Hannes-myrskyssä kaatuneiden puiden korjuun voi aloittaa Kokkolassa, Kaustisella, Kruunupyyssä, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä, Kristiinankaupungissa, Seinäjoella, Isossakyrössä ja Lapualla heti metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen. Metsäkeskus ei edellytä näillä pahimmilla myrskytuhoalueilla luvan hakemista metsänkäyttöilmoituksen määräajasta poikkeamiseen. Poikkeusmenettely koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta.

Hannes-myrsky aiheutti aiemmin arvioitua laajemmat metsätuhot. Metsäkeskuksen arvio myrskyssä vahingoittuneen puuston määrästä Suomessa on noussut noin 3,5–4 miljoonaan kuutiometriin. Valtaosa tuhoista keskittyy Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Pohjanmaalle.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa aluekehityspäällikkönä. Hän vastaa alueellisista metsäohjelmista, koordinoi maakunnallisten metsäneuvostojen toimintaa ja edistää alueellisia kehittämishankkeita koko Suomessa. Vapaa-ajallaan hän viihtyy metsissä, koluaa järviä ja koskia meloen, harrastaa liikuntaa, seuraa kulttuuria ja pohtii maailman menoa. Näytä kaikki blogit Sää- ja vuodenaikariippuvuus on yksi biotalouden keskeisistä erityispiirteistä.

Maakunnalliset metsäneuvostot ovat hyväksyneet uudet metsäohjelmat vuosille 2026–2030. Uudet metsäohjelmat kannustavat hyödyntämään ja hoitamaan metsiä aktiivisesti ja monipuolisesti. Tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmien tavoitteena on lisäksi metsäalan uudistuminen ja sen kilpailukyvyn parantaminen.

Metsätuhosta pitää tehdä merkintä metsänkäyttöilmoitukseen, kun tuho on johtanut hakkuun suunnitteluun. Merkintä tehdään koodinumeroilla. Lisätietoihin kirjoitettavia tekstejä tulisi välttää. Tämä sujuvoittaa sähköisten ilmoitusten tarkastusta ja lisää tuhojen tilastoinnin luotettavuutta.

Skogsägarens beslut har en betydande inverkan på skogens produktivitet. Skogsbrukets lönsamhet kan förbättras till exempel genom att noggrant planera beskattningen samt skogsvården och tidpunkten för den. Eftersom skogens omloppstid är lång är det bra om lönsamhetstänkandet sträcker sig tillräckligt långt, ända till de följande ägarna.

Metsänomistajan päätöksillä on merkittävä vaikutus metsän tuottoon. Metsätalouden kannattavuutta voi parantaa esimerkiksi suunnittelemalla huolellisesti verotusta sekä metsänhoitoa ja sen ajoitusta. Koska metsän kiertoaika on pitkä, olisi kannattavuusajattelun hyvä ulottua riittävän kauas, aina seuraaviin omistajiin saakka. 

Sorkkia sekametsässä -hankkeen tekemän kyselyn mukaan iso osa maanomistajista ja metsäalan ammattilaisista kokee hirvieläinvahingot merkittäväksi tai jokseenkin merkittäväksi haasteeksi metsätaloudelle. Vahinkoja pyritään välttämään ennen kaikkea puulajivalinnoilla ja muilla metsänhoidon keinoilla.

Tuuli puhalsi lauantaina yli Suomen lähes hirmumyrskylukemissa. Hannes-myrskyssä voimakkain keskituulen nopeus maa-alueella oli 29 metriä sekunnissa ja merialueella 31 metriä sekunnissa, kun hirmumyrskyn kriteerinä pidetään vähintään 33 metriä sekunnissa. Puuta kaatui arviolta noin 300 000 kuutiometriä.

Suomen metsäkeskus haastatteli syksyn aikana yksityisteiden perusparannuksia toteuttaneita yrittäjiä ja tieurakoiden suunnittelijoita. Alan ammattilaisten mukaan yhteiskunnan tuet ovat kriittisen tärkeitä, jotta yksityisteiden korjausvelkaa saadaan pienennettyä tulevina vuosina.

Kirjoittaja on metsäalalle päätynyt oululainen maantieteilijä (FT), joka viihtyy metsässä hyvin myös vapaa-ajalla. Hän työskentelee luontotietopäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa. Näytä kaikki blogit Termi "luontotieto" vilahtelee usein mediassa ja keskusteluissa. Mutta mitä luontotieto oikeastaan tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on käytännössä? Luontotieto kattaa kaiken sen tiedon, joka kertoo metsän rakenteesta, lajistosta ja elinympäristöistä.

