Sign in

Metsälehti

@metsalehti.fi
222 followers 84 following 249 posts

Metsänomistajien ja metsätalouden ykköslehti, jo vuodesta 1933. www.metsalehti.fi

PostsRepliesMedia
Metsälehti @metsalehti.fi · 12h
Monikäyttöinen marjastusjakkara Pyllykkä säästää selkää ja kulkee ihmeen hyvin metsässä mukana.
metsalehti.fi
Pikatestissä Pyllykkä ­– takamukseen vyötettävä jakkara yllätti - Metsälehti
Testauksen jälkeen ei voi olla ihmettelemättä, kuinka moneen käyttöön Pyllykkä taipuu. Plussaa tulee suomalaisen suuhun istuvasta nimestä.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 28/09/2026
Edesmennyt Seela Sella oli metsän ja kenties järjen ääni Metsää puilta -näytelmässä. Näytelmän harjoituksissa tämän vuoden alkupuolella hän kuvaili itseään paljon kokeneeksi, vanhaksi ja viisaaksi kelomännyksi. ”Metsä puhuu, kun kuuntelet. Mutta ihminen ei osaa kuunnella.”
100
Metsälehti @metsalehti.fi · 25/09/2026
Metsitystuen tavoitteena on kasvattaa Suomen metsäpinta-alaa. Samaan aikaan metsää katoaa rakentamisen, pellonraivauksen ja muun maankäytön tieltä enemmän kuin peltoja ja turvepohjaa saadaan tuen avulla muutettua metsäksi.
metsalehti.fi
Toimittajan kommentti: Metsitystuki tuo mieleen hölmöläisten peiton jatkamisen - Metsälehti
Suomessa raivataan joka vuosi enemmän metsää pelloksi kuin metsitystuen avulla saadaan muutettua peltoa tai turvepohjaa metsäksi.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 21/09/2026
Luonnon kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, kuinka vähällä Suomi voi ennallistamisasetuksen toimeenpanossa selvitä, vaan se, mitä metsäluonnon tilan parantaminen tosiasiassa edellyttää, kirjoittaa Inka Musta.
metsalehti.fi
Kolumni | Vaikka kaikkia luonnon hyötyjä ei voi hinnoitella, niiden arvo ei silti ole nolla - Metsälehti
Elokuun lopussa MTK, Koneyrittäjät, Sahateollisuus ja SLC muistuttivat hallitusta, että metsänhoidon tuet ovat ”investointi Suomen metsien kasvuun ja tulevaisuuteen”. Samana päivänä Metsäteollisuus ry...
021
Metsälehti @metsalehti.fi · 18/09/2026
Tornatorin suunnitteluasiantuntijan paikkaa Keski-Suomessa haki noin sata hakijaa, kun kolme vuotta sitten hakijoita ei ollut ensimmäistäkään. Metsäalan asiantuntijoita edustavan Meton neuvottelupäällikkö Ari Teittinen vahvistaa, että markkinoilla on nyt työvoimaa.
metsalehti.fi
”Lähemmäs sata hakijaa” – kilpailu metsäalan työpaikoista käy kuumana - Metsälehti
Tornatorin suunnitteluasiantuntijan paikka Keski-Suomessa keräsi lähes sata hakijaa. Metsäalalla kilpailu avoimista työpaikoista on kiristynyt.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 16/09/2026
Luken uuden suurpetoprofessori Otso Huitun mukaan suurpetokantojen tulee olla sillä tasolla, että satunnaisetkaan syyt eivät aiheuta sukupuuttoriskiä. ”Lisäksi pitää ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset seikat. Haitta ihmisille ei saa muodostua kohtuuttomaksi.”
metsalehti.fi
Suurpetoprofessori: Sukupuuttoja ei saa tulla, mutta ei liikaa haittojakaan - Metsälehti
Luonnonvarakeskuksen uusi suurpetoprofessori Otso Huitu painottaa koko ravintoverkon kattavaa tutkimusta.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 08/09/2026
Tapion tuore vastuullisuus- ja luonnonarvoliiketoiminnan myyntijohtaja Marika Makkonen toivoo, että luontoarvokaupasta saadaan apuja Suomen ennallistamistavoitteiden toteuttamiseen.
