iiinova — where your digital self keeps evolving

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 04/09/2026

Orpon lappu koski vain ansiotuloveroja, mutta puhe on "osuus veroista" yleisellä tasolla. Vaikka oikeasti nuo muodostavat vain pienen siivun kaikista veroista. Tässä 2026 veromuutosten vaikutus tulodesiileittäin kun otetaan valmisteverot ja alvikin mukaan. Pienituloisimpien verotus kiristyi.

Muutosten vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tulodesiileittäin. Alin tulodesiili -25, toisen alin +21€. Sitten nousee keskiluokalle, kunnes ylin desiilin kohdalla jyrkkä nousu. Hyvätuloisin kymmenys hyötyi eniten veromuutoksista sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti. Köyhimmät jäivät tappiolle.

1201

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 28/08/2026

Nyt kun tilastot ovat selvästi kuuma juttu, niin tässä yksi lisää.

Otsikko "Asunnottomuus kasvaa taas."

Alkutaso n. 4700 vuonna 2019. Siitä laski tasaisesti n. 3400 arvoon vuoteen 2023 asti, josta lähtien noussut voimakkaasti takaisin lähes 4700 tasolle saakka vuoteen 2025 mennessä. Merkitty 2019 - 2023 SDP hallituksen ajanjakso, ja 2023-2025 merkitty Kokoomuksen hallituksen ajanjaksoksi.

513430

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 01/08/2026

Ehkä meillä on siis eroa tulkinnassa. Itse katsoin että tämä koko kappale käsittelee leikkauksia: * Sote-palvelun palvelulupauksen heikentäminen * Eläkkeistä leikkaaminen * Yritystukia voisi katsoa veronkorotus-näkökulmasta, mutta erikseen mainittiin juuri leikkaamis-kehys 1/

Lainaus Ylen artikkelista:

Jotta muutos saadaan aidosti tehtyä, Kärkkäinen toivoo seuraavan vaalikauden poliitikkojen istuvan neuvottelupöytään ilman reunaehtoja. Myös pyhiin lehmiin on koskettava, kuten sote-palveluiden palvelulupaukseen tai yritystukiin.

– Kun tarjotaan yksittäisiä vaihtoehtoja ,mistä voitaisiin leikata, kuten vaikka matkustajalaivojen miehistötuet, niin sitten sanotaan, ettei voida sieltä, koska se on huoltovarmuuskysymys.

Hyvinvointivaltiota ei tarvitse kuopata, mutta se, missä, mitä ja miten palveluita on saatavilla, tulee muuttumaan, hän sanoo.

Entäs eläkkeet, pitääkö ne nostaa pöydälle?

– Pitää ehdottomasti olla tarkastelussa mukana. Jo sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

2180

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 03/07/2026

Suomessa on korruptiota, 56% vastaajista on sellaista havainnut työssään tai vapaa-ajallaan. Valtaosa kyselyyn vastaajista työskentelee julkisella sektorilla. Tähän tulisi puuttua, mutta Orpon hallituskin leikkasi tyyliin ensimmäisenä toimenaan miljoonia harmaan talouden torjunnasta.

Oletko havainnut korruptiota omassa työssäsi tai vapaa-ajalla? 56% vastannut kyllä. Lähde https://korruptiontorjunta.fi/

0173

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 06/06/2026

Juuri näin, kun selailee pari viikkoa eteenpäin niin Ylen uutiset ovat aika järjestään ykkösenä tähän tyyliin.

Viikko 18 katsotuimmat ohjelmat.

1. Yle uutiset 20.30
2. Urheiluruutu
3. Kymmenen uutiset

040

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 31/05/2026

Jos Vartiaisen analyysi Aasian tuomasta tarjonnan lisäämisen shokista olisi merkittävä selittävä tekijä, ilmiö pitäisi näkyä muissakin länsimaissa. Alla Ranskan vastaava kuvaaja. Pieni notkahdus, mutta mittakaava on USA:ssa aivan omaa luokkaansa. Aasia ei selitä tapahtunutta kuin pieneltä osin. 3/

Ranskan kuvaaja reaalipalkoista ja tuottavuudesta. Seuraa lähes 1:1 1960-1980, 1980 palkat jäävät hetkeksi jälkeen, mutta tämän jälkeen jatkavat tuottavuuskehityksen seuraamista. Lähde: https://www.researchgate.net/publication/387318640_The_rise_and_fall_of_neoliberalism_Evidences_from_an_ecological_and_regulationist_analysis_of_France_1960-2020

