iiinova — where your digital self keeps evolving

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 11/09/2026

Perimmäinen syy hetkittäin yltyneeseen vastustukseen on aika selvästi reaktio tekoälyyn. Osa hylkii sitä ja kaikkea siihen liittyvää niin massiivisesti että se vastustus läikkyy yli datakeskuksiin, jota tekoäly toki kaipaa.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 11/09/2026

Hetki sitten Yhdysvalloissa levisi väite, että datakeskukset käyttävät tuhottomasti vettä, ja sitä samoin käytettiin syynä keskusten vastustamiselle. Sama efekti kuin kotimaisissa räjähtävissä kanoissa tuulivoiman vastustuksessa: tartutaan mihin vain millä voi yrittää perustella jo päätetyn kannan

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 11/09/2026

Nähdäkseni näiden esimerkkien suhteen harvalle sähkön hinta on se perimmäinen syy, vaikka se argumenttina onkin. Varsinkin datakeskusten osalta suhtautuminen selkeästi erillään, vastustus on päätetty ja sähkön hintavaikutus instrumentaalinen väline jolla vastustuksen voi uskottavammin perustella

120

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Osasyynä lienee, että juuri Suomi edustaa avoimia listoja, joissa erot oikeistolaisten ja vasemmistolaisten puolueiden ehdokkaiden kampanjakäytöksessä ovat kaikkein isoimmat. Tällöin ero on intuitiivinen ja näkyvä äänestäjillekin kotimaassa.

010

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Vaikka tämä tuntuu kovin intuitiiviselta kotimaisesta näkökulmsta, että vasemmisto käy puoluekeskeisempiä kampanjoita, ei kyseistä ideologiavaikutusta oltu systemaattisesti tarkasteltu aiemmassa tutkimuksessa yhdessä järjestelmäkannustimen kanssa.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Ja, olennaisesti, sekä vaalijärjestelmästä kumpuavat että ideologialähtöiset vaikuttimet toimivat yhdessä: kaikista ehdokaskeskeisimmät kampanjat kävivät oikeistolaisten puolueiden ehdokkaat avoimien listojen järjestelmissä.

120

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Artikkelissa näytämme, etteivät nämä vaalijärjestelmästä kumpuavat kannustimet käyttäytyä tietyllä tavalla muokkaa jokaisen ehdokkaan toimintaa samoin. Nimittäin paljon riippuu ideologiasta: vasemmistopuolueiden ehdokkaat keskittyvät kampanjoinnissaan enemmän puolueeseensa kuin oikeistopuolueiden.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Aiemman tutkimuksen pohjalta on tiedossa, että suhteellisen vaalijärjestelmän tietyt komponentit (listojen avoimuus, vaalipiirien koko) ovat yhteydessä siihen, kuinka paljon ehdokas yrittää erottautua joukosta ja keskittyä ennemmin henkilökohtaiseen kampanjaansa kuin puolueeseensa.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 01/09/2026

Mukavia uutisia, väitöskirjaprojektin ensimmäinen tutkimusartikkeli on nyt julki Party Politicsissa (Open Access): doi.org/10.1177/1354... Artikkelissa tutkimme miten poliittisen puolueen edustama ideologia vaikuttaa sen ehdokkaiden erottautumisprioriteetteihin vaalikampanjassa.

191

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 18/08/2026

Sama kokemus viime vuosikymmenen lopusta. Olisin itse asiassa kaivannut vaikka massaluentoja lisää, ennemmin kuin säännöllistä ryhmätyö- tai flipped classroom -sekoilua josta kukaan tuskin oppii mitään. Kolumnin diagnoosi voi osua / olla osumatta, mutta kohde ei kyllä vastaa ainakaan omaa kokemusta

010

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Ja tosiaan Suomessa gallupit osuvat poikkeuksellisen hyvin muutamia huteja (erityisesti em. syistä) lukuun ottamatta, joista voi yrittää oppia. Lisäksi 50-70 -vuotiaat ovat varmaan helpoin ryhmä mallintaa, he vastaavat sankoin joukoin ja mielellään, ainakin verrattuna ylempänä mainittuihin ryhmiin

