iiinova — where your digital self keeps evolving

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 26/11/2025

Missäköhän määrin tuohon vaikuttaa se, että niin iso osa ulkomaalaistaustaisista on muuttanut Suomeen ihan muutaman viime vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisten työmarkkinatilanne on parempi pidempään maassa asuneilla, kuin hiljattain tulleilla. Toisaalta maahantulon syy määrittää myös kehitystä.

000

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 14/11/2025

Tai tässä tapauksessa edes alle kolmen vuoden takaiseen. Jos haetaan piste, johon verrattuna hinnat ovat nousseet kuluttajien arvioimat 4,3 %, niin pitää peruuttaa lähtöpiste joulukuuhun 2022.

000

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 14/11/2025

Vaikka inflaatio on nollassa, niin hinnat tuntuvat yhä korkeilta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On tärkeää tietää miten asiat ovat ja miten ne koetaan. 2/2 stat.fi/tilasto/khi stat.fi/tilasto/kbar

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 14/11/2025

Inflaatio painui lokakuussa jo miinukselle, mutta kuluttajat kokevat inflaation olevan yhä yli 4 % eli poikkeuksellisen kova. Luultavasti kuluttajat arvioivat inflaation sijaan hintatasoa. 1/2

300

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 11/11/2025

Toisaalta hyppäys on suurempi, mitä pelkkä ALV-muutos antaisi ymmärtää. Silmämääräisesti hyppäys on luokkaa 2½ prosenttiyksikköä kaikilla toimialoilla. Pelkän ALV-korotuksen vaikutus olisi 1,2 %. 3/3

000

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 11/11/2025

Vaikutusketju menisi niin, että vuosi sitten yritykset joutuivat pudottamaan alvitonta hintaa, jotta alvillinen hinta ei nousisi niin äkkiä. Nyt hinnat ovat tasaantuneet, joten alviton liikevaihto on korkeampi verrattuna edellisvuoteen. Huom teollisuudessa on paljon alvitonta myyntiä (vientiin). 2/3

100

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 11/11/2025

Yritysten liikevaihdoissa tapahtui syyskuussa kasvuhyppäys. Kullakin talouden päätoimialalla reilut 2½ %-yksikköä edelliskuukauden trendikasvuun nähden. Veikkaukseni on, että tämä johtuu vuosi aikaisemmin tapahtuneesta ALV:n korotuksesta. 1/3

100

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 05/11/2025

Migrin myöntämistä ensimmäisistä oleskeluluvista noin 2 %. Muu maahanmuutto on pääosin työ- ja opiskeluperäistä ja näihin liittyviä perheenyhdistämisiä. Viime vuosina isossa osassa on ollut myös ukrainalaisten tilapäinen suojelu, mutta heidän auttamisestaan taitaa vallita melko laaja konsensus. 2/2

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 05/11/2025

Puhe maahanmuutosta kääntyy usein humanitäärisen maahanmuuton nettokustannuksiin. Tässä keskustelussa unohtuu helposti, että turvapaikanhakijat ovat marginaalinen osa maahanmuutosta. 1/2

120

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 29/10/2025

Esille nostamani epäkohta* on sitä luokkaa, että se pääsi Ilta-Sanomain jutun otsikkoon. En tiedä mitä se tarkoittaa. *) Epäkohta = Ylen henkistä kidutusta lähentelevä radiouudistus www.is.fi/tv-ja-elokuv...

is.fi

”Ei kenenkään pitäisi joutua kestämään sellaista” – kuuntelijat kauhistuivat Ylen radion aamuohjelmasta

Ylen radiokanavien aamuohjelmien uudistukset eivät ole uponneet suomalaisiin.

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 27/10/2025

Totuttelua ei helpota se, että Manserockista on ilmeisesti tulossa viikottainen tapa 😭 Tänään oltiin taas MATKALLA ALABAMAAN!

