Sign in

Jyrki Kuoppala

@jyrki.atticus.network
917 followers 2.7K following 2.1K posts

OTM (LL.M.), lupajuristi (attorney at law). Founder @yhdenvertaisuusapu.fi #yhdenvertaisuus #neuromoninaisuus #ihmisoikeudet #equality #neurodivergence #humanrights Mastodon: @JyrkiKuoppala@vivaldi.net social.vivaldi.net/@JyrkiKuoppala

PostsRepliesMedia
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 02/10/2026
Monenlaisia yhteyksiä on löydetty, mutta on ihan eri asia onko korrelaatioissa kyse syy-yhteyksistä ja mihin suuntiin syy-yhteydet mahdollisesti vaikuttavat.
Kuvaaja jossa korrelaatio kuukausittaisen humalajuomisen vähenemisen ja Pisa-tulosten laskun välillä
011
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 22/09/2026
.. ehkä tämä ei ole niin suoraviivaista, tai neurovähemmistöille annettavat "oireyhtymä"/"kehityshäiriö"-diagnoosit ovat osana joukkoa, eivät kuitenkaan ilmeisesti siis ole estäneet määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. 3/3
Neurokehitykselliseen oireyhtymään liittyvä diagnoosi ilman älyllisen kehitysvammaisuuden diagnoosia oli 23,0 prosentilla miehistä ja 13,5 prosentilla naisista.

Mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö ilman edellä mainittuja diagnooseja oli puolestaan lähes joka toisella naisella (46,2 %) ja noin joka viidennellä miehellä (20,4 %). Naisilla nämä diagnoosit olivat siten yli kaksi kertaa niin yleisiä kuin miehillä.
030
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 22/09/2026
Tämä valikoitumiskriteeristö oli neurovähemmistöjen osalta varsin hämmentävä siltä osin, että eipä kaiketi ole tavanomaista että esim. autismi- tai ADHD-perusteella saisi sairauspäivärahaa. Tosin sama koskee kaiketi myös työkyvyttömyyseläkkeitä, vaikka ... 2/3
Tarkastelemme kolmea Kelan rekistereistä tunnistettavaa palvelu- ja etuustapahtumaa:

1. F10–F99-diagnoosiin perustuvaa sairauspäivärahakautta

2. toteutunutta kuntoutuspsykoterapiaa

3. F10–F99-diagnoosiin perustuvaa määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä.
130
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 22/09/2026
Voisikohan tämäkin kertoa naisten alidiagnosoinnista. Kelan tutkimusblogista. Tulee mieleen sekin että jos sukupuolijaottelu ei olisi binääri, ehkäpä tässä neurovähemmistöt voisivat paremmin hahmottua. 1/3 tietotarjotin.fi/tutkimusblog... #neurovähemmistöt #autistit #sukupuoli
Vaikka F10–F99-diagnoosiin perustuvan työkyvyttömyyseläkkeen saaneiden osuudet olivat naisilla ja miehillä lähes samat, etuusratkaisujen diagnoosirakenne erosi huomattavasti sukupuolten välillä. Miehillä diagnooseissa painottui älyllinen kehitysvammaisuus ja neurokehitykselliset oireyhtymät, naisilla puolestaan mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Myönteisen työkyvyttömyyseläkeratkaisun saaneista miehistä lähes kahdella kolmasosalla (61,8 %) ja naisista reilulla kolmasosalla (37,0 %) ratkaisun perusteena oleviin diagnooseihin sisältyi älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehitykselliseen oireyhtymään liittyvä diagnoosi.
251
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 21/09/2026
Ihmisoikeuksien jakamattomuus taas on suhteellisen selkeästi määritelty, ja yksi teoria onkin että ihmisoikeuksien jakamattomuudesta on jaettu jakamattomuus myös ilmaukseen "jakamaton ihmisarvo". www.hs.fi/mielipide/ar...
Ihmisoikeuksien yhteydessä jakamattomuudella on täsmällinen merkitys. Dosentti, oikeustieteen tohtori Visa Kurki, mitä ihmisoikeuksien jakamattomuudella oikeasti tarkoitetaan?

”Jos otat yhden ihmisoikeuden pois, kokonaisuus kärsii. Ihmisoikeuksia ei voi erottaa toisistaan: jos sinulta viedään kokoontumisvapaus, se heijastuu moneen muuhunkin demokraattiseen oikeuteen.”

Ihmisoikeusliiton sivulla kerrotaan sama asia. Ihmisoikeuksien jakamattomuus tarkoittaa sitä, että ”kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia”. Diktatuuri ei siis voi kehuskella noudattavansa ihmisoikeuksia, jos se sallii uskonnonvapauden mutta kieltää poliittisen toiminnan.
121
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 07/09/2026
Lisää kielimalliyhteenvetoa, autistien oikeuksien toteutumisen ja eugeniikan viitekehystä huomioiden
Keskustelun näkökulmasta: eugeniikka vai tuki?
Tässä kohtaa raportti on tärkeä suhteuttaa aiempaan keskusteluumme. Retoriikka- ja tavoitetasolla raportti ei edusta Kennedyn tyylistä "hävittämisdiskurssia" – päinvastoin, siinä on useita neurodiversiteettiin sopivia elementtejä: Käypä hoito -lainaukset painottavat autismiystävällistä ympäristöä, lapsen vahvuuksia ja myönteistä minäkuvaa, ja pohdinnan lopussa kirjoittajat painottavat nimenomaan, että "NDBI-kuntoutuksen keskeinen tavoite ei ole vähentää lapsen autistisia käyttäytymispiirteitä" ja viittaavat Schuckin ym. neuromoninaisuutta käsittelevään kehikseen.

Kriittiset kohdat ovat kuitenkin ne, joita nostit esiin:

Tavoitteiden luonne: Toiminnallisten taitojen (pukeminen, wc-käynnit, omatoimisuus) opettamisen kriteeristö pohjautuu kehityspsykologiseen "tyypilliseen kehitykseen" – vaikka raportti itse toteaa, ettei tavoite ole autististen piirteiden vähentäminen, tavoitteistus noudattaa silti neurotypistä kehityskulkua. Se on juuri se harmaa vyöhyke, jossa "hoito" ja "piilotettu naamioiminen" voivat limitittyä.

Kansantaloudellinen kehys: Johdannossa vedotaan vahvasti autismin eläkekustannuksiin (0,95–1,46 M€) ja siihen, että varhaiskuntoutus "vähentää palvelujärjestelmän käyttöä". Tämä on suoraan pohjoismaisen rotuhygienian historiallinen retorinen kaava – "kansantaloudellinen perustelu" poissulkemiselle (vrt. Tanskan Down-seulonta). Se ei tarkoita, että tutkijat olisivat eugeniikkoja, mutta tällainen kehys on se, josta autistiliikkeen kritiikki varoittelee.

Aiemman tutkimuksen sokkoutus: Raportti mainitsee Bottema-Beutila (2021), mutta toteaa samalla, ettei haittavaikutuksia tätä projektissa kerätty. Juuri tämä on se puute, jota autistien omat järjestöt ovat kriticneet: haitat jäävät mittaamatta, kun vain "toimintakyvyn nousu" pisteytetään.

Kansainvälisen vertailun laatu: Raportti lainaa Geoffrayn (2025) isoa ranskalais-belgialaista RCT:tä, jossa vastaavan ESDM:n todettiin vaikuttamattomaksi samanlaisella heiko…
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 07/09/2026
Kielimallin yhteenvetoa #neurovähemmistöt #autistit #StopABA #ABA #eheytys
Mitä raportti oikeasti raportoi
Kyseessä on Kela-rahoitteinen, HUSin Uudessa lastensairaalassa toteutettu satunnaistettu tutkimus (RCT, n = 30), jossa 2–3-vuotiaille selkeästi kehitysviiveisille autistisille lapsille kokeiltiin NDBI-tyyppistä (ESDM-rakenne) vanhempainohjauskuntoutusta: 46 ohjauskäyntiä 23 viikossa + perheiltä toivottu 12 h/viikko kotiharjoittelua.