metsalehti.fi
Luonnon arvoille toimiva markkina, "Tässä on valtava potentiaali" - Metsälehti
Marika Makkonen hyppäsi Lähi-Tapiolasta Tapioon rakentamaan aivan uudenlaista liiketoimintaa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 20/08/2026
Pesimäaikana Metsäkeskukseen jätettiin yhteensä 27 600 metsänkäyttöilmoitusta. Yli kolmannekseen niistä lähetettiin ilmoitus pesimäaikaisesta puunkorjuun rajoitteesta.
metsalehti.fi
Pesimäaikaisten hakkuiden saldo: Yli 10 000 ilmoitusta hakkuurajoituksista - Metsälehti
Metsäkeskukselle on tullut vain yksittäisiä ulkopuolisten ilmiantoja kesän hakkuista. Kentällä pesimäaikaiset rajoitteet näkyvät etenkin suunnittelussa ja koivukertymässä.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 18/08/2026
”Ongelma on se, että aito jatkuva kasvatus osataan edelleen erittäin huonosti. Sen rinnalle on tuotu nämä jatkuvaksi kasvatukseksi kutsuttavat menetelmät, jotka olen nimennyt jatkuvaksi aukotukseksi”, Yrjö Norokorpi sanoi maanantaina lehdistötilaisuudessa Helsingissä.
metsalehti.fi
Nyt puhuu Erkki Lähteen lähipiiri: "Aito jatkuva kasvatus osataan erittäin huonosti" - Metsälehti
Jatkuvan kasvatuksen uranuurtaja Erkki Lähteestä kertova dokumenttielokuva tulee ensi-iltaan elokuun lopussa. Lisäksi Lähde on julkaissut uuden tietokirjan yhdessä Silja Konosen kanssa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 13/08/2026
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö kiistelevät siitä, miten EU:n ennallistamisasetusta pitäisi Suomessa soveltaa. Metsäalalla pelätään, että heikentämättömyysvelvoitteen tulkinta voi pahimmillaan lopettaa puunkorjuun turvemailla.
metsalehti.fi
Ministeriöt vastakkain – ennallistamisesta uusi uhka suometsätaloudelle - Metsälehti
EU:n ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoite uhkaa jopa lopettaa puunkorjuun turvemailta.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 11/08/2026
Riistakolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen kannat ovat yhä heikot suuressa osassa maata. Vaikka idässä ja Pohjois-Pohjanmaalla näkyy merkkejä tilanteen paranemisesta, koko maan tasolla vain metsokanta on vahvistunut hieman.
metsalehti.fi
Metsäkanalintujen tilanne on edelleen heikko - Metsälehti
Lämmin kevät ei tuonut toivottua parannusta kanalintukantoihin. Alueellinen vaihtelu kannoissa on suurta.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 07/08/2026
Rikosilmoituksen tehneen biologin mukaan viranomainen ei neuvonut hakkuulle laillista toteutustapaa eikä keskeyttänyt hakkuita, vaikka sillä oli tietoa suunnitelluista toimista.
metsalehti.fi
Metsänomistajalle 30 000 euron lasku liito-oravahakkuusta – nyt rikosilmoitus tehtiin ely-keskuksesta - Metsälehti
Biologi: Ely-keskus ei neuvonut laillista toteutustapaa Luhangan liito-oravametsän hakkuulle eikä keskeyttänyt hakkuiden toteutusta. Suomessa on "tuhansia lainvastaisesti avohakattuja metsiä".