1181

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 31/05/2026

Usassa tilanne näyttää siis tältä. Mitä tapahtui 1970-luvulla? Ensin iski öljykriisi, ja sen varjolla tehty AY-liikkeen alasajo. Öljykriisi oli tilapäinen, AY-liikkeen alasajo ei ollut. 2/

Kuvaaja tuottavuuden ja reaalipalkkojen kehityksestä. 1950-1970 seuraavat toisiaan käytännössä 1:1. Sen jälkeen reaalipalkat jämähtävät, ja tuottavuus jatkaa nousuaan.

1283

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 31/05/2026

Vartiainen sanoo että teoria että palkat seuraavat markkinataloudessa tuottavuutta on ilman muuta fakta. Kun hänelle esitettiin että 70-luvulla USA:ssa palkat lakkasivat seuraamasta tuottavuutta, hän sanoi että hän pitää uskottavana että tilanne on tilapäinen (huom. jatkunut jo puoli vuosisataa!) 1/

Kuvankaappaus kirjasta "Keskusteluja taloudesta" jonka kirjoittajat Vartiainen ja Uschanov. Kaappauksessa Vartiainen sanoo että USA:n palkkojen ja tuottavuuden erkaantumiselle voi olla kyse mittausvirheestä, ja/tai että ilmiö on tilapäinen ja johtuu Kiinan työväestön tarjoamasta massiivisesta tarjontashokista.

2443

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 09/05/2026

Suomessa on sopeutettu käytännössä yhtäjaksoisesti 2010-2019 ja sitten jatkettu 2023-2026. Oleellinen kysymys ei kai ole että eikö Suomessa saa sopeuttaa, vaan että saako Suomessa tehdä mitään muuta kuin sopeuttaa.

Kuvaaja Julkinen velka suhteessa bkt. Kasvoi 2019-2020 suuresti (korona). Tsaantui 2021-2023. 2023 ampaisi taas sellaiseen nousuun jolle ei näy loppua.

0246

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 04/05/2026

Piti ihan käydä katsomassa ympäristöministeriön julkaisu aiheesta, ja todentotta, jotain tapahtui 2023-2024 välillä...

Viivakuvaaja, alkaa vuodesta 2019. Otsikko "Asunnottomien määrä". Laskee jyrkästi vuoteen 2023 saakka, jonka jälkeen lähteen jyrkkään nousuun. Aleni 4600 tasosta ensin 3400 tasoon, josta ampaisi takaisin 4600 tasoon vuonna 2025.

36315

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 01/05/2026

Antamasi kuvaaja on toki ikävä, mutta mistä se kertoo? 2008 tapahtui jotain suurta, se on selkeää. Kuvaajasi merkitsee tapahtumaksi "Nokian veto hiipuu". Luulen että se on kuiten väärä analyysi. Käytännössä USA + Euroalueiden julkiset sektorit alkoi velkaantua tuossa kohtaa.

General Government Debt (Percent of GDP). 1950-2024. 2008-2024 ajanjakso korostettu, kaikki maat kuvaajassa eli Suomi, Saksa, Ranska, Italia, USA, UK, Espanja, Portugali, kaikki alkoivat velkaantua voimakkaasti 2008 eteenpäin.

210

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 26/04/2026

Itseasiassa Suomi on eläkelaitokset huomioiden vähiten nettovelkaantunut EU-maa. Nettovelka tarkoittaa siis velan määrää kun siitä vähennetään (rahoitus)varallisuus. 7/

Julkinen nettovelka. Eu-maat, sisältäen työeläkelaitokset (2025).

Suomi vähiten nettovelkaantunut EU-maa, Suomella nettovarallisuutta n. 50% bkt:stä. Kaikki paitsi neljä maata ovat nettovelkaantuneita.