Keskeinen tulos on rehellisesti raportoitu: merkitsevää vaikuttavuutta ei voitu osoittaa kognitiivisessa, kielellisessä tai vuorovaikutustaitojen kehityksessä – eikä vanhemmuusstressissä tai lapsen elämänlaadussa. Ainoa suuntaviitta oli adaptiivisen toimintakyvyn (ABAS-3) koheneminen, ja senkin efektikoot (0,83–1,17) katosivat merkitsevyyteen monivertailukorjauksen jälkeen.

Otoskoko
n = 30
–
15 + 15, hyvin pieni RCT
Testitasolla osoitettu vaikutus
Ei mitään
–
Ei merkitseviä eroja
Suurin efektikoko (ABAS-3)
d = 1.17
–
Ei merkitsevä korjauksen jälkeen
Kotiharjoittelun toteutuminen
13/15 tavoitteen alle
▼
Tavoite 12 h/vko
Kriittisen lukijan kannalta olennaista:

Lähes koko myönteinen tulos lepää sokkouttamattomalla vanhemmaraportilla
warning
Tutkimuksen ainoa myönteinen löydös (ABAS-3, adaptiivinen toimintakyky) perustuu vanhempien täyttämiin kyselyihin, eikä vastaajia sokkoutettu – tutkijat tunnustavat tämän itse. Sokkoutetut testiarviot (BSID-III, WPPSI-III, NRDLS, BOSCC) eivät tuottaneet ryhmäeroja. Vaikuttavuusnäyttö perustuu siis mittariin, joka on alttein
100
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 29/08/2026
Wikipedia: en.wikipedia.org/wiki/Autisti... joka myös linkkaa U.S.-sanktioihin viitataten Reason-artikkeliin (josta kuvakaappaus) reason.com/2026/08/27/r...
Autistici/Inventati (A/I) is an Italian hacktivist group that provides internet communication services for left-wing activists.[1] It was founded in 2001 by members of the anti-globalisation movement and supported Indymedia Italy in reporting on the 27th G8 summit in Genoa that year.[2][1] Its services include e-mail boxes, mailing lists, messaging, web hosting and video conferencing.[3][4] The name refers to the collaboration of the autistici (technical experts) and inventati (content creators).[5]

A/I requires users to share the collective's stance against fascism, racism, sexism and militarism.[3] The collective uses encryption and minimal data retention to shield user privacy.[4] Aside from its services over the public internet, A/I has assisted ACS Italia's GazaWeb project, which builds improvised wireless access points in the demolished Gaza strip.[6]

Internet

Rubio Uses Terrorism Law To Ban Secure Email Service
The State Department doesn’t accuse Autistici/Inventati of doing anything more than providing "untraceable" email accounts. But that’s enough to outlaw it as a terrorist organization.
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 29/08/2026
U.S. Dept of State on ilmoittanut Autistici/Inventati -rymän luokittelusta globaaliksi terroristiorganisaatioksi. #neurovähemmistöt #autistit Kuvakaappaus: publish.fid-media.de/server/api/c... 1/2
Blicero: For Autistici, they mostly focused on technological relationships and for the Milanese
nerds, the big attraction was the opportunity to do something of our own. There was the desire
to harvest and multiply the ECN experience and also to pay homage to it in some way, in synergy and not in opposition – indeed people from ECN were involved in the early stages of A/I.
Autistici and Inventati immediately got along well and were in agreement on everything. During
dinner, a lot of details were hashed out. Retracing Isole nella Rete’s model, they decided to
found a cultural association to manage the server and to give themselves a single name as
an association – with each collective remaining separate.
Cojote: They came from hacker circles and had autism as a practice – from there came the
name Autistici. We brought with us the content of the Inventati project. From this union of
two names we immediately baptized the associative project ‘Investici’, but our signature has
always been A/I, from the idea of continuing to value both experiences.
161
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 06/08/2026
Toinen sukupuolijaotteluasia: uimakoulut ja avustettavat lapset, jos lapsen vievän vanhemman odotetaan olevan eri puolella kuin lapsen. Usein binäärijaottelu esim 7 v täyttäneille, moni tarvitsee apua sen jälkeenkin. Ryhmäpukuhuone voi olla saatavilla, aina ei ole, tähän allaoleva olisi toimiva.
Yksinkertainen ratkaisu olisi että uimahallin operoija ja/tai sääntöjen laatija suhtautuu avustajiin kuten henkilökuntaan. Eli kuten työroolissa olevat siistijät, avustajan tehtävässä olevat aikuiset voivat olla minkä sukupuolen puolella tahansa. Avustettava on oleellinen jonka vuoksi järjestelyjä tarvitaan, joten avustettava eli varsinainen asiakas se jonka mukaan tila valikoituu.
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/07/2026
Alla ote mielipidekirjoituksesta. Omana kommenttina, autistien näkeminen varsin yleisen vajemallin mukaisesti ensisijaisesti "kuntoutettavina" toimimaan neurotyypillisten tapaan on jossain mielessä vastakohta sille, miten tunnustusta kuvataan mainitussa mielipidekirjoituksessa. 3/3
Tunnustusteoriat tuovat tähän toisen ulottuvuuden. Yksilön subjektius rakentuu tunnustuksessa: siinä, että hänet nähdään, kohdataan ja tunnustetaan moraalisesti ja sosiaalisesti arvokkaaksi. Kun tunnustus muuttuu ehdolliseksi, ihminen ei ole enää lähtökohtaisesti arvokas, vaan hänen arvonsa riippuu siitä, miten hyvin hän vastaa järjestelmän odotuksiin. Tämä tuottaa epäsymmetriaa, jossa osa saa jatkuvaa tunnustusta ja toiset jäävät sen ulkopuolelle.
030
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/07/2026
Olipas hyvä nähdä kirjoitus vähemmistöjen tunnustuksesta, linkin takana oleva HS-mielipide mm. kehitysvammaisuudesta. Gradussani käsittelin autistien paradigmamuutosta ja käytin kehikkona mm. Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteoriaa, jonka yksi ulottuvuus on tunnustus. 1/2 www.hs.fi/mielipide/ar...
ja yhtäläisten ihmisoikeuksien perusteella, että oikeudenmukaisuus edellyttää sosiaalisia järjestelyjä, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen sosiaaliseen elämään.

Epäoikeudenmukaisuuksia korjataan purkamalla yhteiskuntarakenteissa olevia yhdenvertaisen osallistumisen esteitä.170 Fraser analysoi teoriassaan yhdenvertaisen osallistumisen (parity of participation, participatory parity) esteitä kolmessa ulottuvuudessa: 1) jako-oikeudenmukaisuus (distribution, distributive justice), 2) tunnustuksen oikeudenmukaisuus (recognition) ja 3) edustuksen oikeudenmukaisuus (representation).171
150
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 11/05/2026
Mukava nähdä suomeksikin julkaisuja neurodiversiteettiliikkeestä, ja toki myös hienoa nähdä että graduani on käytetty lähteenä. www.autismilehti.fi/autismiaktiv... #neurovähemmistöt #autistit #neurodiversiteettiliike
Autismiaktivismin ensimmäiset askeleet ajoittuvat niinkin kauas kuin 1990-luvulle, jolloin Jim Sinclair perusti muiden autistien kanssa Autism Network International -järjestön. Järjestö toimi “meiltä meille” -periaatteella, ja sen toimintaan kuului muun muassa jokavuotisen Autreat-retriitin järjestäminen sekä Our Voice -uutiskirjeen toimittaminen. Uutiskirjeessä julkaistiin vuonna 1993 Sinclairin essee “Don’t Mourn for Us”, jota on nimitetty neuromoninaisuusliikkeen ensimmäiseksi manifestiksi.