031
Metsälehti @metsalehti.fi · 07/08/2026
Rupilisko on Suomen harvinaisin sammakkoeläin. Sen lisääntyminen on riippuvainen kalattomista lammista, joiden vesitilanne on tänä vuonna ollut poikkeuksellinen.
metsalehti.fi
Tässä on Suomen harvinaisin sammakko - Metsälehti
Rupiliskon taival lisääntymislampeen sai yllätyskäänteen, kun lammikko oli kadonnut.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 06/08/2026
Luonnonsuojeluliiton entisen puheenjohtajan Risto Sulkavan mielestä Suomen ennallistamissuunnitelman luonnos jää liian vaatimattomaksi. "Metsien osalta Suomen ajatus on jättää ne tässä vaiheessa pois suunnittelusta. Ajatus on pakkasella housuun pissimisen kaltainen hetkellinen mielenlämmitys."
metsalehti.fi
Risto Sulkava ennallistamissuunnitelmasta: ”Kuin pakkasella housuun pissisi” - Metsälehti
Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja vaatii Suomen ennallistamissuunnitelmaan kovempia tavoitteita.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 05/08/2026
Keski- ja Etelä-Euroopassa poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesäsää on kiihdyttänyt metsäpaloja, ja monessa maassa palanut pinta-ala on kasvanut viime vuodesta. Suomessa metsäpalot ovat jääneet vähäisiksi. Asiantuntijan mukaan eroa selittävät ennen kaikkea sääolot, mutta myös metsien rakenne.
metsalehti.fi
Elokuun säät ratkaisevat, meneekö EU:n viimevuotinen metsäpaloennätys rikki - Metsälehti
Ranskan tämän kesän pahin metsäpalo levisi lähes 50 000 hehtaarin alueelle. Suomessa palaa noin 400 hehtaaria vuodessa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 04/08/2026
Afrikkalaisen sikaruton vuoksi metsätyöt ovat pysähtyneet Virolahdella, Miehikkälässä ja osassa Lappeenrantaa. Suunniteltuja metsänhoitotöitä ja hakkuita on jouduttu siirtämään, eikä rajoitusten kestosta ole vielä tarkkaa tietoa.
metsalehti.fi
Sikarutto: hakkuut, raivaukset ja maanmuokkaukset seis kolmen kunnan alueella - Metsälehti
Metsätyörajoitusten kestosta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kyse voi olla kuukausista. Ainoastaan valmiiksi kaadetut puut saa noutaa teiden varsilta. Metsäkoneet voi siirtää pois tartuntavyöhykkeeltä va...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 30/07/2026
Voisiko tekopesillä ja pöntöillä ohjata lintujen pesintää? Harvialan mallimetsässä tutkitaan, saadaanko petolintuja siirtymään kohteille, jotka ovat jo ennestään metsätalouden käytönrajoitusten piirissä. Avuksi on rakennettu yli sata pönttöä ja tekopesää.
metsalehti.fi
Harvialan tilalta löytyy yli sadan linnunpöntön metsä - Metsälehti
Voisiko tekopesillä ja pöntöillä ohjata lintujen pesintää? Tätä kysymystä selvitetään Harvialan tilan mallimetsässä.
020
Metsälehti @metsalehti.fi · 28/07/2026
Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Kosteat painanteet, ojanvarret ja muut luontaiset tiheiköt hyödyttävät eläimiä, tukevat metsän monimuotoisuutta ja voivat vähentää myös raivaustyön määrää.
metsalehti.fi
Kaikkea ei ole syytä raivata - "Riistatiheiköt hyödyttävät muitakin eläimiä" - Metsälehti
Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Artikkeli on julkaistu alun perin Metsälehdessä 7/2022.
033
Metsälehti @metsalehti.fi · 23/07/2026
Metsäpalojen sammutuksessa hyödynnetään erikoisvarusteltua metsäkonekalustoa, joka pystyy kuljettamaan vettä vaikeakulkuiseen maastoon ja tehostamaan jälkisammutusta. Sammutusmetsäkone voi vähentää maastossa tarvittavan henkilöstön määrää, mutta sen kuljettaminen vaatii erityistä ammattitaitoa.
metsalehti.fi
Metsäkonekuskit sammutustehtävissä – "Tulipalossa kuskin täytyy olla kokenut" - Metsälehti
Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa palon voimakkuuteen ja siihen riskiin, kuinka todennäköisesti armollisempi pintapalo etenee puustoa kurittavaksi latvapaloksi.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 16/07/2026
Turun yliopiston uusi hanke selvittää, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen alkuvaiheessa. Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin.
metsalehti.fi
Turun yliopiston hanke selvittää merikotkien liikkeitä - Metsälehti
Tiedot auttavat myös ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajiin. Erityisesti tutkijat tarkkailevat lintujen liikkumismalleja tuuliturbiinien läheisyydessä.