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 24/10/2025

😱🙉😵‍💫🤯 kivunsiirtoa

000

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 24/10/2025

Aiemmin saattoi ihan turvallisin mielin laittaa aamulla radion päälle ja sieltä tuli ensin aamusoitto, sitten uutisia, ykkösaamu ja perään muistojen bulevardi. Menneitä ovat nuo upeat ajat, joita en osannut silloin tarpeeksi arvostaa. Nykypäivää ovat korvamadot ja liikennetiedotteet 😭

240

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 24/10/2025

Koko aamun on päässä soinut Popedan biisi Matkalla Alabamaan. Tänäänkin. Ei kenenkään pitäisi joutua kestämään sellaista, mutta Ylen lokakuun radiouudistuksen takia tästä on tullut arkipäivää. Vain koska haluan kuunnella uutiset ja ykkösaamun. 1/2

Joko kasvanut työvoiman tarjonta tarkoittaa sitä, että suhdanteen kääntyessä yrityksille on tarjolla kasvuun tarvittavaa työvoimaa. Pessimistisempi vaihtoehto on, että noususuhdanteessakaan työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa ja tilastoihin jää uusi vaikeasti työllistyvien joukko. 4/4

Ratkaisevaa on se, että sulaako työttömyys kun työmarkkinatilanne aikanaan helpottaa. 3/4

Taustalla on useampia vaikuttavia tekijöitä: eläköitymisen myöhentyminen, hallituksen työmarkkinatoimet ja leikkaukset, heikko suhdanne sekä työperäisen maahanmuuton kasvu. 2/4

Työvoiman määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Viimeiset pari vuotta työvoiman määrää on tosin kasvattanut työttömien työnhakijoiden määrän kasvu. 🧵 1/4

120

Janne Huovari @jhuovari.bsky.social · 08/10/2025

Tuliko korjausliike siitä, että nuoret palasivat kouluihin heikon kesätyökesän jälkeen? (en ole itse ehtinyt vielä tutustua tuoreimpaan tilastoon 🫣)

310

Reposted by Matti Paavonen

Miten julkisen sektorin tuottavuutta mitataan ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Tuottavuuslautakunta, Taloustieteellinen Yhdistys ja Suomen Pankki järjestävät Julkisen sektorin tuottavuus-seminaarin 21.11.2025. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! vm.fi/tapahtumat/2...

vm.fi

Julkisen sektorin tuottavuus -seminaari - Valtiovarainministeriö

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan julkisen sektorin tuottavuudesta – siitä, miten sitä mitataan ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Keskustelut tukevat osaltaan Tuottavuu...

042

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 03/10/2025

Mitenköhän muiden toimialojen (korkeamman jalostusasteen) puupohjaiset tuotteet menevät 🤔 Ruotsissa on toki IKEA sotkemassa toimialatarkastelua. Siitä ei kovin iso osa ole puutuotteita tai Ruotsissa tapahtuvaa tavaratuotantoa.

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 25/09/2025

Työttömyysaste on tosiaan selkeä. Työmarkkinatilanne on todella huolestuttava. Avointen työpaikkojen määrän kehitys on karmivaa. Etenkin nuorten pääsy työmarkkinoille huolestuttaa. Kesätyökesä oli yhtä kehno viimeksi 2015 sekä 2020.

1174

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 25/09/2025

Voiko vaikuttaa se, että maahanmuutto on kasvattanut työikäisten määrää 2022-25 reilusti. Perhe- ja opiskeluperusteisia oleskelulupia kuitenkin merkittävä osa ja kestää hetken, että he siirtyvät työmarkkinoille. Osoittaja ja nimittäjä ovat kasvaneet siis samaan aikaan. Työvoiman määrä on kasvussa.

160

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 25/09/2025

15-74v vuotiaiden joukossa työvoimaosuuteen vaikuttaa varmaan myös 65-74 -vuotiaiden ja eläkeläisten osuuden kasvu. Viime vuosien kehitys näyttää kuitenkin heikommalta kuin 2023 huippu. Osittain ehkä todella huonon kesätyökesän vuoksi? Mietin, missä määrin kehitykseen vaikuttaa maahanmuutto.

140

Matti Paavonen @mapaavon.bsky.social · 18/09/2025

Olen miettinyt, että miten nämä Gini-vertailut olisi järkevää tehdä (esim. aikaväli). 90-lukua edeltävä aika ei liene oikein relevantti vertailukohta. 90-luvulla tuloerot kasvoivat, koska kasvu/rakennemuutos oli huimaa. Vuoden 2000 jälkeen vaihtelu ollut pientä ja suhdanneluontoista.

📊 20 vuoden sisällä vain nettomaahanmuutto ehtii nostaa työikäisten määrää.

📊 Eläköitymisen myöhentymisen ansiosta työllisten määrä on 150 000 henkilöä korkeampi kuin 2010 eläköitymistahdilla. Silti suomalaisten määrä ei olisi riittänyt vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään, vaan työllisyyden kasvu on ollut maahanmuuton varassa.

📊 Soten työvoimantarve ja työvoimaosuus kasvavat. Jos työikäisten määrä samalla supistuu, joutuvat muut yritykset kilpailemaan entistä nopeammin supistuvasta työvoimasta.