120

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Näin ollen kun vielä se äänestysaktiivisuus tuppaa heilumaan usein samojen väestöryhmien osallistumisen intensiteetistä, joutuu tekemään valintoja kahdessa tasossa: miten painottaa vastaajat ja miten arvioi ryhmien toteuttavan äänestysaikeensa.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Tää osuu tosiaan erityisesti perussuomalaisiin niinkuin arvelit, ja painottamalla saa edustavia tuloksia kun tietää mikä jättää useammin vastaamatta. Ongelmia syntyy kun yritetään haarukoida spesifisti vaalitulosta, sillä siinä on se äänestysaktiivisuuden komponentti jota ei muussa kyselyssä ole.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Paneeleissa on samaa ilmiötä, mutta paljon lievempänä ja otoskoot saadaan isommaksi. Tavoittamattomuus ja vinouma eivät yhtä suuria ongelmia. Kokemusperäisesti kun yliopistolla ollaan kyselyitä toteutettu, pienimmille vastausprosenteille jäävät - haja-asutusalue - vähän koulutetut - nuoret miehet

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Johtuen yksinkertaisesti siitä ettei ihmiset enää oikein vastaa tuntemattomiin numeroihin, kyselyistä tuli sitä kautta kalliita kun täytyi soittaa niin paljon ja otannasta aika vinoja kun vastaamatta jättäminen painottui tiettyihin ryhmiin jotka oli hankalasti saavutettavissa (nuoret erityisesti).

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

(Olin vakavamielisesti lompsahtanut, näen tämän vasta nyt!) Muistaakseni Hesari/Verian siirtyi kyselyissä kokonaan internetpaneeliin alkuvuonna, Yle/Taloustutkimus taitaa tehdä vielä ainakin osin puhelimella. Satunnaispaneeleihin siirtyminen on ollut trendi jo reilun vuosikymmenen.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 03/08/2026

Iltalehti ja mainio @huopahattukostaja.bsky.social haastattelivat pidemmin Belgian maolaisviritteisestä vasemmistopuolueesta, joka on tuoreesti noussut kannatusmittausten kärkeen Brysselissä. www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2...

iltalehti.fi

Hämmästyttävä voima nousee nyt Euroopan sydämessä

Maolaistaustainen kommunistiliike on Brysselin ylivoimaisesti suosituin puolue.

000

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 08/05/2026

Suomen vihreät ovat myös ennemmin poikkeus kuin sääntö vihreissä puolueissa, ihan EU:n sisälläkin. Lähes järjestään muualla vihreät ovat selvästi vasemmistolaisempia taloudessa kuin Suomessa ovat.

040

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 22/04/2026

Hyppään tässä välissä mukaan, vihreiden tämän kauden kannatuskasvu suureksi osaksi koostuu nimenomaan kokoomuksesta ja poispäin menevistä suurin osa nimenomaan vasemmistosta.

270

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 22/04/2026

Olen alkanut pitää punamultaa viime aikoina todennäköisempänä kuin sinipunaa. Todennäköisesti SDP vähän kilpailuttaa kokoomusta, keskustaa ja vihervasemmistoa että mistä saa parhaan diilin.

151

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 21/04/2026

But this only works in one direction: when the sample is a small fraction of a large population, population size by itself has little effect on the standard error. But when the sample covers a large share of the population, the finite population correction reduces it.