001
Metsälehti @metsalehti.fi · 15/07/2026
Luonnonperintösäätiö on ostanut Kouvolassa ja Mäntyharjulla sijaitsevat metsäalueet pysyvään suojeluun. Alueet kattavat yhteensä reilun 13 hehtaaria.
metsalehti.fi
Luonnonperintösäätiö suojelee metsää Kouvolassa ja Mäntyharjulla - Metsälehti
Säätiö on ostanut suojeluun rehevää lehtimetsää ja hämäriä liito-oravakuusikoita.
020
Metsälehti @metsalehti.fi · 14/07/2026
Tienhoitokustannukset pysyvät kurissa säännöllisellä kunnossapidolla, kuten lanauksella ja palteiden poistolla. Jos odotetaan peruskorjaukseen asti ja viat pääsevät tien runkoon asti, korjaus vaatii aina jämerämpiä toimia ja kustannukset ovat moninkertaiset, Jani Maalismaa sanoo.
metsalehti.fi
Tienkorjaus tyssää paperinpyörittelyyn - ”Metkan vaatimukset ovat menneet liian koviksi.” - Metsälehti
Monimutkainen tukibyrokratia on tehnyt metsäteiden korjauksesta liian vaikeaa
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 09/07/2026
Tämän kesän sääolot ovat toistaiseksi vaikuttaneet puuston kasvulle suotuisilta. Kevät oli lämmin eikä yöpakkasia juuri ollut. Myös sadetta on riittänyt. “Loppukesä voi tietysti olla ihan erilainen kuin tähän asti”, yliopistotutkija Pauliina Schiestl-Aalto sanoo.
metsalehti.fi
Miten kesän sääolot ovat vaikuttaneet puuston kasvuun? - Metsälehti
Lämpö sai Hyytiälän mittausmetsän puut aloittamaan pituuskasvunsa tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 03/07/2026
Viiden karhunpennun katras hurmaa Suomussalmella Martinselkosen suojelualueella Suomussalmella vaeltaa karhu viiden pennun kanssa. Yleensä karhu saa yhdestä neljään pentua.
metsalehti.fi
Viiden karhunpennun katras hurmaa Suomussalmella - Metsälehti
Martinselkosen suojelualueella Suomussalmella vaeltaa karhu viiden pennun kanssa. Kyse saattaa olla Suomen ennätyspentueesta.
020
Metsälehti @metsalehti.fi · 30/06/2026
Kirjanpainajan parveilu on jäänyt maltilliseksi suurimmassa osassa Suomea touko- ja kesäkuun aikana. Kuoriaisten parveilua monin paikoin hillitsi viileä ja epävakainen sää
metsalehti.fi
Toukokuun viileä sää hillitsi kirjanpainajan parveilua - Metsälehti
Kuluvan kesän kirjanpainajantuhot näkyvät latvuksen oireina vasta myöhemmin kesän aikana.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 25/06/2026
Luonnonsuojelulaki on tehty suojelemaan lintujen pesintää ja toistuvasti käytössä olevia pesäpaikkoja. Se ei tee eroa tekopesän ja linnun rakentaman pesän välille. Se ei myöskään ota kantaa siihen, onko tekopesä alun alkaen ollut luvallinen. Ratkaisevaa on, onko lintu ottanut pesän käyttöönsä.
metsalehti.fi
Laki ei erottele tekopesää aidosta – pesimärauha koskee molempia - Metsälehti
Käyttöön otettua tekopesää koskevat samat säännöt kuin linnun rakentamaa pesää.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 18/06/2026
”Metsätalous on keskeinen osa Ruotsin huoltovarmuutta, ja metsäteollisuus tulee ottaa mukaan turvallisuussektorien työhön”, linjataan Ruotsin Puolustustoimikunnan viime perjantaina 12. kesäkuuta julkaistussa raportissa.