1324

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 26/04/2026

Pohdin myös että ehkä Tanska on näistä vähiten velkaantunut, koska se yksinkertaisesti verottaa eniten. Ehkä me yritämmekin ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota ilman pohjoismaisen hyvinvointivaltion verotusta? 5/

Graafi: Kokonaisveroaste + eläkemaksut (sisältäen myös kokonaisveroasteen ulkopuoliset eläkemaksut)

* Tanska 48,7%
* Ruotsi 45,9%
* Suomi 43,5%
* Norja 43,4%

1475

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 26/04/2026

Ja kun tarkastelemme velkaantumisen määrää katsomalla julkista ja yksityistä sektoria kokonaisuutena, itseasiassa ruotsalaisilla ja norjalaisilla on enemmän velkaa kuin suomalaisilla. Ehkä velkaongelmamme ei olekaan niin paha mitä mediasta saa käsityksen? 4/

Velka suhteessa BKT (julkinen + yksityinen velka)

* Norja 321%
* Ruotsi 319%
* Suomi 306%
* Tanska 282%

2313

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 25/04/2026

Yle oli unohtanut pienituloiset kaaviostaan, tässä korjattu versio.

Kaavion otsikko "Efektiivinen marginaaliveroaste".

Alkaa 100%, jossa tasainen viiva "toimeentulotukea saavien efektiivinen marginaaliveroaste".

Sitten 75% kohdilla on "Työttömyys- ja asumistukea saavien efektiivinen marginaaliveroaste".

Sitten 60-50% kohdilla "Suurituloisten efektiivinen marginaaliveroaste", jossa kaksi viivaa, vanha n. 60% kohdilla oleva otsikolla "Nykyään", ja uusi 52% tasolla oleva viiva otsikolla "Jatkossa".

2317

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 23/04/2026

On nähtävästi liikaa vaadittu Suomen suurimmalta sanomalehdeltä vaatia hallitusta tilille edes päävaalilupauksien pitämisestä.

Kokoomuksen vaalimainos: "Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen."

1282

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 22/04/2026

Artistin näkemys prosessista jolla Suomea nykyisin luotsataan.

Paintilla piirretyssä sarjakuvassa joku silminnähden hätääntynyt pukumies pitää radiopuhelinta kädessään, johon hän huutaa "Kaikki paskaksi!" samalla kun katsoo seinällä olevaa kaaviota kasvavasta valtion velasta.

2707

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 22/04/2026

Esim. tälläisen väänsin viikonloppuna tulevaan blogikirjoitukseeni. En tiedä onko tuolle mittarille mitään vakiintunutta termiä. Tota voisin täydentää sillä velkaantumien-ulkomaille kuvaajalla. Pitää kaivaa.

Velka suhteessa bkt (julkinen + yksityinen velka suhteessa bkt)

Norja 321%
Ruotsi 319%
Suomi 306%
Tanska 282%

1241

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 21/04/2026

Suomea tosiaan ohjataan ajatuksella että vain vientisektorilla on väliä, vaikka vientimme osuus on EU-tasolla ennemminkin pientä. Kyllä niihin Suomen sisäisiinkin markkinoihin pitäisi siis kiinnittää huomiota. www.sttk.fi/2024/09/16/s...

Viennin osuus BKT:stä. Vertailussa Tanska, Ruotsi, EU-keskiarvo ja Saksa. Suomessa selkeästi alhaisin osuus.

190

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 08/04/2026

Jos eläkejärjestelmän menot ajatellaan kuuluvan osaksi julkista sektoria, niin kai eläkejärjestelmän tulotkin pitäisi ajatella sitten osaksi julkista sektoria? Nyt on tilanne missä eläkejärjestelmän menoja ollaan saksimassa velkakestävyyden nimissä, mutta tulot on jätetty laskelmien ulkopuolelle.

2. Suomi pyysi itse kiristystä velkojensa mittaamiseen

MITÄ TAPAHTUI? Vuonna 2024 tehtiin uusi muutos. Tällöin muutettiin tapaa, jolla EU ennustaa Suomen velkaantumista.

Suomen työeläkerahastot tekevät ylijäämää, jota käytetään aikanaan eläkkeiden rahoittamiseen. Eurojäsenyyden alusta alkaen työeläkejärjestelmän ylijäämä on huomioitu velkaantuneisuutta keventävänä tekijänä EU:n velkalaskelmissa.

Nyt tämä ylijäämä jätettiin pois laskuista. Muutos ei vaikuta todelliseen velkamäärään, mutta heikentää Suomen ennustetta.