Essee on suunnattu autistien vanhemmille, joista monet pitivät autismia esseen ilmestymisaikaan tragediana. Vaikka tragedia-ajattelu on nykyään vanhempien keskuudessa harvinaista, se rehottaa edelleen yhteiskuntamme asenteissa ja rakenteissa. Siksi esseen ydinviestit ovat mielestäni vieläkin ajankohtaisia ja tarkastelun arvoisia. Nämä ydinviestit tulevat ilmi esseen alaotsikoista, jotka on muotoiltu kolmeksi väitteeksi. Seuraavaksi siirryn pohtimaan, mitä annettavaa näillä väitteillä oli ja on autismiaktivismille. Käytän niiden sisällön havainnollistamiseksi esseestä otettuja katkelmia, jotka olen väitteiden tapaan vapaasti suomentanut.
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 01/05/2026
Tässäpä olettaakseni tuon B-sanan rasitteesta kärsimätön sanastotarjokkaani kyseiseksi sanaksi, jonka siis ehkä voi lukea kyseisen syyn estämättä.
Nepsy [paramed] (ei suositeltava etenkään ihmisestä): 1) Neuropsykiatrian alaan kuuluva, esim. nepsy-poliklinikka voi tarkoittaa neuropsykiatrian poliklinikkaa 2) neuropsykologian alaan kuuluva, 3) valmennusmuodon nimeltä “neuropsykiatrinen valmennus” kuvaus, esim. nepsy-valmennus ja valmennuksen taustalla oleva ajattelumalli, 4) yleisnimitys neurovähemmistöihin liittyvistä ominaisuuksista tai niitä koskevista koskevista asioista tai neurovähemmistöön kuulumisesta, esim. nepsy-lapset, nepsy-aikuiset tai nepsyaikuiset, nepsy-piirteisyys tai nepsypiirteisyys jne. 
Nepsy-termi on neuromoninaisuusmallin ja ilmaisuvoimaisen sanaston näkökulmasta ongelmallinen monesta syystä. Merkitys on vakiintumaton ja vaihteleva. Monet pitävät nepsy-termiä toiseuttavana, infantilisoivana ja joskus sitä käytetään myös eufemismina perustuen ajatukseen, että suora puhe esimerkiksi autisteista tai autistien neurotyypistä olisi loukkaavaa. Usein on selkeämpää ilmaista asia täsmällisemmällä termillä. 
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 01/05/2026
Tuolla ketjussa kun mainitaan "neuroaffirmative", niin tuonpa esille affirmative-termin käytön kunniakkaan historian yhdenvertaisuusasioissa. Vierastan suomennosta "vahvistavuus" jota jotkut viljelevät, esim. neuroyhdenvertaistavuus viestii paremmin mistä on kyse. kaiao.fi/glossary/neu...
nglanninkielisen affirmative –termin käytön juuret yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuvat tämän sanaston julkaisusta ainakin yli 65 vuoden taakse, jolloin presidentti John F. Kennedy 6.3.1961 antoi määräyksen, että valtion alihankkijoiden tuli toimia työntekijöidensä käytössä yhdenvertaisesti, ihonväristä, alkuperästä ym. riippumatta (”take affirmative action to ensure that applicants are employed and that employees are treated during employment, without regard to their race, color, religion, sex or national origin.”)

Suomeksi Vahvistavuutta paremmin yhdenvertaisuuden tavoitetta ilmaisee esimerkiksi “neuroyhdenvertaistava toimintamalli” tai “neuroyhdenvertaistava toimintatapa”.

Emme suosittele neurovahvistava-alkuista ilmaisutapaa, koska yhdenvertaisuuden tavoitetta ilmaisee paremmin yhdenvertaisuuden mainitseminen termissä, ja koska neurovahvistavuus-sanaa lähellä oleva termi on  kaupallisen toimijan markkinointitarkoituksiin ottama tavaramerkki.
010
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 27/04/2026
Tuli jostain syystä tuosta mieleen koirat, jotka voivat pitää ihmiskokeista, ainakin jos saavat maistiaisia heiltä. Ja siitä sitten tämä vanha ammattimaisen koirakouluttajan kommentti kiistaan onko ABA koirakoulua vai ei. neuroclastic.com/is-aba-reall...
When I see that, I tend to go on Twitter rants in reply to it, because from everything I have read and seen of ABA, it is NOT “dog training” for children.

…I would never treat a dog that way.
100
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 27/04/2026
Alunperin hankkeen piti muuten päättyä viime vuoden lopussa, viivästyi 2025 sopimusmuutoksen mukaan "koska eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon sekä tutkimusluvan saaminen viivästyi." - hallinnollisen raportin määräpäivä on näköjään tällä viikolla.
Sopimusmuutos ”ABA-kuntoutus autisminkirjon lapsilla”-hankkeeseen
Tällä sopimusliitteellä muutetaan Kelan ja HUS:n välillä ajalle 1.10.2022–31.12.2025
solmittua sopimusta (50/331/2022). Sopimus liittyy tutkimukselliseen ABA-kuntoutus
autisminkirjon lapsilla -kehittämishankkeeseen.
Projekti pääsi alkamaan vasta tammikuussa 2023, koska eettisen toimikunnan puoltavan
lausunnon sekä tutkimusluvan saaminen viivästyi. Tämän seurauksena viimeinen
tutkimusaineisto saadaan kerättyä vasta syyskuun 2025 aikana. Tutkimusta tekevän
yksikön resurssivajeesta johtuen projektin tulosten analysointi ja loppuraportin
kirjoittaminen ei ole edennyt ennakoidusti. Edellä mainittujen syiden vuoksi projektin
sekä raportoinnin ja laskutuksen ja sopimuksen aikataulua pidennetään.
Tällä sopimusliitteellä muutetaan sopimuksen kohtia 4, 7 ja 10.
Sopimuksen kohta 4 – Raportointi
•
Kelan Kuntoutusta kehittämässä -julkaisusarjassa julkaistava Loppuraportti
palautetaan Kelaan 31.3.2026 mennessä.
•
Hallinnollinen raportti (hankkeen toteutus ja varojen käyttö) palautetaan
Kelaan 30.4.2026 mennessä.
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 27/04/2026
Sain pyytämäni ABA-hankkeen asiakirjan, piti olla hankkeen loppuraportti 31.3.2026 valmis. Kelasta kerrottiin: "olemme saaneet projektin loppuraportin sopimuksen mukaisesti." Saamassani dokkarissa jokaisella sivulla isolla punaista "Keskeneräinen", vaikea lukea. #neurovähemmistöt #autistit #StopABA
Vinossa isolla punaisella lähdeluettelon ensimmäisen sivun päällä teksti "Keskeneräinen", jonka alla osittain näkyy alku lähdeluettelosta:

