuokriin verrattuna.
140
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 05/11/2025
En ole ihan varma näistä selityksistä. Jos ei ole rakennettu juuri mitään, niin tietenkään uusia asuntoja ei voi myöskään myydä niin paljon kuin ennen. Tämä laskee uusien ja todennäköisesti nostaa vanhojen kauppamääriä. www.hs.fi/helsinki/art...
hs.fi
Asuminen | Uudet asunnot eivät houkuttele ostajia, koska ne on ”doupattu” joka suunnasta, sanoo asiantuntija
Tämän hetken hittikohde on 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa rakennettu kolmio, jota ei tarvitse remontoida, arvioi asiantuntija.
151
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 30/10/2025
Mielenkiintoista!
140
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Voi luoja. En tiedä kenen kanssa olet puhunut, mutta todennäköisesti et minun.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Se, että hissi todennäköisesti nostaa asunnon arvoa, ei ole ulkoisvaikutus.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Sinänsä hisseihin ei liity varsinaisia ulkoisvaikutuksia. Hissit ovat hyödyllisiä ja voittoa tavoittelevat rakennuttajat rakentavat kerrostaloihin hissejä, koska hissistä koituva asuntojen hinnan nousu kattaa kustannukset ja lisää voittoja. 5/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Entä pitäisikö tukien riippua tuensaajan tulotasosta? Minun vaikea nähdä tehokkaana politiikkana sitä, että annetaan hissiavustuksia kaikenlaisille taloyhtiöille. Tässä muutamia avoimia kysymyksiä ennen kuin päädytään siihen, että meillä on liian vähän hissejä. 4/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Emme myöskään tiedä, onko hissien jälkiasennus tehokkainta politiikkaa sote-menojen ehkäisyn kannalta vai voisiko ihmisiä esimerkiksi kannustaa muuttamaan hissitaloihin tai yksikerroksisiin taloihin ennen kuin hissittömässä kerrostalossa asuminen käy mahdottomaksi. Vanhuushan ei tule yllätyksenä. 3/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Tuella on tietenkin myös fiskaalinen vaikutus, emmekä ymmärtääkseni tiedä hissittömyyden vaikutusta sote-menoihin. 2/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Kyllä, kyseessä on niin sanottu fiskaalinen ulkoisvaikutus. Vähän eri asia kuin mitä yleensä tarkoitetaan ulkoisvaikutuksella. Mutta tästähän ei voi vielä päätellä, että hissitaloja on liian vähän tai että meidän pitäisi julkisesti tukea hissiasennuksia niin kuin nykyään tehdään. 1/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Tietenkin. Mutta en ole nähnyt missään minkäänlaista arvioita haitoista ja hyödyistä. Ja mikä pahempaa, minimikoon kasvattamista ehdottavat ihmiset, eivät näytä edes olevan tietoisia mahdollisista haitoista tai vaikutusten monimutkaisuudesta. Analyysi on ollut tasoa isompi parempi.
040
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
On lopulta epäselvää, mitä tarkkaan ottaen tapahtuisi minimikoon säätämisen myötä. Kukaan ei tiedä. Mutta on naivia ajatella, että ainoa vaikutus olisi se, että kaikilla olisi paremmat asunnot eikä mikään muu muuttuisi. 6/6
120
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
On ilmiselvää, että ulkopuolisina emme tiedä, pitäisikö jonkun kuluttaa enemmän asumista ja vähemmän kaikkea muuta, etenkin kun puhutaan yksinasuvista aikuisista. 5/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
On hämmästyttävää, millaisella varmuudella moni näyttää tietävän, että tämä vaihtoehtoinen maailma on parempi. Jos joku ei halua isompaa ja vähän kalliimpaa yksiöitä, hän asuisi ehkä huonommalla sijainnilla tai kimppakämpässä. Onko tämä heille parannus? Emme tiedä, tuskin. 4/
110
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
2. Siltä osin kuin yksiöissä asuisi samat ihmiset kuin nyt, nämä ihmiset käyttäisivät enemmän rahaa asumiseen ja vähemmän rahaa johonkin muuhun. Parempaa asumista, mutta vähemmän muuta hyvää. 3/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Asukkaiden näkökulmasta kontrafaktuaali eroaa nykytilanteesta kahdella tavalla: 1. Kaikilla pienissä yksiöissä nyt asuvilla ei olisi varaa tai halukkuutta maksaa vähän isommasta ja kalliimmasta yksiöistä. Näin ollen yksiöissä asuisi osittain eri ihmiset kuin nyt. 2/
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Pitäisikö yksiöille säätää nykyistä suurempi minimikoko? Kysymystä ei voi pohtia ilman, että pohtii kontrafaktuaalia eli vaihtoehtoista maailmaa, jossa suurempi minimikoko on säädetty. Kontrafaktuaalissa yksiöt olisivat vähän nykyisiä kalliimpia, koska ne ovat isompia. 1/
164
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 29/10/2025
Kuulen mielelläni negatiivisista ulkoisvaikutuksista, kunhan kaikki keskustelijat tietävät, mitä ulkoisvaikutus tarkoittaa.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
En ole vielä nähnyt yhtään vakavasti otettavaa lehtijuttua, joka osoittaisi että asukkaat ovat tyytymättömiä näihin uusiin asuntoihin. Päinvastoin on ollut juttuja jossa asukkaat kertovat olevansa tyytyväisiä.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Mikä ongelmatilanne? Että on ostanut vahingossa omasta mielestä huonon asunnon tai maksanut vahingossa asunnosta liikaa?