MIKSI NÄIN KÄVI? Muutosta EU-komissiolta pyysi Suomi itse, tarkemmin sanoen valtiovarainministeriö (VM).

Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20182329

1183

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 01/04/2026

Tai vaikkapa tämä ulostulo. Kai tälläiset ulostulot VM:n edustajan roolissa on kiistatta poliittista toimijuutta?

Lainaus ylen artikkelista:
Nyt valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kuitenkin sanoo, että ammattikoulutuksesta kannattaisi leikata. Niemelän näkemyksiä kuunnellaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa tarkkaan, koska arviot valtiontalouden säästötarpeista on tehty hänen johdollaan.

1132

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 01/04/2026

Vähän sivupolkuna tähän: Välissä minusta tuntuu että VM:n virkahenkilöt kyllä koittavat sanoa epäsuorasti olevansa poliittisia vallankäyttäjiä, mutta kukaan ei vain reagoi siihen. Ja sitten jatkuu VM:n käsittely jotain epäpoliittisena numeronmurskaaja-koneena.

Kuvankaappaus lauspalo.com blogista. Tekstiä:

Haastattelija: ”Näiden arvioiden valossa olisiko voinut ajatella, että odotusten kanssa oltaisiin hieman varovaisempia?”

Lauri Kajanoja (VM): ”Jokainen voi tehdä oman arvionsa siitä, kuinka optimistinen se oletus on. Me emme olisi tehneet näin optimistista arvioita ilman näitä muita kasvun esteitä poistavia linjauksia. Nyt sitten miten se tähän tilanteeseen sopii, se on poliittinen kysymys.”

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja – Helsingin Sanomien artikkelissa ”Veronkevennyksen suurta hyötyä kuvaavassa muistiossa oli virhe, Yle paljasti – Näin VM selittää” 12.05.2025

1382

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Kannustimet toistuvat myös yksilön, vai sanoisinko homo economicuksen, näkökulmasta. Rationaaliset laskelmoivat ihmiset tekevät kustannushyötynanalyysin ja kouluttautuvat. Näin ainakin (talous)teoriassa. 6/

Täysi-ikäiset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia, mikä antaa heille mahdol-
lisuuden velkaantua omalla päätöksellään ja rahoittaa näin opintojaan,
samoin täysi-ikäisen on mahdollista rahoittaa opintojaan alaikäistä parem-
min työtuloilla. Toiseksi toisen asteen opinnot suorittaneella aikuisella on
lapsia olennaisesti parempi kyky arvioida koulutuksen merkitystä yleensä ja
erityisesti korkeakoulutuksen hyötyjä. Kolmanneksi tutkimus on osoittanut,
että yliopistokoulutus tuottaa tyypillisesti erittäin hyvän yksilöllisen rahalli-
sen tuoton elinkaaren aikana. Koulutusta harkitsevalla on siten vahva kan-
nustin kouluttautua.

1270

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Korkeakouluihin esitetään "julkisen rahan täydentämistä yksityisellä". No, toisinsanoen koulutuksen maksullisuutta, tavalla tai toisella. Esimerkiksi siis ottamalla käyttöön lukukausimaksuja (nehän tuovat myös kannustimia!). Jonkinlaisia himmeleitä myös esitetään köyhistä taustoista tuleville. 5/

Koulutettavien osallistumisella koulutuskustannusten kantoon luku-
kausimaksun tms. kautta on myös muita etuja kuin koulutuksen kokonais-
rahoituksen lisäys. Omavastuu on omiaan tehostamaan opiskelua ja myös
kannustaa valitsemaan opintosuunta tavalla, joka johtaa todennäköisimmin
työllistymiseen. Lukukausimaksut voivat myös parantaa korkeakoulujen
kannustimia tuottaa laadukasta opetusta. Toisaalta on tärkeä välttää tilanne,
jossa ihmiset eivät rohkene ottaa koulutusmenoihin liittyvää riskiä. Näin
voi käydä heikoista taloudellisista oloista tuleville nuorille. Tästä syystä
lukukausimaksut eivät voi olla kovin suuria. Lisäksi tarvitaan opintotukijär-
jestelmän muokkausta. Yksi mahdollisuus voisi olla esimerkiksi Britannian
mallin tapainen vakuutusjärjestely, joka huolehtii koulutuskuluista, mikäli
henkilö ei valmistumisen jälkeen työllisty riittävän hyvällä ansiotasolla.