120

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 21/04/2026

I think you mean the case where the sample covers a large share of the total population, for example 80 employees in a company of 100. In that case, the sample makes up a large prop of the population, so the sampling error is reduced because relatively little of the population remains unobserved

120

Reposted by Julius Lehtinen

Ilkka Hemmilä @ilkkahemmila.bsky.social · 07/04/2026

Kenen kaa? ❤️💔 Esim. Sdp:n ja keskustan kannattajat suhtautuvat yhteiseen hallitukseen yhtä myötämielisesti. Sen sijaan PS:lle kok on selvästi suosituin hallituskumppani, kun taas PS ei mahdu edes kok:n kärkikolmoseen. Jopa opposition kepu olisi pämipuolueen tukijoille selvästi mieluisampi. (1/2)

473

Reposted by Julius Lehtinen

Tuomas Salonen @tuomasolavi.bsky.social · 13/03/2026

Ihmiset sijottaa historialliset hahmot ideologisesti riippuen siitä onko ne "pahiksia" vai "sankareita" Vasemmistolaiset laittaa stalinin ja leninin oikeelle, oikeistolaiset hitlerin ja mussolinin vasemmalle Jeesus ja Martin Luther King taas sijotetaan omaan ideologiseen ryhmään #tiede

2112

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/03/2026

Kuviot ovat tosin jostain syystä kovin epätarkkoja vuoden 2025 julkaisussa. Ehkä niistä silti selvän saa.

020

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/03/2026

Koko NATOpoll-tutkimusbriiffi ja runsas kyselyaineisto täältä:

helsinki.fi

120

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/03/2026

Tästä on tulossa uusi laitos parin kuukauden sisään tuoreilla luvuilla. Jännittävä nähdä tilanteen eläminen: trendin jatkuminen ja muutos varsinkin nyt, kun lainsäädäntö asian suhteen on muuttumassa. Sattumalta otollinen ajoitus aineiston keruulle!

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/03/2026

Tässä kun kategorinen kielto ydinaseille Suomen maaperällä ollaan poistamassa, piti ihan kaivaa yliopistolla tekemämme NATOpoll-kyselytutkimussarja. Ydinasekuljetukset Suomen kautta ja niiden sijoittaminen tänne ovat kasvattaneet tasaisesti suosiota, mutta enemmistöä ei ainakaan viime vuonna ollut.

151

Reposted by Julius Lehtinen

Veikko Isotalo @isoveikko.bsky.social · 05/03/2026

Vaalitutkimuksesta taas kuuluu! Vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokastutkimus "Tie Arkadianmäelle" on nyt ulkona. Kokoelmassa monta kiinnostavaa lukua, itse olin mukana kolmessa. Linkki tutkimukseen: doi.org/10.61201/ssz... 1/4

163

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 28/02/2026

Suorastaan journalismia tyhmentäviä otsikointeja. Melkein yhtä mälsä maneeri kun ne iänikuiset klikkiotsikot. Vähän eri tavalla, mutta yhtä kaikki epäinformatiivista, jonka luulisi olevan median tehtävän vastakohta.

070

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 28/02/2026

Mites se nyt silleen yksikseen passiivissa leimahti, otsikosta päätellen kukaan ei tehny mitään.

1212

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 15/02/2026

Yleensä nää jatkuu siten että alla on 63 viestiä jossa pyydetään että joku poistaisi viestiketjusta, kunnes joku vetää jonkun töpselin seinästä listan ylläpidon päästä ja koko viestiketju lentää roskikseen

020

Reposted by Julius Lehtinen

Ryan Briggs @ryancbriggs.net · 11/02/2026

I have a new paper. We look at ~all stats articles in political science post-2010 & show that 94% have abstracts that claim to reject a null. Only 2% present only null results. This is hard to explain unless the research process has a filter that only lets rejections through.

It must be very hard to publish null results
Publication practices in the social sciences act as a filter that favors statistically significant results over null findings. While the problem of selection on significance (SoS) is well-known in theory, it has been difficult to measure its scope empirically, and it has been challenging to determine how selection varies across contexts. In this article, we use large language models to extract granular and validated data on about 100,000 articles published in over 150 political science journals from 2010 to 2024. We show that fewer than 2% of articles that rely on statistical methods report null-only findings in their abstracts, while over 90% of papers highlight significant results. To put these findings in perspective, we develop and calibrate a simple model of publication bias. Across a range of plausible assumptions, we find that statistically significant results are estimated to be one to two orders of magnitude more likely to enter the published record than null results. Leveraging metadata extracted from individual articles, we show that the pattern of strong SoS holds across subfields, journals, methods, and time periods. However, a few factors such as pre-registration and randomized experiments correlate with greater acceptance of null results. We conclude by discussing implications for the field and the potential of our new dataset for investigating other questions about political science.