metsalehti.fi
ATL: Metsä voi pelastaa sodassa - Metsälehti
Jos Ruotsi joutuisi sotaan, yhteiskunta voisi toimia muun muassa aktiivisen metsätalouden voimalla, arvioivat ruotsalaislehden haastattelemat metsäasiantuntijat.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 15/06/2026
Puulajikirjon lisäämisessä on järkeä silloin, kun haluaa varautua ilmaston lämpenemiseen ja yleistyviin myrsky-, sieni- ja eläintuhoihin. Mitä enemmän metsässä kasvaa erilaisia puita, sitä tuhonkestävämpi se tutkimusten mukaan on.
metsalehti.fi
Erikoinen istutusurakka ­– yksi tila, kymmenen puulajia - Metsälehti
Erikoispuulajien kasvattaminen kannattaa harvoin taloudellisesti. Niillä on kuitenkin paikkansa ilmastonmuutokseen varautumisessa, monimuotoisuuden lisäämisessä ja hiilensidonnassa.
031
Metsälehti @metsalehti.fi · 02/06/2026
PTT:n ja Tapion yhteishankkeen tutkimustulosten mukaan ikääntyminen ja kaupungistuminen vähentävät omatoimista metsänhoitoa ja lisäävät ostopalveluiden käyttöä.
metsalehti.fi
Tutkimus: Jopa 3,5 miljoonaa hehtaaria vaihtaa omistajaa seuraavan 10 vuoden aikana - Metsälehti
Kenelle siirtyvät suurten ikäluokkien metsät? Tähän kysymykseen haettiin vastausta tänään julkaistusta tutkimuksesta.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 02/06/2026
Leimikon suunnittelijalle suojavyöhykkeiden rajaaminen on monimutkainen palapeli. Nyt metsälaissa on ensimmäistä kertaa vaatimus jättää kaikkien vesistöjen rannoille käsittelemätön vyöhyke lintujen pesimäaikana.
metsalehti.fi
"Metrimäärien viidakosta olisi päästävä eroon" – paineet suojavyöhykkeiden leventämiseen kasvussa - Metsälehti
Ensimmäistä kertaa metsälaissa on mukana vaatimus jättää kaikkien vesistöjen rannat käsittelemättä. Näin on toimittava tosin vain kolme kuukautta vuodesta.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 25/05/2026
”Itse uittohan on hyvin kevyttä. Sen kuin katselet, kun puut kulkevat. Leppoisaa hommaa. Stressi ei paina, eikä ole kiire minnekään”, Alpo Hassinen sanoo.
metsalehti.fi
Puro täynnä pöllejä – näin sujui keväinen uitto - Metsälehti
Alpo Hassisen polttopuu-urakka ei huipennu klapikoneen äärellä vaan kevään uitossa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 22/05/2026
Lakimuutos tuo kaikkiin metsiin velvoitteen huomioida pesät sekä säästää edellisen puusukupolven suuret haavat, kolopuut sekä pystylahopuut pesintäaikana.
metsalehti.fi
Pesintäaikaisiin hakkuisiin uudet säännöt – raivaaja, muista linnut! - Metsälehti
Lakimuutos lintujen pesintäaikaisista hakkuista tulee voimaan vauhdilla. Se tuo mukanaan hakkuurajoitteita sekä velvollisuuden huomioida linnusto myös metsänhoitotöissä.
020
Metsälehti @metsalehti.fi · 13/05/2026
Maankäyttöhankkeet Saamenmaalla osuvat kulttuurin ytimeen. Viranomaisen tai yrityksen näkökulmasta kyse voi olla yksittäisestä tapauksesta ja sen varsin rajallisista vaikutuksista. Saamelaisyhteisö katsoo kokonaisuutta: mitä on jo menetetty ja mihin vielä voi väistää, Inka Musta kirjoittaa.
metsalehti.fi
Kolumni | Sama maa, eri todellisuus - Metsälehti
Alkuperäiskansa on kansa, joka on asunut alueellaan ennen nykyisten valtioiden syntyä ja säilyttänyt oman kulttuurinsa, kielensä ja tapansa. Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa on saamelaiset. Tava...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 06/05/2026
”Linnuston kannalta tämä on tervetullut lakiesitys, ja sinänsä uusia juttuja ei niin tule. Tässä ne, mitkä aikaisemmin ovat olleet suosituksia, niistä tulee vain sitten lain määräämää. Tällä turvataan metsänhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa”, väitöskirjatutkija Satu Kumpula summaa.