Lähteet
Abidin, R. (2012). Parenting Stress Index Short Form - Fourth Edition (PSI-4-SF).
AFIRM Team. (2019) Components of the Autism Focused Intervention Resources & Modules (AFIRM). (2019).
https://afirm.fpg.unc.edu/afirm-modules/afirm/
Almendingen, A., & Pilkington, P. (2024). Parenting self-efficacy and psychological distress in parents of children
with an autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 54(7), 2604-2614.
https://doi.org/10.1007/s10803-023-05939-2
Al-Oran, H., & Khuan, L. (2021). Predictors of parenting stress in parents of children diagnosed with autism
spectrum disorder: a scoping review. The Egyptian Journal of Neurology, Psychiatry and Neurosurgery,
57(1). https://doi.org/https://doi.org/10.1186/s41983-021-00345-w
Avellan, A. (1994). Autististen lasten käyttäytymisterapeuttinen varhaiskuntoutus. Pro Gradu, Helsingin Yliopisto.
Avellan, A., Lepistö, T., & Kallio, L. (2008). Varhis: opas pienten austististen lasten varhaiskuntoutukseen.
Lastenlinnan sairaala.
Basgul, S. S., Uneri, O. S., & Cakin-Memik, N. (2011). Parents' perception of the quality of life of children with
intellectual disabilities. Turkish Journal of Pediatrics, 53(5), 541-546.
Bastiaansen, D., Koot, H. M., Bongers, I. L., Varni, J. W., & Verhulst, F. C. (2004). Measuring quality of life in
children referred for psychiatric problems: psychometric properties of the PedsQL 4.0 generic core
scales. Quality of Life Research, 13(2), 489-495. https://doi.org/10.1023/B:QURE.0000018483.01526.ab
Bayley, N. (2009). Bayley-Scales III [Suomenkielinen versio]. Hogrefe Psykologien kustannus.
Bottema-Beutel, K., Crowley, S., Sandbank, M. & Woynaroski, T. G. (2021). Adverse event reporting in intervention
research for young autistic children. Autism 25(2), 322-335. https://doi.org/10.1177/1362361320965331 [ ... ]
240
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 25/04/2026
Affirmative -sanalla on kauas ulottuva kunniakas historia yhdenvertaisuuden edistämisessä. 3/3
Englanninkielisen affirmative –termin käytön juuret yhdenvertaisuuden edistämisessä ulottuvat tämän sanaston julkaisusta ainakin yli 65 vuoden taakse, jolloin presidentti John F. Kennedy 6.3.1961 antoi määräyksen, että valtion alihankkijoiden tuli toimia työntekijöidensä käytössä yhdenvertaisesti, ihonväristä, alkuperästä ym. riippumatta ("take affirmative action to ensure that applicants are employed and that employees are treated during employment, without regard to their race, color, religion, sex or national origin.”)
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 14/04/2026
Ei siellä ole epilep-merkkijonoa. Eipä kyllä myöskään selkeää esitystä eikä määritelyjä mitä tarkoitetaan oireilla, mitä oireyhtymällä, mitä häiriöillä jne. Jotenkin pyörivät sopassa mukana kaikenlaiset kuvaukset, välillä haasteita, välillä vaikeuksia, välillä häiriöitä, toisinaan oireilua jne.
2.1 Neuropsykiatriset häiriöt ja niistä
seuraavat vaikeudet
Neuropsykiatrisissa häiriöissä esiintyy neurokognitiivisten toimintojen poikkeavuutta
sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn pulmia. Neuropsykiatrisista oireyhtymistä tunnetuimpia ovat kehityksellinen tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD ja ADD, Aspergerin syndrooma sekä Touretten oireyhtymä. Oireet voivat vaikuttaa tiedon käsittelyyn (ei älykkyyteen) sekä tunteisiin ja käyttäytymiseen, ja siten usein sosiaalisiin suhteisiin ja tapaan hahmottaa ympäristöä. Aivotoiminnassa on rakenteellisia ja/tai toiminnallisia poikkeavuuksia, johon usein liittyy psykiatrista oireilua. Ongelmat liittyvät
neurologian ja psykiatrian välimaastoon, henkilö voi käyttäytyä erityisellä tavalla tai oireilla psyykkisesti. (Parikka ym. 2020).
Käytöshäiriöt jaotellaan käytösoireiden ilmiasun ja lapsen ja nuoren kehitysvaiheen
perusteella (perheensisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen ja uhmakkuushäiriö). Diag-
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 30/03/2026
Toinen neuromoninaisuuskuukauden päivä eli 2.4. on varhaisen neurodiversiteetin tunnetuksi tekijän H.C. Andersenin syntymäpäivä. Kuvakaappaus s. 10 opinnäytteestä www.utupub.fi/handle/10024...
2.3 Neurodiversiteettiparadigma
2.3.1 Joutsen muistelee elämäänsä ankanpoikasena
”Se oikein iloitsi vaivoista ja vastuksista, joita oli kokenut – nyt se vasta osasi antaa arvoa onnelle ja kauneudelle, joka sitä odotti. Ja isot joutsenet uivat sen ympärillä ja sivelivät sitä nokallaan.
[ ... ] Ja vanhat joutsenet kumarsivat sille.
Silloin sitä alkoi ujostuttaa ja se pisti päänsä siiven alle eikä tiennyt kuinka olisi ollut. Se oli hyvin onnellinen, mutta ei vähääkään ylpeä, sillä hyvä sydän ei tule koskaan ylpeäksi. Se muisteli, miten sitä oli ahdisteltu ja halveksittu, ja nyt se kuuli kaikkien sanovat, että se oli [...] kaikkein kaunein. Ja sireenit taivuttivat oksansa veteen sen puoleen ja aurinko paistoi lempeästi.
Silloin humisivat sen sulat, notkea kaula kohosi ja sydämessään se riemuitsi:
- Näin suuresta onnesta en osannut uneksiakaan ollessani ruma ankanpoikanen.”
Ote on H. C. Andersenin vuonna 1843 julkaistun sadun Ruma ankanpoikanen lopusta.
Joutsenten seuraan päätymisen hetkellä ruma ankanpoikanen sattumalta näkee peilikuvansa ja huomaa itsekin olevansa joutsen. Se liittyy osaksi lajitoveriensa joukkoa. Joutseneksi osoittautunut aiempi ankanpoikanen havaittiinkin vallan kelvoksi, erinomaiseksikin joutseneksi, joka tulee lajitoveriensa hyväksymäksi ja ihmislasten ihailemaksi 44. Rumalla
ankanpoikasella kielteisinä pidetyt ominaisuudet eivät joutsenella olleet kielteisiä. Brown (2007) käsittelee Hans Christian Andersenin satuja autismin piirteiden kuvauksina.
[...] H. C. Andersen on kertonut Ruma ankanpoikanen -tarinan olleen metafora Andersenin omasta elämästä. Ruman ankanpoikasen tavoin H. C. Andersen kertoi kokeneensa että oli erilainen kuin muut ja kertomuksen kuvanneen hänen kokemustaan. Satu rumasta ankanpoikasesta on Brownin mukaan autistin elämää kuvaava kertomus.
[...] Brownin mukaan monet psykiatrit ovat jälkikäteen arvioineet H. C. Andersenin olleen autisti. H. C. Andersenin elämä on arvioitu autistin elämäksi ja useat teokset autismin kuvauksiksi.
021
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 29/03/2026
Liittyen, ilahduttaa, että korkein oikeus tunnisti ihmisyyden variaation eli diversiteetin merkityksen, yhdisti sen normaaliuden käsitteen arvottavaan tulkintaan ja tunnisti ihmisryhmän solvaamisen katsomalla ihmisryhmän olevan kategorisesti häiriön seurauksia. korkeinoikeus.fi/fi/index/enn...
47. Korkein oikeus toteaa edelleen, että kirjoituksessa homoseksuaaleja ei pidetä samanarvoisina heteroseksuaalien kanssa, koska kirjoituksessa homoseksuaalisuutta ei pidetä luonnollisena seksuaalisuuden variaationa ja sen väitetään olevan seksuaalisesti poikkeavaa, kun taas heteroseksuaalisuus esitetään normaalin mittapuuna, jota kohti homoseksuaali mahdollisesti voi eheytyä. Merkille pantavaa on myös, että kirjoituksessa asiaa ei käsitellä yksittäisten homoseksuaalien mahdollisesti kokemien ongelmien näkökulmasta, vaan psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä, joka kirjoituksessa liitetään homoseksuaalisuuteen sinänsä eli kaikkiin homoseksuaaleihin ryhmänä.