2270

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Lähtökohdaksi on sentään otettu että peruskoulutus säilyy maksuttomana (tähän sentään onneksi on edelleen varaa!), mutta muutoksia esitetään toisen asteen ja korkeakoulutukseen. Lukio-opetukseen esitetään lisäpanostuksia, mutta ammatillinen koulutus taas olisi sitten leikkauslistoilla. 4/

Koulutuspanostusten vähentämiseen on joiltain osin mahdollisuuksia
oppivelvollisuusikäisten ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuk-
sessa sen ohella, että aiemmin todetulla tavalla ikäluokkien pieneneminen
mahdollistaa peruskoulun kokonaisrahoituksen jonkinasteisen supistumi-
sen. Pyrkimys korkeakoulutettujen ja etenkin yliopistokoulutuksen saanei-
den osuuden nostoon edellyttää käytännössä lukio-opetuksen lisäämistä.
Tämän väistämätön seuraus on samanikäisten ammatillisen koulutuksen
vähentäminen.

1260

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Kirjoituksessa kuitenkin tunnistetaan tarve että koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Entinen koulutuksen mallimaa on tipahtanut nopealla tahdilla. Olemme jääneet muista maista jälkeen, esimerkiksi korkeastikoulutettujen määrässä. 3/

Korkeakoulutettujen osuus 25-34-vuotiaista. Suomi OECD maiden hännillä.

1412

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Tarina on selkeä ja vanha tuttu: rahaa ei ole. Ei edes koulutukseen panostamiseen. Teatraalisesti nimetty "talouden imperatiivi" käskee meidät näihin toimiin! 2/

Kuvankaappaus raportista:

4.2 Talouden imperatiivi: koulutusjärjestelmäkin
kohtaa julkisen talouden sopeutuspaineen
Suomen julkisen talouden tilanne ja kehitysnäkymät pakottavat sopeutta-
maan julkista taloutta merkittävästi. Valtiovarainministeriön laskelmien
mukaan sopeutustarve pelkästään seuraavalla hallituskaudella on 8–11 mrd.
euroa, mikä on 6–8 % julkisista menoista. Tämä vaade ei voi olla heijastu-
matta myöskään koulutuksen julkiseen rahoitukseen, koska se on 11 pro-
senttia kaikista julkisista menoista.

2462

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 30/03/2026

Katselen Suomalaista versiota hobiteista ja en voi lakata nauramasta 😂 Sen jälkeen kun mahtisormus ja Sauron on tuhottu, niin joku melkein hymyilee tai muuten ilmaisee jotain positiivisia tunteita, mutta ei nyt kuitenkaan. Tässä Frodo kun hän herää Minas Tiritistä pelastettuaan maailman :D

Äärimmäisen tympääntyneen näköinen suomalainen mies. Eli normiasetus.

290

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 29/03/2026

Esimerkiksi perustuloa pitää perustella arvojen ja oikeudenmukaisuuskysymyksien kautta, ei excel-harjoituksena. Excelit ovat toki kivoja jossain kohtaa, mutta kyllä ne halut ja energia syntyy muualta, esimerkiksi ihmisen halusta vapautua byrokratiasta. 8/

Kuvankaappaus blogista:

Vapaus byrokratiasta

Vihreät haluaa vähentää kurjistavaa byrokratiaa, ja vapauttaa julkisen sektorin työntekijät oikeasti palvelemaan ihmisiä. Tällä hetkellä ideologisista syistä yhä enemmän julkista sektoria pakotetaan ihmisten kyttäämiseen, papereiden pyörittämiseen ja rankaisemiseen heistä johtumattomista syistä. Aktiivimalli pakottaa työttömän hakemustehtailuun, ja virkailijan kyttäämään että työtön on näin myös tehnyt. Ihmisten ajaminen toimeentulotuelle pakottaa massiiviseen byrokratiaan, missä tiliotteita myöten koko elämä syynätään kuukausittain virkailijoiden toimesta.

Populistioikeisto taas haluaa hukuttaa erityisesti maahanmuuttajat byrokratiaan ja kyttäämiseen, lisäämällä maahanmuuttajien toimien valvontaa, ehtoja, tarkkailua ja kansalaiskokeita ja ties mitä. Konservatiivioikeiston haluamaan kyttäämiseen ja byrokratiaan hukataan kaikkien aikaa, vapautta ja resursseja käyttää ne johonkin aidosti hyvinvointia tuottavaan.

