Olen lähiaikoina toistuvasti innostunut lasten kyvystä sanoittaa tunteitaan. Tänään elokuvissa kummilapsi sanoi: "nyt mua jännittää ja mä en uskalla katsoa." Hetkeä myöhemmin: "enää ei jännitä."
Näistä se kai lähtee, että osaa aikuisena sanoa "mua jännittää" sen sijaan, että yrittää väkisin.