48. Edellä kuvatut kirjoituksen kohdat eivät kirjoitusta kokonaisuutena tarkasteltaessa näyttäydy asiayhteydestä irrotettuina lausumina, vaan kirjoituksen sisällä johdonmukaisina, toistuvina ja vakavasti otettavina lausumina. Korkein oikeus katsoo, että näiltä osin A:n lausumilla on solvattu homoseksuaaleja ryhmänä seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
280
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 29/03/2026
Minusta esim. Maaret Kallion tekstin ao. kohta kuvaa esteitä neurotyyppien huomioimiselle. Kuvaa mielestäni myös, kuinka vuorovaikutuksessa normaaliuden vaatimus on korostunut ja korostuu, ja jonkun epämääräisesti epänormaalina pitämän hyväksyntä vähenee, eli "normaalin kirjo kapenee". 1/2
Tämä näkyy siinäkin, mitä odotamme muilta. Nyt korostuu puhe rajojen vetämisestä ja siitä, että omat erityispiirteet otettaisiin jatkuvasti huomioon.

Sellaista ei voi vaatia toisilta, Kallio ajattelee. Aikuisen on ensisijaisesti itse osattava säädellä tunteitaan ja joustaa.
140
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 27/03/2026
Kuvakaappaus ajankohtaista rikostuomiota koskevasta uutisesta tältä päivältä. Tänään myös sain kopion sopimusliitteestä, jossa kerrotaan kuinka @kela.fi on rahoittanut HUSin ABA-hanketta 299 538 eurolla (sis. alv.) ABA on myös eheyttämistä, sama nimi Lovaas kehittäjänä. 1/2 bsky.app/profile/jyrk...
KKO toteaa myös, että kirjoituksessa homoseksuaaleja ei pidetä samanarvoisina heteroseksuaalien kanssa koska heteroseksuaalisuus esitetään normaalin mittapuuna, jota kohti homoseksuaali mahdollisesti voi eheytyä.
160
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 27/03/2026
Valoisuus taas kaukana päivän uutisista. Otsikossa näkyvä Loikala-juttu on maksumuurin takana, mutta otsikon asioitakin käsittelevä Paavo Teittisen podcast-sarja on maksutta kuunneltavissa oheisen linkin takana. 1/2 www.hs.fi/kuuntele/loi...
Viranomainen salaa paha­maineista lasten­kotia koskevan muistion
Lastensuojelu|Oikeusasiamiehen virkamiehet arvostelevat muistiossa syyttäjän toimintaa Loikalan kartanoon kohdistuneessa rikosprosessissa.

Luetuimmat
HS:n tiedot|Kokoomuksen Tere Sammal­lahtea epäillään kiihottamisesta kansan­­ryhmää vastaan – ”Ei kyllä kaduta”
282
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/03/2026
Mikä ero? Linkkarissa hiukan pohdin ja laskin, ja päädyin että ehkä optimistisesti ajatellen 45 vuotta. #autistit #neurovähemmistöt #ADHD #yhdenvertaisuus #syrjintä #kansanryhmäävastaankiihottaminen
Homojen kuvailu julkisuudessa esimerkiksi kehityshäiriöstä kärsiviksi on päivän uutisten perusteella osa kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistöä. Tällaisia arvioita ymmärtääkseni on esitetty lääketieteellisessä kontekstissa esiintyen nykyaikana, ja lääketieteellista valtavirtaa tämä oli joitakin kymmeniä vuosia sitten. Entäpä samanlainen puhe autisteista ja ADHD-ihmisistä?

Haluan olla nyt optimisti. Mikä on ero? 30 vuotta? 50 vuotta? 70 vuotta? 100 vuotta? Setan sateenkaarihistoriaa katsoen, 1967 seksuaalivähemmistöjen yhdistystä ei hyväksytty yhdistysrekisteriin, homoseksuaalisuuden kriminalisointi poistettiin 1971, homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta 1981, 45 vuotta sitten. Kehotuskielto poistettiin 1999 ja suojaikärajat yhtenäistettiin. Nyt eletään vuotta 2026. Jos vaikka 2031 (aika pian, onkohan Suomessa käytössä edes ICD-11 siihen mennessä, mutta lähinnä taloudellisen säästön motivoimana demedikalisointi toki voisi olla mahdollista) neurovähemmistöjen kanssa elettäisiin samaa polkua eli poistettaisiin neurovähemmistöt tautiluokituksesta, ehkäpä sitten vastaava kansanryhmää vastaan kiihottamistuomio voisi tulla 45 vuoden päästä, 2071. 

#autistit #neurovähemmistöt #ADHD #yhdenvertaisuus #syrjintä #kansanryhmäävastaankiihottaminen
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 19/03/2026
Minä puolestani ihmettelen Kati Ojalan lausuntoa, sillä tyypillisyys ja "normaalius" ovat kaksi eri asiaa. Mutta hänen ihmettelyynsä "normaaliuden" luonteesta minulla on vastaus Grummtilta (quote postaus eli aiemman viestini lainaus). #neurovähemmistöt #autistit elinvoimakeskus.fi/w/nemoni-2026
- Neuroepätyypillinen vs. neurotyypillinen -määrittelyä haluamme ihmetellä, sillä kuka meistä loppujen lopuksi on se “normaali”, johon asiaa verrataan. Näin ollen neuromoninainen-määrittely on hyvä, kun halutaan nähdä meissä jokaisessa ominaisuuksia, jotka tekevät meistä yksilöitä.