29643220

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 09/02/2026

En edes ehtinyt tulla tänne pommittamaan Starmer-deathwatchia ennenku se oli jo ohi, mutta musta tuntuu että saadaan uus kierros by-electionin jälestä. Jaksaako Keir paikallisvaaleihin?

210

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 08/02/2026

But which power figure will you choose? The possibilities of the Thai election are endless

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 08/02/2026

Thaimaan Yleisradio ei tahdo jäädä huonommaksi:

030

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 08/02/2026

Hallitusmuodostus on puolestaan kuin suoraan jostain GRRM:n valtaistuinpelistä.

110

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 08/02/2026

Thaimaan parlamenttivaalien liveseurantageimit on taas totutulla itäisemmän Aasian tasolla, korttipeliä pukkaa.

150

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Olen leikilläni sanonut että Vasemmistoliiton ainoa tie hallitukseen käy keskustapuolueen kautta, ja se kyllä pätee edelleen. Vähän skeptinen, liian suuri ja tuore mörkö on se vasemmistoleima kepulle jotta lähtisivät. Tai mistäs sitä tietää

060

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Riippuu, onko demarit valmis jättämään vasemman laidan auki kritiikille vas-oppositiosta. Yleensä ei, joskin saman kritiikin voi esittää sinipunan ja kolmen suuren suhteen. "Sipilä I" ja "Konservatiivi" ovat vähän päällekäisiä anyway nyt, kenties voi formuloida noita kombinaatioita uudestaan.

010

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

4) Summataan takaisin kansalliselle tasolle Ja tämä simulaatiosykli toistetaan tarpeeksi monta kertaa. Näin syntyy todennäköisyysjakauma puolueen saavuttamista paikoista.

180

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Ennusteen laskemisesta itsestään: Perusaskeleet ovat pysyneet samana viimevaaleista, yksi simulointi on tällainen: 1) Mukana olevista mittauksista muodostetaan keskiarvo 2) Se muunnetaan piiritasolle pienellä hälinällä aiempien vaalien piirivahvuuksien perusteella 3) D'Hondt pyöritetään piireissä

160

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Silmällä kannattaa myös pitää Sipilä I toisintoa, kenties +KD, erit. jos SDP:n kannatus laskee ja se ei valu vasemmalle. Nykyisellään tuo heiluu niukan enemmistön paikkeilla, mutta jos 110 paikkaa puhkaisee ennusteessa, niin sekin on mahdollisuus mikäli SDP ei vuorollaan hallitusta saa kasaan.

140

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Vahvimmat koalitiot ovatkin siis joko kokoomuksen ja SDP:n ympärille rakentuvat viritelmät, tai sitten aina välillä väläytelty kolmen suuren yhteishallitus. Eiköhän jompi kumpi näistä koeponnisteta, mikäli kannatukset pysyvät suunnilleen samassa kokoluokassa.

160

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Rinne-Marin I saavuttaisi selvän enemmistön, mutta sen on keskusta sulkenut aika tiukasti pois, enkä sitä kyllä pidä realistisena muidenkaan puolueiden osalta. Ilman keskustaa kyseinen koalitio taas jäisi suunnilleen sataan paikkaan, hieman alle. Se on liian vähän, tuskin nykykannatuksilla.

250

Julius Lehtinen @julleht.bsky.social · 06/02/2026

Mitä se sitten tarkoittaa hallitusten suhteen? Samaisen ennusteen pohjalta laskeskelin, miltä muutama edellinen ja julkisuudessa väläytelty tuleva hallitus näyttäisi. Rinne-Marin I: 129 Kolme suurta: 126 Sinipuna: 117 Konservatiivi: 101 Vasemmisto: 98 Sipilä I: 97 Orpo I: 77

170