Kotimainen metsäkuusi on suosituin joulupuu suomalaiskodeissa. Aitoja joulukuusia hankitaan tänä vuonna reilut 1,3 miljoonaa. Kuusia tuodaan koteihin yhä aiemmin ennen joulua.

När julen närmar sig ökar tempot på företaget Jätkä-Juhos gårdsplan i Hyrynsalmi. Juho Kemppainen tillverkar med sin familj stämningsfulla eldstubbar som sprider värme och ljus i vintermörkret.

Kun joulu lähestyy, vauhti kiihtyy Jätkä-Juho-yrityksen pihalla Hyrynsalmella. Juho Kemppainen valmistaa perheensä kanssa tunnelmallisia jätkänkynttilöitä, jotka tuovat lämpöä ja valoa talven pimeyteen.

Metsätalouden tukiin tulee muutoksia vuodenvaihteessa. Pienpuun korjuun tuki ja metsätietuki pienenevät nykyisestä 1.1.2026 alkaen. Suurempaa tukea näihin töihin ehtii vielä hakea tämän vuoden puolella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tukiehtoihin tulee myös muutoksia.

Ensi vuodesta alkaen kokeillaan tuloksiin perustuvia metsätalouden tukia. Kokeiltavaksi ovat tulossa tuet suon ennallistamiseen, lehdon luonnonhoitoon, suojavyöhykkeen jättämiseen sekä lehtipuuosuuden lisäämiseen taimikon ja nuoren metsän hoitotyössä. Hallitus esittää, että tukikokeilut jatkuvat vuoden 2029 loppuun saakka.

Kun tunnistaudut vuoden 2026 alussa tai sen jälkeen ensimmäisen kerran Metsään.fi-palveluun tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat sinne viestejä useilta viranomaisilta, mutta et vielä Metsäkeskukselta. Suomi.fi-viestit kannattaa hyödyntää muiden julkisen hallinnon organisaatioiden kanssa asioimista varten, sillä viestit muun muassa vähentävät paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsätiedon palvelupäällikkönä. Hän vastaa metsävaratiedon kehittämisestä ja siitä, että metsänomistajat ja metsäalan ammattilaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Vapaa-ajalla hän viihtyy luonnossa tehden metsänhoitotöitä ja pyöräillen, nostelee painoja kuntosalilla ja seuraa tähtitieteen viimeisimpiä saavutuksia. Näytä kaikki blogit Suomen metsäkeskuksella on kattavasti metsävara- ja luontotietoa yksityisten metsänomistajien metsistä yhteensä 13,7 miljoonan hehtaarin alueelta.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa Ilmastokestävyyttä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen projektipäällikkönä. Vapaa-aikaan kuuluu koiran lenkityksen lisäksi ladypesiksen pelailu ja joukkueenjohtajana toimiminen pojan salibandyjoukkueessa. Näytä kaikki blogit Sekä Suomessa että Ruotsissa metsien ilmastokestävyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi ja teemaksi metsänhoidossa. Ilmastonmuutoksen edetessä sen rooli edelleen korostuu.

Metsitystuen hakupalvelu sulkeutuu vuodenvaihteessa. Metsäkeskus luopuu palvelusta säästösyistä. Toteutusilmoitukset metsityksistä pitää tehdä palvelussa valmiiksi ja allekirjoittaa sähköisesti viimeistään 19.12.2025, jotta ne ehditään käsitellä Metsäkeskuksessa ennen vuodenvaihdetta. Tämän jälkeen metsitystuen toteutusilmoitukset on tehtävä lomakkeella.  

Hur uppstår skogsskador och kan man påverka dem? Juho Kokkonen, expert på skogsvård, ger tips på hur man kan förbereda sig på framtida skogsskador och observera riskfaktorer.

Mistä metsätuhot saavat alkunsa ja voiko niihin vaikuttaa? Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen antaa vinkkejä, kuinka voi varautua tulevaisuuden metsätuhoihin ja tarkkailla riskitekijöitä.

Satakuntalainen metsänomistus painottuu vahvasti vanhempiin ikäryhmiin. Hieman vajaa neljännes yli 10 hehtaaria metsää omistavista on jo yli 75-vuotiaita. Näissä perheissä keskustelu metsän omistajanvaihdoksesta pitäisi olla käynnissä.