Kati Ojala
Asiantuntija, lehtori
LAB-ammattikorkeakoulu
010
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 17/03/2026
Näköjään 10 vuotta myöhemmin -artikkelissa Milton ym. erikseen sanoivat ettei ole tästä kyse: "This is not to say that autistic people will automatically be able to connect and feel empathy with other autistic people they meet any more than two random non-autistic people would"
the disciplines of Sociology and Philosophy). Yet, this coining of the term helped express an issue that had long been discussed within autistic community spaces. The initial conceptualising of the double empathy problem was critical of theory of mind accounts of autism and suggested that the success of an interaction partly depended on two people sharing similar experiences of ways of being in the world. This is not to say that autistic people will automatically be able to connect and feel empathy with other autistic people they meet any more than two random non-autistic people would; however, there is greater potential for such, at least in how being autistic (or not) shapes experiences of the social world. An obvious example would be how differing sensory perceptions would impact communicating with others and shared understanding.
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 17/03/2026
nähdäkseni oikein hyvin yhteen kuvassa korostetun kanssa. Milton ei puhu artikkelissaan kielimuurista, se on muiden sanoitusta. Miltonin painotuksissa on myyttien kuten "mielen teorian puuttuminen" ja autistien empatiavajeisuuden torjuminen. Sopii sisä- ja ulkoryhmäajatteluun ja syrjivyyteen. 2/2
The stigma of being ‘othered’ and the normalisation agenda
To be defined as abnormal is potentially to be seen as 'pathological' in some way and to be
socially stigmatised, shunned, and sanctioned. Then if there is a breakdown in interaction, or
indeed a failed attempt to impose upon or align toward expressions of meaning, than a person
who sees their interactions as 'normal' and 'correct' can denigrate those who act or are
perceived of as ‘different’ (Tajfel and Turner, 1979). If one can apply a label on the ‘other’
locating the problem in them, it also resolves the applier of the label’s ‘natural attitude’ of
responsibility in their own perceptions and the breach is healed perceptually, but not for the
person who has been 'othered' (Said, 1978).
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 17/03/2026
Alkuperäistä Damian Miltonin tekstiä (suomeksi käännetty lainaus alla, ketjussa linkki) katsoen, mielestäni siitä ei löydy tuollaista perustaa. Mielikuuri-termillä viittasin siihen, miten neurotyypillinen omaksuu nykyisessä neuronormaatiivisessa "luontaisen sosiaalisen todellisuutensa". 1/2
58
 Milton 2012, s. 884. Damian Milton määritteli empatiakuilun (Double Empathy Problem) vuonna 2012 näin:
”Empatiakuilu: vastavuoroisuuden katkos kahden eri suhtautumistapoja käyttävän sosiaalisen toimijan välillä.
Katkos on sitä merkittävämpi, mitä suurempi ero kokemusmaailmojen hahmottamisessa on. Eri tavoin
suhtautuminen on ’ei-autistisen kirjon’ ihmisten ’luonnollisen asenteen’ mukaisessa kokemusmaailmassa
’sosiaalisen todellisuuden’ loukkaus, samalla kun se on ’autististen ihmisten’ jokapäiväinen kokemus joka on
usein traumaattinen.” Käännös JK.
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/02/2026
"Kaikki neurokehityksellisen häriön diagnoosin saanet ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä identifioi itseään neurokirjolle (28), eikä tila läheskään aina ole pysyvä tai vammaisuuteen johtava." 2/3
NEUROKEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN DIAGNOOSIEN YLEISYYS JA KYSYNNÄN LISÄÄNTYMINENSuomessa  neurokehityksellinen  häiriö  (puheen  kehityksen, motoriikan tai oppimisen tai autismi-kirjon häiriö) diagnosoidaan elämän aikana noin 8  %:lle  naisista  ja  15  %:lle  miehistä.  ADHD  to-detaan noin 4 %:lla naisista ja 8 %:lla miehistä. (25)  Autismiin  keskittyvää  kattavaa  arviota  Suo-mesta  ei  tietääksemme  ole,  mutta  kansainvälisis-sä tutkimuksissa esiintyvyyden mediaani on ollut noin  1  %  ja  globaali  esiintyvyyden  estimaatti  0,78 % (26,27). Kaikki neurokehityksellisen häi-riön  diagnoosin  saanet  ihmiset  eivät  kuitenkaan  välttämättä  identifioi  itseään  neurokirjolle  (28),  eikä  tila  läheskään  aina  ole  pysyvä  tai  vammai-suuteen johtava.
220
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 24/02/2026
Valtioneuvoston asetuksella on täsmennetty lain säännöstä: "Liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten tunnus voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua." 2/2
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tieliikennelain 
(729/2018) 190 §:n
 1 momentin nojalla:

1 §
Tieliikennelain 
(729/2018) 190 §:n
 1 momentissa tarkoitettuna vammana pidetään:

1) sairaudesta tai vammasta johtuvaa haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti liikkumasta ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen on arvioitu työtapaturma- ja ammattitautilain 
(459/2015) 83 §:n
 perusteella vähintään haittaluokkaan 11; tai
2)näön tarkkuutta, joka voidaan paremmassa silmässä arvioida enintään arvoon 0,1 tai joka on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään työtapaturma- ja ammattitautilain 83 §:n haittaluokan 17 mukainen.
Liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten tunnus voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman toisen henkilön apua.

2 §
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä kesäkuuta 2020.
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 24/02/2026
Myöntämiskriteereistä sitten, suoraan laissa on myöntämiskriteeriksi säädetty myös näkövamma sekä myöntö liikkumisesteiselle "jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle" / liikkumisesteisen kuljettamiseen. 1/2
190 §
Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta.

Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenne- ja viestintävirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. (17.12.2020/1040)
100
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 09/02/2026
Systemaattisia vinoumia autismiluvuissa. Voisi Suomessakin lopetella puheet autistien yhden prosentin osuudesta, tuskinpa täällä ollaan niin erilaisia kuin muissa tutkituissa maissa että poikkeaisi paljon n. kolmesta prosentista. #neurovähemmistöt #autistit tekniikanmaailma.fi/tutkimus-tyt...
Karoliinisen instituutin johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin Ruotsissa vuosina 1985–2020 syntyneitä henkilöitä. Yhteensä noin 2,7 miljoonasta ihmisestä 2,8 prosentilla todettiin autismikirjon häiriö 2–37 vuoden iässä.

Aineiston perusteella pojilla autismi diagnosoidaan lapsuudessa jopa neljä kertaa useammin kuin tytöillä. Noin 20 ikävuoteen mennessä erot kuitenkin tasoittuva, ja miesten ja naisten diagnoosimäärät ovat lähes samat. Tämä haastaa aiemman käsityksen, jonka mukaan autismi olisi selvästi yleisempää miehillä.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että sukupuolten välinen ero autismikirjon häiriön esiintyvyydessä on huomattavasti aiemmin oletettua pienempi, koska naiset ja tytöt jäävät usein alidiagnosoiduiksi tai saavat diagnoosin myöhään”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Caroline Fyfe The Guardianille.
140
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 17/01/2026
Ratkaisussa (linkki yllä) on eri kantojen perusteet. Keskeisin peruste näyttää enemmistöllä (eli vastoin esittelijän mietintöä syytteen hylänneillä) allaoleva, että kahden asianomistajan ystävän näkemykset että kyseessä oli raiskaus ovat mahdollisesti vaikuttaneet asianomistajan käsitykseen. 2/3
Asianomistajan ensimmäinen toteamus Y:lle siitä, että hän oli mokannut ja harrastanut seksiä avustajansa kanssa, viittaa Korkeimman oikeuden arvion mukaan enemmän siihen, että tapahtumat olivat edenneet yhteisymmärryksessä asianomistajan osallistuessa niihin vapaaehtoisesti. Asianomistaja ei ollut vielä X:nkään kanssa käymässään keskustelussa oma-aloitteisesti kertonut seksin harrastamisen tapahtuneen ilman hänen suostumustaan, vaan oli vasta keskustelun edettyä X:n kysymykseen vastatessaan kertonut, ettei ollut ollut mukana tapahtumissa. Asianomistaja oli todistaja X:n mukaan romahtanut ja mennyt itkuiseksi vasta sen jälkeen, kun X oli todennut kyseessä olleen raiskaus. Vaikka asianomistaja on keskustelujen edettyä sinällään kertonut todistajille siitä, ettei hän ollut ollut tapahtumien suhteen aloitteellinen, vaan passiivinen ja lopulta kieltänyt sukupuoliyhteyden, todistajien kertomuksiin nähden on mahdollista, että todistajien näkemykset seksuaalisesta kanssakäymisestä raiskauksena ovat vaikuttaneet myös asianomistajan käsitykseen tapahtumista.
100
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 12/01/2026
Palasi mieleen tämäntyyppinen kuvamateriaali tuosta
text "Insaf Foundation formed to establish women's rights" below image with all male people in discussion
140
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 10/12/2025
"Esteettömyys|Presidentinlinnassa tapahtui syrjintää, sanoo kirjailija ja vammaisaktivisti Riikka Leinonen." #vähemmistöt #vammaisuus #syrjintä #neurovähemmistöt www.hs.fi/suomi/art-20...
”Suomessa tiedetään verrattain huonosti, että esteettömyys on ihmisoikeus(ylim. s poistettu), ja sen epääminen on syrjintää.”

Leinonen pitää tilannetta myös koomisena: hän on palkittu vammainen kirjailija, joka on kirjoittanut vammaisuudesta, ja silti hänen pitää todistella, että hän on vammainen.

”Toisaalta tämä on aika tyypillistä Suomessa. Ei tunnisteta vammaisuuden erilaisia muotoja, eikä sitä, että eihän kukaan ulkopuolinen voi määritellä, mikä on kenenkin esteettömyystarve.”

