iiinova — where your digital self keeps evolving

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 23/09/2026

Mistä erottaa, onko ihmisellä tarttuva yskä vai köhiikö astman vuoksi? Nimimerkillä "Juuri tarjosin junassa maskia köhijälle joka kertoi että kyseessä astma joten kyllä nyt nolottaa"

000

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 22/09/2026

Betoni-lehden pääkirjoitus vaikutti nimensä perustella oikein kiinnostavalta. Kuvittelin, että siinä kai pohditaan datakeskusrakentamisen vaikutusta betonin tuotantoon. Mutta tekstiä vain energiatuotannosta eikä sanaakaan betonin (lisä)menekistä! betoni.com/lehti/nakoku...

betoni.com

Datakeskus – hyvis vai pahis? - Betoni-lehti

Datakeskukset ovat nousseet yhdennellätoista hetkellä rakentamisen varavirtalähteeksi, kun ala on ollut pitkään mollivoittoinen. Hankkeet ovat suuria ja ne on saatu liikkeelle ripeästi. Datakeskukset ...

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 18/09/2026

Tyypillinen alapohja datakeskuksissa on 300–450 mm paksu teräsbetonilaatta (muitakin ratkaisuja on). Jos tuota rakennetta käytetään, betonia kuluu 210.000–315.000 kuutiota. Jos tämä kaikki olisi tavallista betonia, se painaisi 504.000–756.000 tonnia.

100

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 18/09/2026

Kajaanin Otanmäkeen olisi tulossa 8 datakeskusta ja muita rakennuksia👇 Kuvan vasemmassa laidassa vilahtaa Otanmäen taajamaa. Sen avulla arvioin, että suunnitellut datakeskukset ovat kooltaan n. 250x350 metriä eli 8,75 hehtaaria/kpl, yhteensä 70 hehtaaria. Sen verran niiden alle jää siis maanpintaa.

100

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 16/09/2026

Sieltä samoilta seuduilta löytyy ilmeisesti kuvioidumpaakin kiveä, joo. Mutta mun käsitys on, että nimittävät sitä muuksi kuin Carraran marmoriksi.

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 16/09/2026

Hmm. Voin olla väärässä, mutta minusta tuo on Carraran marmoriksi turhan dramaattisesti kuvioituvaa. Käsittääkseni Carrara on vaaleaa ja sen vaaleanharmaat kuviot melko hentoja. Jotain paikallista kiveä, epäilemättä.

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 09/09/2026

Kaikkihan muistamme, että Google käyttää *jo nyt* 60 % Piiparinmäen tuulivoimapuiston sähköstä👇 Ja tuo puisto sijaitsee Oulujoen vesistön eteläreunalla Maanselällä. Joten näyttää, että seudun maat ja vedet ollaan valjastamassa merkittävässä määrin Googlen käyttöön. 2/2 yle.fi/a/3-10980797

yle.fi

Google hankkii tuulivoimaa Kainuusta Haminan datakeskuksen tarpeisiin

Google ostaa 125 MW:ia sähköä Piiparinmäen 211,4 MW:n tuulivoimapuistossa tuotettavasta sähköstä Ilmatar Energyltä.

020

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 09/09/2026

Google rakentaa valtavat datakeskukset Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin. Fortum myy puolet Loviisan ydinvoimalan sähköstä Googlelle👇 Mistä säätövoimaa? No, Fortum omistaa Oulujoen vesistössä 11 vesivoimalaa --> epäilen, että vedet valjastetaan Googlen palvelukseen. 1/2 www.hs.fi/visio/art-20...

hs.fi

HS-analyysi | Googlen jätti-investointi tuo työtä mutta sähköjärjestelmän kannalta se on musertava

Jos vanha laskukaava pitää paikkansa, Googlen kahdessa vuodessa rakentamat datakeskukset kasvattaisivat sähkön kulutusta peräti 13 prosentilla. Mistä se hankitaan, kun tuulivoimalat seisovat? kysyy HS...

120

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 09/09/2026

Noiden sijasta Google voisi luvata palauttaa Oulujärven veden kirkkaaksi – tai ehkä tuo luonnon ennallistaminen tarkoittaakin juuri sitä.