metsalehti.fi
Metsät ja raha: Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiuudistus näkyy jo leimikoiden suunnittelussa - Metsälehti
Vaikka lakimuutokset ovat vielä vaiheessa, kentällä rajataan jo leimikoita uudella tavalla ja opetellaan uusia käytäntöjä.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 28/04/2026
Suometsien turvemaaperän ilmastopäästöjen vähentämisessä hakkuumenetelmää ratkaisevampaa on pohjavedenpinnan taso: vedenpinta on pidettävä suometsän turpeessa korkealla.
metsalehti.fi
Tutkimus: Jatkuva kasvatus ei yksin riitä suometsien ilmastopäästöjen vähentämiseen - Metsälehti
Päästöjen vähentämisessä olennaisinta on kuitenkin pohjaveden pinnan taso, Luonnonvarakeskuksesta korostetaan.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 27/04/2026
Hevoskorjuulla on paikkansa – ”Näistä ei polttoaine lopu” Metsätöissä ahertavat hevoset ovat pysäyttävä näky. Joskus ne voivat olla jopa parempi vaihtoehto kuin koneet. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/n...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 24/04/2026
Vuoden 2025 kesällä kuvatuista ilmakuvista paljastuu Kuhmosta aivan Venäjän rajalta hämmentävä näky. Kaksi järveä, Maaselänjärvi sekä Irkku, poikkeavat väriltään kaikista muista ympäröivistä vesistöistä. Mistä voi olla kysymys?
metsalehti.fi
Mikä värjäsi järvet Venäjän rajalla? - Metsälehti
Ilmakuva paljasti Venäjään rajoittuvasta Maaselänjärvestä erikoisen ilmiön. Alueella on tehty metsänlannoituksia, mutta järvessä on kasvatettu myös kaloja.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 21/04/2026
Ruotsin hallitus painottaa metsäpolitiikassaan metsätalouden toimintaedellytysten turvaamista ja metsänomistajien oikeusturvaa. Uudistusten on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta.
metsalehti.fi
Ruotsin metsäpolitiikkaan täyskäännös – sääntelyä puretaan, valituksia rajoitetaan - Metsälehti
Ruotsin hallitus esittää isoa muutosta metsäpolitiikkaan. Metsäsektorin toimintaedellytyksiä halutaan vahvistaa ja ympäristöjärjestöjen valtaa jarruttaa metsätalouden toimia rajoittaa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 13/04/2026
Metsänomistajille raivuutyömaiden tarve on hyvä uutinen. Todennäköisesti taimikonhoidot on nyt mahdollista teetättää vauhdikkaasti ja samalla saa metka-tuet käyttöönsä.
metsalehti.fi
Loppuvatko sopimusyrittäjien raivuutyömaat kesken? ­– ”Tavoitteena, ettei kesäkausi jää vajaaksi” - Metsälehti
Taimikot voi saada nyt hyvinkin nopeasti raivuuseen, sillä paikoin kesäkaudeksi varatut työmaat on hoidettu jo talvikuukausina. Metka-tukien hakijalle tämä on hyvä uutinen.
010
Metsälehti @metsalehti.fi · 10/04/2026
Ilmastonmuutos ei uhkaakaan heti kuusentaimia Kuusentaimien kasvu paranee istutusta seuraavana kesänä selvästi, jos ilman ja maaperän lämpötilaa nostetaan viidellä asteella. Näin käy sillä edellytyksellä, että taimilla on sopivasti vettä saatavilla. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/i...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 09/04/2026
Vaikka vanhoissa metsissä puuston kasvu on hidasta, kasvua ja hiilensidontaa tapahtuu edelleen. Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun.
metsalehti.fi
Tutkimus: Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja - Metsälehti
Vanhoissa metsissä hiiltä varastoituu erityisesti lahopuuhun.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 08/04/2026
Metsätalousinsinööri Tero Vornanen havaitsi, etteivät sinistäjäsienet pilanneet tuulen kaatamaa kuusta, joka katkaistiin tyveltään. ”Sinistäjäsieni ei tunnetusti leviä kuivassa puussa”, Vornanen sanoo. Hänen mukaansa puun kuivuminen näyttää vähentävän myös kirjanpainajien määrää puussa.