Vihreät haluavat vähemmän byrokraattisen sosiaaliturvan. Yksinkertaisen, byrokratiasta vapauttavan perustulon jossa myös lisätulojen hankkiminen työnteolla on nykyistä kannattavampaa.

Perustulo vapauttaa ihmiset nykyisen sosiaaliturvan sieluasyövältä byrokratialta. Se vapauttaa sekä hakijan että julkisen sektorin työntekijöiden tästä turhasta taakasta. Näin säästyneillä resursseilla saadaan ihmisille paljon lisää vapautta ja hyvinvointia.

140

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 26/03/2026

Täältä ainakin löytyy vuodelta 2022 yksityisajoneuvojen polttoaineet ja voiteluöljyt -taulukko tuloviidennyksin: pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/... Noiden oma graafi ei ole mitenkään hirveän hyvä, kannattanee itse jalostaa parempi esitystapa.

110

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 21/03/2026

See screenshot from my blog

Screenshot of text: "Tiukka isä -metaforasta johdetussa mallissa ajatellaan että yhteiskunnan tulee perustua tiukkaan kuriin, mutta olla reilu. Reiluus tarkoittaa sitä, että jos toimit yhteiskunnan arvojen mukaisesti ja menestyt, palkintosi ovat ansaittuja ja kuuluvat juuri sinulle. Toisaalta ansaitset rangaistuksen jos mokaat, tai toimit yhteiskunnan arvoja vastaan. Tuomarina ajatellaan olevan markkinatalouden, jonka nähdään olevan epäpoliittinen ja luonnollinen. Täten he jotka pärjäävät markkinoilla ovat ansainneet siitä seuraavat palkinnot. Markkinoiden ajatellaan olevan malli, joka itsessään palkitsee oikeintoimimisesta kunhan sitä ei vain poliittisista syistä ronkita ”epäluonnolliseksi”.

Toisaalta verotus ja tulonsiirrot näyttäytyvät tässä mallissa moraalittomilta: Siinä otetaan henkilöltä joka on palkintonsa ansainnut, ja annetaan palkinnot henkilöille jotka niitä eivät ole ansainneet. Tämä nähdään uhkana koko järjestyksen toimivuudelle: kannustimien nähdään muuttuvan ”oikeintekemisen” palkitsemisesta ”väärintekemisen” palkitsemiseen. Tämä malli ja siitä johdettu moraalikäsitys on yleinen Yhdysvalloissa republikaanien keskuudessa."

071

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 10/03/2026

Jos sitten suhteutetaan se työeläkemenoihin, niin ne on yli tuplat mitä kaikki kelan maksamat etuudet yhteensä.

Maksetut työeläkkeet: 37,2 miljardia
Kelan etuudet: 17,5 miljardia.

Lähteet: Kela ja Eläketurvakeskus, vuoden 2025 tilastot

060

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 08/03/2026

- Budjettineuvotteluissa 2027 - Puheenvuorossa VM:n "Mr. Leikkaaja" sanoo että sopeutus kannattaa tehdä pääasiassa leikkauksin - Kokoomuslaiset taputtavat - Seuraavaksi puheenvuorossa VM:n kansliapäällikkö, joka ehdottaa yhteisöveron alentamista 16% tasoon - Kokoomuslaiset antavat seisovat aplodit

Ylen otsikko "Valtiontalous - Heviä kuunteleva Mr. Leikkaaja", viitaten tänään julkaistuun Ylen artikkeliin VM:n budjettipäällikön haastatteluun.

Ylen otsikko "Leikkaustarve ei lopu, budjettipäällikkö sanoo: Vielä miljardi sopeutuksia nyt, ja 5–8 miljardia lisää ensi vaalikaudella

Menoja pitää leikata ennemmin kuin korottaa veroja, VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo Ylen haastattelussa."

Kuvankappaus Finnwatchin artikkelista, jossa kerrotaan kirjaan "Petteri Orpo ja oikeistovallan paluun" perustuen että ehdotuksen yhteisöveron alentamisesta 20% => 16% tasoon vetäjänä oli VM:n kansiapäällikkö.