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Juuri näin.
020
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Jos joku on erittäin riskiaversiivinen tai pelkää että ei osaa arvioida laatua kuvien perusteella, hän voi ostaa asunnon vanhasta asuntokannasta, jolloin voi mennä asuntonäyttöön.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Jos joku omistusasujaksi pyrkivä ihminen on niin suurituloinen, että pystyy ostamaan asunnon, hän ei ole mielestäni tällaisen paternalismin tarpeessa. Jokainen tajuaa, että mainoksissa on suuntaa-antavia kuvia ja ottaa sen huomioon, kun tekee ostopäätöstä ja pohtii kuinka paljon asunnosta tarjoaa.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Jos kämppä on huono, vuokralainen muuttaa parempaan. Vuokralaisten tiheä vaihtuminen on vuokranantajalle kustannus, joten vuokranantajilla on ihan normaalit kannustimet vaatia asuntoihin laatua tai olla maksamatta liikaa huonoista asunnoista.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
OK. Mutta nyt puhutaan pohjaratkaisujen sääntelystä. Suurin osa jutussa ongelmaksi nostetuista asunnoista on pieniä ja ensimmäinen ostaja on vuokranantaja tai rakennuttaja on itse vuokranantaja. En näe epäsymmetrisen informaation ongelmaa.
200
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Julkinen sektori on epätäydellinen ja poliittisessa ohjauksessa eikä välttämättä paranna tilannetta. Tämäkin pitää sekin ottaa huomioon, kun ehdottaa julkiselle sektorille pikkutarkkaa sääntelijän roolia.
000
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Veikkaisin, että suurin tai ainakin erittäin merkittävä osa tyhjillään ja vajaa käytössä olevista rakennuksista Suomessa on julkisen sektorin eli Ara-järjestelmän aikaan saannosta.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Ehkä. Et oikeasti tiedä, mitä tapahtuisi, jos asuntotarjonta olisi koko alueella suurempi enkä tiedä varmuudella minäkään. Joka tapauksessa julkisen vallan pitää puuttua pohjaratkaisuihin vain jos on mainitsemiani ongelmia. Näitä ongelmia ei ole tässä keskustelussa löytynyt.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
2. Kommenttini asuinpinta-alasta koski koko kaupunkialuetta. Jos pk-seudulla olisi vaikkapa 30% enemmän asuinpinta-alaa, sen hinta olisi eri kuin nyt ja ihmiset kuluttaisivat sitä eri määrän kuin nyt.
110
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
1. Kuten ihan aluksi sanoin, en ole vakuuttunut siitä, että nykyasunnot ovat jotenkin huonoja. Kuluttajat tietävät tämän, eivät asiantuntijat.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Eikös tämä liity mainonnan sääntelyyn? En myöskään usko, että asuntoa ostavat aikuiset ihmiset eivät tajua, että mainonta ei välttämättä ole ihan totuuden mukaista.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Esimerkkiesi jälkeen on helppo pysyä alkuperäisessä kannassani. Pohjaratkaisujen sääntelyä vaativia merkittäviä ulkoisvaikutuksia ei ole.
100
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 25/10/2025
Miksi juurisyy ei ole se, että tontilla ylipäänsä on rakentamisen määrää koskeva rajoitus? Jos saa rakentaa niin paljon kuin haluaa, ei tarvitse ahtaa yhteen kerrokseen mahdollisimman paljon asuntoja. Rakentamisen määrärajoitteille voi olla hyvät perustelut mutta niiden yksi vaikutus voi olla tämä
110
Tuukka Saarimaa @tsaarimaa.bsky.social · 24/10/2025
Jos kaavoitetun pinta-alan määrää ei kasvateta samalla, kun säädetään nykyistä suurempi asuntojen minimikoko, saadaan vähemmän asuntoja. Asumiskustannukset nousisivat, mikä olisi katastrofaalista pienituloisille. Muitakin haittavaikutuksia on helppo keksiä, mutta ketju on jo liian pitkä. 9/9
241