Metsäkeskuksen uuden karttapalvelun avulla voi seurata metsävaratiedon tuotannon etenemistä eri inventointialueilla. Metsäammattilaiset voivat katsoa palvelusta helposti, missä vaiheessa tiedon tuotanto on omalla alueella. Metsävaratietoja voi hyödyntää monin eri tavoin, esimerkiksi metsänhoitotöiden sekä puunhankinnan suunnittelussa.

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksessa metsänomistuksen johtavana asiantuntijana. Vapaa-aikaan kuuluu hyötyliikunnan ohella vapaaehtoistyötä ja uuden oppimista, lähinnä kirjallisuudesta. Näytä kaikki blogit Eduskunta voi muuttaa Suomen perustuslakia 5/6-määräenemmistöpäätöksillä kiireellisesti, mutta kuolinpesissä vaaditaan kansalaisilta yksimielistä päätöksentekoa. Miksi ihmeessä? Perintökaari (40/1965) on se laki, jossa säädetään kuolinpesästä.

Metsätalouden tuille on ollut kovasti kysyntää tänä vuonna. Puuntuotannon tukia on maksettu metsänomistajille noin 36,4 miljoonaa euroa lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoden tukivaroja puuntuotantoon on jäljellä vielä 0,9 miljoonaa euroa, joita ohjataan lähinnä suometsän hoitoon ja yksityisteiden perusparannuksiin. Tukien maksuja siirtyy ensi vuodelle kaikkiaan arviolta noin 15 miljoonan euron verran. Ympäristötukiin ja luonnonhoitoon on sen sijaan vielä runsaasti tukivaroja tälle vuodelle, ja tukihakemuksia käsitellään vuoden loppuun saakka.

Många skogsägare fattar beslut om sin skogsegendom med känsla. Skogen är ofta ärvd och kär egendom och dess värde mäts också med andra mätare än euro. Det är ändå viktigt att förstå skogsbrukets lönsamhet för att kunna fatta medvetna och ekonomiskt förnuftiga beslut.

Moni metsänomistaja tekee päätöksiä metsäomaisuudestaan tunteella. Metsä on usein peritty, rakas osa omaisuutta, ja sen arvoa mitataan muillakin mittareilla kuin euroilla. Silti metsätalouden kannattavuuden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi tehdä tietoisia ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa voi nyt hakea ympäristötukea. Tukihakemuksen voi tehdä metsänomistaja itse tai hänen puolestaan metsäalan ammattilainen.

Suomen metsäkeskuksen metsäalan ammattilaisten käyttöön tarjoamat työkalut valuma-alueen määritykseen ja virtaamasäätöpadon vaikutusten arviointiin poistuvat käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Metsäkeskus ei enää tarjoa kyseisiä työkaluja vuodenvaihteen jälkeen, mutta tausta-aineistot ovat edelleen jaossa.

Kirjoittaja työskentelee luonnonhoidon asiantuntijana Metsäkeskuksen Helsingin toimipisteessä. Liito-orava LIFE -hanke on ollut yksi hänen mielenkiintoisimmista ja rakkaimmista työprojekteistaan. Vapaa-aika kuluu tallilla hevosten ja ratsastuksen parissa, kuntosalilla ja koiran kanssa luonnossa liikkuen. Näytä kaikki blogit Liito-oravan kannat ovat taantuneet ja sen hyväksi tarvitaan edelleen toimia. Taantumisen syynä on liito-oravan elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen.

På hösten är det bra att kontrollera plantbeståndens skick. Har de planterade trädplantorna blivit överväxta av gräs eller har rotklumpen blivit synlig? Innan vintern kommer lönar det sig också att utreda om det finns vindfällda träd som borde avlägsnas från skogarna.

Syksyllä on hyvä hetki tarkistaa taimikoiden kunto. Ovatko istutetut puuntaimet jääneet heinän alle tai nousseet mättäästä? Ennen talven tuloa kannattaa myös selvittää, onko metsissä tuulen kaatamia puita, jotka pitäisi korjata pois.