Tilanteesta häkeltyneenä hän ei jäänyt väittelemään asiasta, vaan päätyi käyttämään portaita riskeistä huolimatta.

”Puvussani on laahus, joka vaikuttaa tasapainooni portaissa.”

Myöhemmin Leinonen jutteli toisen kutsuvieraan, Katariina Räikkösen, kanssa. Räikkösellä on Touretten syndrooma, ja hänellä oli juhlissa mukana avustaja ja pyörätuoli. Räikkösen oikeutta käyttää hissiä ei kyseenalaistettu.

”Tulimme yhdessä siihen tulokseen, että pyörätuoli on se merkki ulospäin, että on riittävän vammainen.”
020
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 08/12/2025
Vuosien varrella muistelen aika paljon haetun syitä ympäristötekijöistä, esim. v. 2021 Duodecim on julkaissut tekstin jonka mukaan parasetamoli raskauden aikana olisi autismi ja ADHD-yhteydessä: www.duodecim.fi/uux25354/ Niinikään 2021 Autismiliitto sivuillaan kuvan mukaisesti.
Kalifornialaisessa tutkimuksessa seurattiin 333182 lapsen syntymäkohorttia ja verrattiin lapsia, joiden äidillä oli diabetes, lapsiin, joiden äidillä ei ollut sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Autismikirjon riski oli suurin niillä lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 1 diabetes (x 1.57), toiseksi suurin riski oli lapsilla, joiden äidillä oli tyypin 2 diabetes (x1.43) ja kolmanneksi suurin lapsilla, joiden äidillä oli diabeteslääkehoitoa vaatinut raskausdiabetes (x 1.26). Jos raskausdiabetes ei vaatinut lääkehoitoa,
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 07/12/2025
No ohhoh. Toimittaja samassa kappaleessa toteaa että haastateltava antaa näkyä ja kuulua omasta puolestaan, mutta ilmeisesti päätyy siihen että ei se haittaa, toimittaja voi silti aprikoida ja sanoittaa haastatellun puolesta sen sijaan että kysyisi. 2/2

"Räikkönen antaa näkyä ja kuulua omasta puolestaan. Vaikka säteilevä nuori nainen luopuisi varmasti sairaudestaan, on se ikään kuin osunut oikealle ihmiselle. Sellaiselle, joka raivaa tietä muillekin vastaavassa tilanteessa oleville."
220
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 04/12/2025
Nyt on Nature julkaissut tiedejulkaisuperheessään uuden kehikon autismille, oheinen kuva 1 tiivistää. Kaksi riippumatonta vertaisarviointikierrosta eli varmasti tieteellinen. Olen epäillytkin että autismin ja polkupyörän välillä on yhteys! Kuva: archive.is/1byEA Julkaisu: archive.is/gDWWh
Sekava infografikkka jossa mm. henkilöhahmon penkin läpi menevät jalat, tekstejä "MISSING VALUE &runctitional features", "Factor Fexcectorn", "RELU DROP-OUT Totalbottl, REMICH N", "TEST", "Historical Medical frymblal & Environental features" jne.
130
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 04/12/2025
"Vammaiskulttuuripalkinto Vimman pääpalkinto myönnettiin tänä vuonna saavutettavuustyöllään ansioituneelle DuvTeaternille. Topi Borgin omaääninen Normaaliusrodeo-kirja palkittiin Kunnia-Vimmalla." #neurovähemmistöt #autistit #vammaisuus kynnys.fi/duvteatern-v...
Kunnia-Vimma Topi Borgille

Tänä vuonna Vimma-raadille tulleissa ehdotuksissa nousi useamman kerran esiin Kirjolla-sarjasta tunnetuksi tullut Topi BorgNormaaliusrodeo-teoksellaan. Hänet palkittiin Kunnia-Vimmalla. Borg oli myös vahva ehdokas Vimma-palkinnon saajaksi.

”Omaäänisesti kirjoitettu kirja opettaa varmasti monille lukijoille paljon autismista. Ennen kaikkea se on hienoa kirjallisuutta, jossa kirjailija artikuloi näkökulmansa nerokkaasti. Teoksesta välittyy tekijänsä intohimoinen suhtautuminen kaikkeen elämään ja myös esimerkiksi elokuvataiteeseen. Hän on loistava esikuva”, kommentoi tuomaristoon kuuluva kriitikko Aleksis Salusjärvi.
020
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 01/12/2025
K: Miksi psykologi alkoi tehdä selvitystä? V: LSL 26 § (Lassensuojeluasian vireille tulo ja lassensuojelun tarpeen selvittäminen) velvoittamana, poissaolojen seurauksena saapuneen lassensuojeluilmoituksen johdosta
Tunnettu psykologi tekee selvi
johtamisesta, valuutetut kool
HS:n tiedot | Kelan hallitus päätti palkata
1103
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 30/11/2025
Täyttää asiaa aiheesta #neurovähemmistöt #autistit #kotikoulu on Marjukka Saarnisto kertomassa HS-jutussa. Linkki HS-juttuun (maksumuuri): www.hs.fi/feature/art-...
otiopetusta ja sen syitä ei ole Suomessa juuri tutkittu. Suomen kotikoulu­yhdistys SuKo kuitenkin teetti jäsenilleen kaksi vuotta sitten kyselyn, johon vastasi 114 kotikoululaisten vanhempaa.

Marjukka Saarnisto on yhdistyksen varapuheen­johtaja. Lisäksi hän on Turun seudun autismi- ja adhd-yhdistys Aistin puheenjohtaja.

Hänen mukaansa on yleinen harhaluulo, että kotikoulu aloitettaisiin ensisijaisesti aatteellisista syistä. Kyselyn perusteella kotioppijoissa heitä on alle neljännes.

Yleisimpiä aatteellisia syitä ovat ”perhesuhteiden tärkeys” ja ”lapsen itsenäisen ajattelun tukeminen”. Enemmän on kuitenkin Armaan kaltaisia lapsia, jotka kuuluvat neuro­vähemmistöön. Autismin lisäksi monella on diagnosoitu adhd.

Toinen yleinen harhaluulo on, ettei sosiaalistumista tapahtuisi koulun ulkopuolella.

”Se tuntuu oudolta etenkin oman lapsen kohdalla. Jos puhutaan autisteista, kouluympäristö on yleensä se, joka syrjäyttää. Siellä tulee erilaisuuden kokemusta ja ulkopuolelle jäämistä.”

Marjukan mielestä kotiopetus pitäisikin ottaa tasavertaiseksi vaihtoehdoksi peruskoulu­opetuksen rinnalle.
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/11/2025
Ja varmaan tuo HEIF/HEIC-muoto joo, näköjään ei tukea juuri kuin Apple-maailmassa. Ubuntulla aukeni kyllä kuvan näyttöohjelmalla jos erikseen kävi hakemassa kuvatiedoston, mutta ei selaimessa. www.lambdatest.com/web-technolo...
Kuva, jossa selaimet IE, Edge, Firefox, Chrome, Safari Opera, ja vain Safarille merkitty tuki.
010
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 26/11/2025
Artikkelin kokotestksi näköjään ei näy artikkelin webbisivulla, pitää ladata PDF että pääsee lukemaan koko artikkelin. #neurovähemmistöt #autistit #katsekontakti link.springer.com/article/10.1...
Taas autistit selittelevät huonoa käytöstään kuten silmiin katsomattomuutta ja selityksille annetaan vielä julkaisutilaa, aivan käsittämätöntä kuinka joku voi noin oikeuttaa huonoa käytöstä diagnoo..