3526

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 08/03/2026

Samaa mieltä. Tein VM:lle viime kesänä Do/Don't -taulukon, mutta viesti ei selvästi ole tavoittanut Niemelää.

Kuvankaappaus lauspalo.com blogikirjoituksesta "Valtiovarainministeriö on merkittävä vallankäyttäjä". Kappauksen teksti alla.

Tein lyhyen do and don’ts -taulukon helpottamaan VM:n työskentelyä jatkossa:
Do – Tämä on ok!
Tee osana laajempaa raporttia taloustieteeseen perustuva laskelma ammattikoulutuksen keston vaikutuksista kansantalouteen.

Don’t – Tämä ei ole ok!
Älä mene median haastatteluun kertomaan mielipidettäsi sopivasta ammattikoulun kestosta

Do – Tämä on ok!
Tee arvio miten erilaiset veronkorotukset vaikuttavat tulevaan talouskasvuun.

Don’t – Tämä ei ole ok!
Älä mene mediaan kertomaan että sopeutusta ei mielestäsi kannata tehdä veroja korottamalla.

1224

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 04/03/2026

Montakohan kohtaa Powell-doktriinista täyttyy Iranin sodan kohdalla, ehkä 0-3?

Screenshot from Wikipedia. Text below.

The Powell Doctrine states that a list of questions all have to be answered affirmatively before military action is taken by the United States:

1. Is a vital national security interest threatened?
2. Do we have a clear attainable objective?
3. Have the risks and costs been fully and frankly analyzed?
4. Have all other non-violent policy means been fully exhausted?
5. Is there a plausible exit strategy to avoid endless entanglement?
6. Have the consequences of our action been fully considered?
7. Is the action supported by the American people?
8. Do we have genuine broad international support?

191

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 31/01/2026

Siis työttömyys nousi tasoon 27%, ja nuorisotyöttömyys tasoon 59%. Ihanaa talouskuria 😍 Hyvinvointi syntyy työttömyydestä, tai jotain. En pysy tässä logiikassa perässä. Ehkä kuitenkin ei kannattaisi romahduttaa taloutta superkireällä talouskurilla, vaan ns. pitää rattaat pyörimässä?

Kreikan nuorisotyöttömyys, nousee räjähdysmäisesti 2008-2013, saavuttaen huipun 58,5% tasolla. Palautuu normaalitasoon vasta n. 2025.

1221

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 31/01/2026

Onko ehkä siis ajatus että Suomenkin talous kannattaisi romahduttaa, jotta sen jälkeen sitten saadaan ok kasvua kun kivutaan pohjalta takaisin? Ehkä ennemmin ei romahduteta, moitinnan kohteena oleva Suomikin joka on perinteisesti ollut samaa kokoluokkaa BKT:ssä on pärjännyt paremmin kuin Kreikka.

Kreikka vs Suomi BKT. Tasaisa 2000-alkuun sakka. Sitten Kreikka kipuaa ohitse, kunnes romahtaa totaalisesti 2008-2015. Sieltä sitten koittaa kivuta takaisin, mutta edelleen Suomea jäljessä.

2170

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 21/01/2026

Tein ennusteen vuoden 2026 kasvuennusteiden kehityksestä. Eli siis kasvuennuste-ennusteen. Ennustan ennusteiden ennustavan vuoden mittaa laskevaa ennustetta.

Kasvuenuste-ennuste vuodelle 2026. Vuoden alussa ennustan ennusteiden ennustavan n. 2% kasvua, joka sitten tasaisesti laskee, ja vuoden lopussa ennustan ennusteiden ennustavan 0% kasvua.

2322

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 19/01/2026

Trump-kateus, Trump-ahdistus, Trump derangement syndrome... Vai ehkä sittenkin Trumpia positiivisesti tulkinneiden "Trump rationalization syndrome"?

Mika Aaltolan twiitti 7.2.2025:
"Trump-ahdistuksen lisäksi havaitsen Euroopassa toisen oireyhtymän. Trump-kateuden. Meiltä harvoin kyetään tekemään mitään edes vuosia valmistellen, saatika sitten kädenkäänteessä. Hän saa meidät näyttämään karmean hitaalta, vähemmän johtavilta/tekeviltä, enemmän puuhastelevilta."