000

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 07/09/2026

"Hauska" muuten tuo Euroopan kartta tuossa kuvassa: en tunnista siitä yhtään Euroopan maata.

030

Oli kyllä hiljattain naurussa pidättelemistä, kun tuli yliopiston virallinen kysely erilaisista mahdollisista tekijöistä, jotka *voivat aiheuttaa stressiä tai epävarmuutta* työhön. Sama taho, joka aktiivisesti solmii pätkätyösuhteita kyselee, löytyykö kenties epäkohtia.

2110

Parvekkeellakin näyttäisi tosiaan olevan alakatto, joo. Julkkarien perusteella vaikuttaa, että iv-tulo ja -poisto on otettu päämakuuhuoneen kanavan kautta, parvekkeelle ei siis iv-putkituksia. Kt:n päällä ei minustakaan välttämättä tarvittaisi noin laajaa alakattoa.

000

Ymmärtääkseni kaikissa huoneissa on lattialämmitys ja joissain *lisänä* tuo kattolämmitys. Pikkumakuuhuone on nurkkahuone eli siinä on muihin verrattuna suhteessa enemmän ulkoseinää ja ikkunoita, minkä vuoksi kai haluttu tuo lisätehostus.

Esitteestä: "Jos lisähintaisten sisustusvalintojen mahdollisuudet loppuvat kesken, muutostöiden avulla toteutat kotiisi rohkeitakin toiveita, kunhan muutokset suunnitellaan ajoissa yhdessä asiantuntijamme kanssa."

100

Selitys lienee tässä: "Lämmityksenä on termostaatein ohjattava vesikiertoinen lattialämmitys, joka on liitetty kaukolämpöverkostoon. Lisäksi osassa asuinhuoneista on lattialämmitystä tukevat kattolämmityspaneelit." Kulmamakuuhuoneessa on kai tuo kattolämmitys ja matala alakatto sitä varten. 3/3

230

En hämmästy siitä, että märkätiloissa, eteisessä ja niihin yhdistyen jonkin huoneen yhdellä sivulla sekä ruoanvalmistuspaikan päällä on alakatto. Näin yleensä on, kun asunnossa on huoneistokohtainen tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmä. Mutta miksi alakatto koko pikkumakuuhuoneessa (MH2)? 2/3

140

Jyrki Tarpio @jyrkitarpio.bsky.social · 02/09/2026

Tämänpäiväisestä HS Koti -liitteestä löytyy yksi myytävän asunnon pohjapiirros. Katsoin ja hämmästyin: onko todella alakattoa noin paljon, suunnilleen puolet asunnon alasta? Eikö asunnossa ole yhtään tilaa, josta alakatto puuttuu? (Alla pohjapiirros johon merkitsin alakattoalueet oranssilla) 1/3

Pohjapiirros 3h+kt+s -asunnosta, jonka pinta-ala on 74,5 neliömetriä. Kuvaan korostettu oranssilla värillä tilat, joissa on alakattorakenne.

210

Päivän sanahämmästely, tällä kertaa kieli vieras. *Codesign* Ihmettelin, että mikä koodi tässä oikein pitää allekirjoittaa tai hyväksyä. Kunnes käsitin että yhteiskehittelystä tai yhdessäsuunnittelustahan tässä on kyse. Ehkä.

Muistelen, että eräässä uudessa talossa aivan Hämeenkadun liepeillä.

210

No eipä tietenkään. Tarkoituksena oli sanoa, että rakennustyyppien kirjo oli laaja. Tai että rakennukset olivat tyypiltään erilaisia. 3/4

Wikipedia: Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää, jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi. Tarkoittiko arkkitehti ed. esimerkissä sitä, että *luokittelujärjestelmien* kirjo on laaja? 2/4 fi.wikipedia.org/wiki/Typologia

fi.wikipedia.org

Typologia – Wikipedia

Hieman sananillitystä jälleen, jos suotte. Kun arkkitehti sanoo *typologia*, mitä hän tarkoittaa? Esimerkkilause: "Typologioiden, mittakaavojen ja materiaalien kirjo on laaja." 1/4

Toinenkin huomio talosta. Näyttää, että talo on jakautuu kahdeksi eri tonteilla olevaksi asunto-osakeyhtiöksi. Vasemmanpuoleisella tontilla/yhtiöllä ei kuitenkaan ole omaa porrashuonetta, vaan sen asuntoihin kuljetaan toisen yhtiön portaasta! Oletko Julius omissa töissäsi törmännyt moiseen?