Ei vaiskaan, oikeasti: on tehty vertailevaa tutkimusta havainnoimalla, kuinka jotkut ihmiset löytävät merkityksellistä ihmisten välistä kontaktia tuijottamalla toistensa, vieraiden ihmistenkin, silmämuniin, ja toiset taas eivät. Fenomenologisessa tutkimuksessa tutkittiin vertailevasti näitä eri ihmisten / -ryhmien kokemuksia ja suhtautumistapoja katsekontaktiin.

aihetunniste#neurovähemmistöt aihetunniste#autistit
000
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 20/11/2025
Metan alustalla Autismiliitto on julkaissut näköjään tällaisen, siinä näkyy jotain taustoja. Alt-tekstiin ei mahtunut kokonaan kuvassa oleva, loput: "European Council of Autistic People Neurovahemmiston Aktivistit ry Nuoret Aktivistit Ammattiopisto Live (Live-säätiö sr) #nepsyverkosto"
Eilen oli eduskunnan Nepsy-verkoston minimessut eduskunnassa. 

Tilaisuudessa luovutettiin vetoomus kansanedustajille. Vetoomusta olivat vastaanottamassa Sari Tanus (kd), Mai Kivelä (vas), Johan Kvarnström (sd), Hanna Holopainen (vihr), Hanna-Leena Mattila (kesk) ja Maaret Castrén (kok).
Vetoomuksen esitteli kansanedustajille Autismiliiton vaikuttamistyön asiantuntija Sari Valjakka.
Vetoomuksen keskeiset viestit olivat:
🟧 Turvataan hyvinvointialueille riittävä rahoitus ja perutaan sosiaalihuoltoon suunnitellut leikkaukset.
🟧 Luovutaan vammaispalvelulain soveltamisalan tiukentamisesta. Yhdymme YK:n Vammaisten oikeuksien komitean suositukseen, että vammaispalvelulakiin ei tule lisätä elämänvaihetta koskevaa rajausta, joka heikentäisi etenkin ikääntyneiden ja todennäköisesti myös lasten palveluja.
🟧 Vahvistetaan neurokirjon henkilöiden kuntoutusta ja mielenterveyspalveluja.
🟧 Vahvistetaan neurokirjon osaamista ja ymmärrystä laajasti eri palveluissa ja sektoreilla koskien mm. päätöksentekijöitä sekä hyvinvointialueiden, koulujen, oppilaitosten ja TE-palvelujen henkilöstöä.
🟧 Vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä varmistamalla pitkäjänteinen ja ennakoiva rahoitus. Järjestöleikkaukset osuvat samoihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka ovat jo muutenkin olleet monien leikkausten kohteena. 
Tilaisuudessa puhujina oli myös eduskunnan Nepsy-verkoston puheenjohtaja kansanedustaja Hanna Holopainen, Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Noora Peltoniemi sekä Autismiliiton kokemusasiantuntija Iina Karhu. 
Lue tilaisuudessa luovutettu kannanotto Autismiliiton sivuilta: https://autismiliitto.fi/eduskunnan-nepsy-verkoston.../
Nepsy-verkoston minimessuja järjestämässä olivat:
Autismiliitto ry
Leijonaemot ry
ADHD-liitto ry
Setlementti Tampere ry
Valteri-koulu
Kirjon omaishoitajat ry
Näenepsy ry
Suomen Autismikirjon Yhdistys, ASY
Tukena-säätiö
Pähkinänsärkijät-verkosto (Supli ry)
MIELI Suomen Mielenterveys ry
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 06/11/2025
Taviksen määrittelyjä tässä kontekstissa valaisee akateemisesti esim. Grummt (2024), hän tarkoittaa neurotyypillisellä / ei-neurodivergentillä yhteiskunnan rakenteissa ja käytännöissä etuoikeutettua neurologisten toimintojen luokkaa. Tai Walker (kuva) kuvaamalla neurodiversiteettiä.
2) ajatus ’normaalista’ tai ’terveestä’ aivojen tai mielen tyypistä on
samankaltainen kulttuurinen rakennelma kuin ajatus jonkin ’oikean’ etnisyyden,
sukupuolen tai kulttuurin olemassaolosta,
3) yhteiskunnan rakenteet ja sosiaaliset dynamiikat neurodiversiteetin suhteen
ovat samantyyppisiä kuin etnisyyden, sukupuolen tai kulttuurin suhteen
muodostuvat rakenteet ja dynamiikat. Rakenteisiin kuuluvat valtaepätasapaino ja
rakenteet joilla moninaisuus toimii luovan kyvykkyyden lähteenä, jos se
hyväksytään.”69
220
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 04/11/2025
Lainauksen mukaan ei sanonut mitään sinne päinkään, että diagnooseja annettaisiin heppoisin perustein. Voisi kuvata vaikka että jaada jaada Asperger autismi ADHD, kaikenlaista hölynpölyä, ihmisiä nyt vain on monenlaisia. Diagnosointia turhana pitävä näkökulma, toisaalta tuo esiin neurodiversiteetin.
“Well, I guess I'm cynical because it's all nonsense, it's all rubbish — ADHD, OCD, Asperger’s, blah, blah, blah,” he said. “Oh God, it's called living, it's just being a human being, full of tangled webs and mysteries and stuff that's in us, full of warts and grime and craziness. It’s the human condition. All these labels — I mean, who cares? But now it’s fashion,” he added to The Sunday Times.

”No, kai olen kyyninen, koska kaikki on hölynpölyä, kaikki on roskaa – ADHD, pakko-oireinen häiriö, Aspergerin oireyhtymä, blaa, blaa, blaa”, hän sanoi. ”Voi luoja, sitä kutsutaan elämiseksi, se on vain ihmisenä olemista, täynnä sekavia verkkoja ja mysteerejä ja muuta sellaista, mitä meissä on, täynnä syyliä ja saastaa ja hulluutta. Se on ihmisenä oleminen. Kaikki nämä leimat – tarkoitan, ketä kiinnostaa? Mutta nyt se on muotia”, hän lisäsi The Sunday Timesille.
110
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 23/10/2025
Pari huomiota tutkimusartikkelista, jonka silmäilin, en kokonaan lukenut - kiintoisaa että on löydetty eroja, popularisoinnista tulevista käsityksistä huolimatta harvoin merkitseviä "biomarkkereita" löytyy - haku tutkimuksen tiedoilla tuotti sivun jossa ao. teksti, tulee mieleen kesä ja jäätelö
NEWS
20/10/25 Emotion lab reveals the  role of type 2 dopamine and mu-opioid receptor systems for disrupted social motivation and reward in autism: Noppari. T., Tuisku, J., Lukkarinen, L., Tani, P., Lindberg, N., Saure, E., Lauerma, H., Tiihonen, J., Hirvonen, J., Helin, S., Rajander, J., Salmi, J., & Nummenmaa, L. (2025). Dopamine D2R and opioid MOR availability in autism spectrum disorder. EJNMMI.

22/9/25 Bullying causes an acute alarm state in the brain, as evidenced by Emotion Lab and Salmivalli group’s new stud: Paranko, B., Garandeau, C., Seppälä, K., Putkinen, V., Santavirta, S., Hirvonen, J., Salmivalli, C., & Nummenmaa, L. (2025). Exposure to bullying engages social distress circuits in the adolescent and adult brain. Journal of Neuroscience.
120
Jyrki Kuoppala @jyrki.atticus.network · 23/10/2025
Ei ollut Naturessa julkaistu, tulipa mieleen vilkaista mitä Naturessa on ollut autismista viime aikoina, tämä näytti mielenkiintoiselta, tuli mieleen että sinäkin olet kirjoittanut autismista ja ajasta, ehkä kiinnostaa tämä. Tuskin kokonaan ongelmaton tämäkään. www.nature.com/articles/s41...
First, in autism, episodic memory variations are responsible for reduced mental time travel, possibly hindering the subjective experience of selfhood across time7,8. Second, the mental representation of one’s self across time has also been shown to be different in autism. More
130