483

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 13/01/2026

Esim oikeiston suhde verotukseen nähdäkseni kumpuaa lopulta tälläisestä oikeistolaisesta näkökulmasta yhteiskuntaan ja ihmisiin. Veronalennuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia yleensä toki perustellaan kannusteilla ja taloudella, mutta joskus asia sanotaan suoremminkin kuten Vartiainen tässä tekee.

Juhana Vartiaisen twiitti X:ssä: "Sosiaaliturvan muutosehdotusten tärkein motiivi ei kuitenkaan ole säästäminen, vaan taustalla on etiikka ja ihmiskuva: haluamme yhteiskunnan, jossa (työkykyiset) ihmiset ottavat enemmän vastuuta itsestään. Siksi veronkorotukset eivät ole niiden vaihtoehto."

1161

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 10/01/2026

Jos katsoo vaikkapa tosiaan 2000-luvun kokonaisveroasteen kehitystä, se noudattelee pitkälti muutoksia juuri BKT:ssa. Voi siis argumentoida että mittari kertoo siis vähintään yhtä paljon talouskasvusta kuin itse mitattavasta asiasta. Mietin tätä asiaa itsekin kun kirjoitusta tein. 2/

Kokonaisveroaste 1975-2025. 90-luvulla nousi voimakkaasti. 2000-luvun alussa laski voimakkaasti. 2008 jälkeen nousi hieman ja sitten pysynyt samassa tasossa.

130

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 08/01/2026

SDP vaihtoehtobudjetissa ei ainakaan mainita yhteisöveroa. Ehkä kumoaisivat korkeimpien tulomarginaalien veroalen, tosin en ihan tarkalleen tiedä mitä tämä tarkoittaa. Mutta joo, ei ihme että media ei hirveästi tartu SDP:n isoihin linjaeroihin hallitukseen nähden, ei kai niitä hirveästi ole.

Lainaus SDP vaihtoehtobudjetista 2026:

"Ylimpien marginaaliverojen nykytaso +506 M€
Veronalennusvara on viisasta ja reilua kohdentaa pieni- ja keskituloisille kulutuskysynnän tukemiseksi.
SDP ei kohdentaisi suurinta veronalennusta yli 8000 €/kk ansaitseville."

150

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 06/01/2026

Toki voi argumentoida että 2008 BKT-huipussa oli ilmaa kun talouslukuja oli vääristelty. Toinen tapa katsoa asiaa on työttömyysluvut. Kreikan talouskurin pahimpina vuosina työttömyysluvut lähentelivät 30% tasoa. Se mitä Kreikassa tapahtui voi pitää mielestäni varoittavana esimerkkinä talouskurista.

Kreikan työttömyystilastot, Nousee voimakkaasi 2008 8% tasosta 28% tasoon vuonna 2014.

120

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 06/01/2026

Kreikan romahdus oli 2008 niin valtava silloisen talouskurin myötä, että odotettavissa sellaista kuopasta on toki lähinnä vain ylöspäin. Mutta en Kreikan mallia kyllä itse haikaile tai suosittele.

Kreikan ja Suomen BKT. Kreikan BKT romahti lähes puoleen 2008-2014. Sen jälkeen varovaista nousua.

210

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 06/01/2026

Suomen ja Ruotsin julkiset eläkemaksut näyttävät eron. Jos Suomessa olisi samanlaiset lakisääteiset eläkemaksut kuin Ruotsissa, kokonaisveroasteemme olisi huomattavasti alhaisempi kuin Ruotissa. Nyt ne ovat samalla tasolla. 5/

Suomen lakisääteiset eläkemaksut nousivat Ruotsin ohi 1970-luvulla, ja jatkaneet eron kasvattamista siitä lähtien. Nyt Suomessa taso on n. 25%, Ruotsissa n. 17%.

1312

Jarkko Lauspalo @lauspalo.com · 06/01/2026

Samaan aikaan veropohja on rapistunut, kun talouskasvua on koitettu manata veronalennuksilla. Verotuksen taso on alentunut 2000-luvulla. Tämä siitäkin huolimatta että kokonaisveroaste sisältää eläkemaksut, jotka ovat samaan aikaan voimakkaasti nousseet. 4/

Kokonaisveroaste, huipussaan 1995-2000 n 46% tasolla, sen jälkeen laskenut merkittävästi. Nyt on n. 42% tasolla.

2364