Suomen metsäkeskus hakee tekijöitä kosteikon rakentamiseen, vesiensuojelutöihin ja lehdon hoitoon. Nyt alkavassa luonnonhoidon hankehaussa on mukana kolme hanketta Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen -hankkeessa. Häntä kiinnostaa etenkin kokonaiskestävä metsänhoito, jossa puuntuotannon lisäksi huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys. Vapaa-ajallaan hän viihtyy mehiläistarhauksen, puutarhanhoidon, marjastuksen ja käsitöiden parissa. Näytä kaikki blogit Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousemistaan ja maapallo lämpenee hälyttävällä nopeudella. Samalla monien lajien ahdinko lisääntyy, elinympäristöt heikkenevät ja yhä uudet lajit uhanalaistuvat.

När du ansöker om skogsbrukets stöd i Skogscentralens e-tjänst MinSkog.fi lönar det sig att utnyttja tjänstens karta och de mångsidiga funktionerna som den erbjuder. Vi har samlat våra bästa tips för smidigare användningen av kartan när du söker stöd eller använder andra blanketter i MinSkog.fi.

Kun haet metsätalouden tukia Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa, kannattaa hyödyntää palvelun monipuolista karttaa ja sen eri toimintoja. Kokosimme parhaat vinkkimme sujuvaan kartan käyttöön Metsään.fin tukihakemuksilla ja muilla lomakkeilla.

Metsänomistajien kannattaa tarkistaa nyt alkusyksystä, onko omissa taimikoissa hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä Metsäkeskukseen lokakuun loppuun mennessä, jotta vahingot ehditään käydä arvioimassa vielä tämän vuoden puolella.

Suomen metsäkeskus on valinnut luonnonhoitokorttikokeiden jatkajaksi Tapio Palvelut Oy:n. Tapio Palvelut vastaa tutkinnosta ja sen järjestämisestä ensi vuodesta alkaen.

Metsävara- ja luontotiedon keruu ja tuotanto ottavat ison harppauksen tulevina vuosina. Uudessa Kallio II -ohjelmassa Suomen metsät kartoitetaan yhdeksän vuoden aikana ensi vuodesta alkaen. Metsistä saadaan tuotettua entistä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön.

Kirjoittaja on luonnonvarojen kestävään käyttöön suuntautunut osaaja, joka työskentelee Metsäkeskuksessa Heleä-hankkeen projektipäällikkönä. Vapaa-ajallaan hän viihtyy kotona, luonnossa liikkumassa ja sosiaalisissa aktiviteeteissa, kuten livekeikoilla ja karaokea laulamassa. Näytä kaikki blogit Turvemetsien tuhkalannoituksen suosio on kasvanut, ja hyvä niin. Tuhkalannoitukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia, jotka täyttyvät, kun kohde on lannoitukseen sopiva.

I olika landskap ser skogarna olika ut. Hur används skogarna på olika håll i Finland under de kommande fem åren? Skogscentralens näringschefer berättar vilka frågor som betonas i de nya regionala skogsprogrammen. De nya programmen publiceras i början av nästa år.

Metsillä on omat erityispiirteensä eri maakunnissa. Miten metsiä käytetään seuraavan viiden vuoden aikana eri puolilla Suomea? Metsäkeskuksen elinkeinopäälliköt kertovat, mitkä asiat painottuvat uusissa alueellisissa metsäohjelmissa. Uudet ohjelmat julkaistaan ensi vuoden alussa.

Metsäkeskus uudistaa avoimen metsä- ja luontotiedon jakamista. Jatkossa metsävaratietoa ja elinympäristötietoa on tarkoitus jakaa erillisinä aineistoina, joilla on osin erilaiset tietomallit. Tiedon hyödyntäjillä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia tiedon jakelusta.

Koivun siemensato on tänä vuonna tavallista runsaampi. Maahan varisseita koivun siemeniä voi hyödyntää sekametsien perustamisessa. Osa siemenistä itää jo tänä syksynä, mutta valtaosa ensi keväänä. Sekametsät kestävät paremmin erilaisia tuhoja ja ovat luonnoltaan monimuotoisempia kuin yhden puulajin metsät.

Kuusta on istutettu vuosikymmenien ajan tietoisesti liian kuiville tai karuille kasvupaikoille. Se voi hakkuuvaiheessa kostautua yli kolmanneksen pienempänä tuottona.

Suomen metsäkeskus järjestää syksyllä koulutuksia ajankohtaisista ja toivotuista koulutusaiheista. Metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa on tarjolla tietoa muun muassa metsän- ja luonnonhoidosta, tieasioista, vesiensuojelusta ja metsänomistamisen perusteista.