100

En tiedä. Mutta on tragikoomista, että esteettömiin uusiin kerrostaloihin pyritään ja määräyksillä ohjataan, mutta silti tulkintojen myötä on ihan ok, että pyörätuolia käyttävä asukas joutuu pesemään tai pesettämään pyykkinsä ihan muualla kuin asuntonsa lähellä.

120

Hmm. Piti huolella tarkistaa. Tuo 1500 mm löytyy Rakentamismääräyskokoelman osasta F1, Esteetön rakennus, määräykset ja ohjeet. Vuosiluku tosiaan 2005. Mutta mitta löytyy nimenomaan *ohjeista*, ei sitovista määräyksistä. Joten Vantaan talon arkkitehdit ovat piirtäneet ympyrän ohjeen mukaan.

Ilman muuta, tästä olen täysin samaa mieltä. Mutta ilmeisesti määräykset eivät sitä vaadi, joten vaikkei toteudu, niin ei silti ole laitonta.

120

Jep, tuo repliikki tosiaan löytyy pitkältä ajalta, kiitos. Mutta missä sanotaan, että "asianmukaiset tilat vaatehuollolle" tarkoittavat *esteetöntä pesutupavaatimusta* samassa talossa? Haen tällä nyt sitä, että ilmeisesti Vantaalla(kin) on tulkittu, että on asianmukaista, vaikka ei ole esteetöntä.

100

Pystytkö Julius vinkkaamaan, minkä asetuksen mistä kohdasta tuo pesutupatulkinta löytyy? Kiitos!

100

Hmm, olen melko varma, että silloinkin "tavallisissa" kerrostaloissa vaatimuksena oli 1300 mm.

100

En tiedä. Sivujuonne: näyttävät muuten piirtäneen 1500 mm pyörähdysympyrät kuviin.

100

Varmaan Tampereen keskustasta löytyy. Ehkä sitten Pakilastakin.

100

Tämähän on varsin loogista: pesutupaan saa asuntoa paremmin tehtyä pyörätuolikäyttäjälle toimivat pyykinpesutilat. Muistelen kuitenkin, että eräät rakennuttajat ovat rakennuttaneet pyykkituvattomia omistusasuntokerrostaloja, joissa tällaiset kph:t, mm. Tampereen keskustaan ja Helsingin Pakilaan.

200

Okei. Mutta jutun mukaan tässä talossa ei ole.

Jäi edeltä mainitsematta: rakennusvalvontojen Topten-tulkinnan mukaan kylpyhuonemalli, jossa 1300 mm pyörähdysympyrä leikkaa pyykkikoneelle varattua paikkaa, voidaan hyväksyä esteettömäksi kylpyhuoneeksi. Pyykkikone kun ei ole kiintokaluste. Siksi vähän yli 3-neliöinen on rakentajille mahdollinen.

100

Kuulen vasta-argumentin: eikö hän voi muuttaa pois ja vuokrata esteettömän yksiön muualta? Kyllä, jos sellaisen löytää – tiettyjen rakennuttajien viimeajan tuotannosta ei löydä. Kyseessä juuri se ilmiö, jonka Sanna Meriläinen mainitsee: kun kaikki tilat kutistuvat, vaikutukset alkavat näkyä. 4/4

210

Mitäs tämä sitten tarkoittaa? Rollaattoria tarvitsevalle kph lienee kutakuinkin toimiva, vaikka pesukone olisi paikallaan. Pyörätuolikäyttäjälle taas ei: hän joutuisi poistamaan pyykkikoneen. Mutta talossa ei ole pesutupaa, joten pyykit olisi sitten pestävä tai pesetettävä jossain pesulassa. 3/N

Tarkistin kph-mitan: se vaikuttaa olevan 1,8 x 1,8 m ja pieni syvennys päälle eli noin 3,3 neliötä. Siinä ja siinä on, jääkö wc-istuimen viereen 1,3 m ympyrää pyykkikoneen ollessa paikallaan – väitän yhä että ei jää. 2/N

100