📊 Mahdollisia tulevaisuuksia on monia ja työikäisten määrässä 80 % ennusteväli vuonna 2050 on jo 200 000 henkilöä. 📊 Ikääntyneiden määrän kasvu ei ole epävarmaa. Epävarmuus kohdistuu vain siihen kuinka paljon Suomessa on työikäisiä huolehtimassa heistä.

Keskustelimme tänään @ohto-kanninen.bsky.social kanssa väestönkehityksestä ja väestöennusteista Ylen aamussa tv:n puolella ja Ykkösaamussa radion puolella. Ylen aamu: areena.yle.fi/1-72624964 Ykkösaamu: areena.yle.fi/1-75740100

100

Onneksi kesän huonot työllisyysluvut ovat osittain väliaikaisia (heikko kesätyökesä). Yleistilannekin on toki kehno ja etenkin avoimien työpaikkojen määrän kehitys huolestuttavaa. Minua huojentaa se, että työvoiman tarjonta ei ole notkahtanut eli työnhakijoita riittää. bsky.app/profile/mapa...

021

Työvoimatutkimus | Tilastokeskus

Lisää aiheeseen voi perehtyä työvoimatutkimuksen datojen avulla: stat.fi/tilasto/tyti

stat.fi

Kesätyöt ovat nuorille tärkeitä, mutta luultavasti vielä tärkeämpiä ovat harjoittelupaikat ja valmistumisen jälkeinen työllistyminen. Tällä hetkellä työmarkkinatilanne on huono ja kuluttajatkin kokevat näkymän heikoksi. Toivottavasti avoimien työpaikkojen määrä kääntyy syksyllä kasvuun. 4/4

Vastaava notkahdus maan työllisyyden trendissä tapahtui kesällä 2015, joka oli niin ikään erittäin huono kesätyökesä. Syksyllä työllisyystilanne normalisoitui. Ei hyväksi, mutta kuitenkin. 3/4

100

Huono kesätyökesä on toki nuorten kannalta huono asia. Kesätyöt ja kesätyöttömyys ovat kuitenkin väliaikaista. Väliaikaisuudesta johtuen elo-syyskuussa kausipuhdistettu työllisyys ja työttömyys todennäköisesti hieman kohentuvat. Positiivista on, että työvoiman tarjonta ei ole vähentynyt. 2/4

100

Heinäkuun työllisyysluvut olivat pettymys, mutta niihin liittyy myös väliaikaisuutta. Työllisiä oli -43 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tästä nuorten osuus oli -36 000. Nuoret palasivat syksyllä kouluihin, joten suuri osa heinäkuun jyrkästä pudotuksesta on luultavasti kausiluontoista. 1/4

Tilastokeskus Väestön ennakkotilasto: stat.fi/tilasto/vamuu Migrin oleskelulupatilastot: tilastot.migri.fi/index.html

041

6. Tähän mennessä Orpon hallituksen aikana maahanmuutto Suomeen on 137 979 henkilöä ja nettomaahanmuutto ennätykselliset 103 696 henkilöä. Hihaennusteella koko hallituskauden aikana noin 200t ja 150t (vrt. Marin 150t ja 95t). Maahanmuutto reagoi työvoiman kysyntään. Suunta on vähenemään päin.

140

5. Nettomaahanmuutto EU:sta ja Pohjoismaista ovat kääntyneet vuoden tauon jälkeen taas hienoisesti plussalle. EU-maista muuttavista puolet ja Pohjoismaista muuttavista 90 % on suomalaisten paluumuuttoa. Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa hallitsee Extra-EU -maahanmuutto.

131

4. Tilapäisen suojelun oleskeluluvat näyttäisivät nousevan hieman viime vuotta suuremmaksi (selvästi alle vuoden 2022). Viime vuonna turvapaikka myönnettiin 1600 henkilölle. Turvapaikanhakijoita oli reilu 2 % kaikista 64 000 maahan muuttaneesta. Tilapäinen suojelu 12 000 henkilölle (ukrainalaiset).

3. EFTA-maiden ulkopuolisille myönnetyt opiskeluperusteiset oleskeluluvat näyttäisivät supistuvan tänä vuonna reilut 10 % viime vuodesta, mutta eivät niin paljon kuin keväällä vaikutti. Ensimmäisistä oleskeluluvista neljännes on opiskeluperäisiä ja ne ajoittuvat suurelta osin touko-elokuulle.