metsalehti.fi
Voiko sinisienen torjunta olla näin helppoa? - Metsälehti
Kaatuneen kuusen tyven katkaisu torjuu sinistäjäsienen ja hillitsee kirjanpainajien lisääntymistä, uskoo menetelmää testannut metsäammattilainen. Tutkijakaan ei täysin tyrmää ajatusta.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 31/03/2026
Laitoksen nimelliskapasiteetti olisi 100 000 tonnia talteenotettua puuperäistä hiilidioksidia vuodessa. Tämä olisi ensimmäinen askel, pitkällä aikavälillä talteenottoa on mahdollista nostaa useisiin miljooniin tonneihin vuodessa.
metsalehti.fi
Metsä Group suunnittelee Raumalle kaupallisen mittakaavan hiilidioksidin talteenottolaitosta - Metsälehti
Puuperäinen hiilidioksidi voi toimia raaka-aineena uusille tuotteille kemian- ja polttoaineteollisuudessa.
022
Metsälehti @metsalehti.fi · 26/03/2026
Paljonko syntyy päästöjä, kun metsästä korjataan kuutio puuta? Lue lisää jutustamme: www.metsalehti.fi/artikkelit/p...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 24/03/2026
”Jos on sitä mieltä, että susia on kaksi kertaa enemmän, ei voi muuta kuin todistaa se. Pitää kerätä materiaalia, joka osoittaa sen”, toteaa suurpetotutkija Ilpo Kojola.
metsalehti.fi
Ilpo Kojola: Suomen suurpetojen suojelussa on onnistuttu hyvin - Metsälehti
Suurpetotutkija Ilpo Kojola jatkaa tutkimustyötä eläkepäivilläkin. Yhteen susikysymykseen hän ei edelleenkään vastaa.
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 19/03/2026
Uuden tutkimuksen mukaan on mahdollista, että hömötiainen löytää hyvin ravintoa nuorista taimikoista ennen varhaisperkausvaihetta. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/h...
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 18/03/2026
Taimikonraivauksissa tuhoutuu pesiä sekä pesäpuiden kaatuessa että häirinnän takia. Jo parin tunnin häiriö voi olla liikaa munien ja poikasten kannalta, mutta tämä riippuu olosuhteista.
metsalehti.fi
Häiritseekö raivaus lintujen pesintää? - Metsälehti
Pesinnän kannalta riskialttein taimikonraivausaika on etelässä touko-kesäkuussa, pohjoisessa kesä-heinäkuussa.
061
Metsälehti @metsalehti.fi · 13/03/2026
Näin koomistako metsistä käytävä keskustelu tai pikemminkin riitely pohjimmiltaan on? Muun muassa tämän aikoo osoittaa Metsää puilta -teatteriesitys, jonka ensi-ilta on maaliskuussa. Lue juttu: www.metsalehti.fi/artikkelit/t...
011
Metsälehti @metsalehti.fi · 11/03/2026
Perinnepuuseppä Jouni Vidqvist on kunnostanut Naapurinvaaran vanhasta kansakoulusta upean puusepänverstaan. Vidqvist hallitsee muun muassa vanhojen ikkunoiden kunnostuksen ja jakaa videolla ammattilaisen vinkit aiheeseen. Lue koko juttu pe 13.3. ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista!
youtube.com
Ikkunat talon sieluna | Metsälehti
YouTube video by Metsälehti
000
Metsälehti @metsalehti.fi · 10/03/2026
Kelirikko voi alkaa nopeastikin, sillä päivälämpötilat ovat eteläisessä ja keskisessä Suomessa järjestään plussan puolella.
metsalehti.fi
Talvi jäi odotettua lyhemmäksi ­– korjuukelit uhkaavat loppua kesken - Metsälehti
Toistaiseksi puuta korjataan ja ajetaan jopa saaresta, mutta merkkejä alkavasta kelirikosta näkyy jo paikoin.
000