iiinova — where your digital self keeps evolving

Tein tänään kotona satsin kriikunahilloa ja -mehua, mutta uskoisitte, jos sanon, että heti kun taloustieteilijänä muistin, että nämähän eivät näy bruttokansantuotteessa, niin kaikki vain yhtäkkiä katosi näkymättömiin!

080

epäillä, että BKT:n kattavuuden rajallisuus voisi vääristää päätöksentekijöille tuotetavaa tilannekuvaa, niin puutteita voi toki aina paikata erillisillä analyyseillä ja muilla mittareilla.

040

verotuotoihin, joita budjettiprosessissa olisi tarpeen huomioida erityisesti BKT:n tai DSGE-mallien avulla. On siis vaikea nähdä, että kotitalouksien hoivatyön jääminen tuotantorajan ulkopuolelle aiheuttaisi suuria vaikutuksia poliittisiin päätöksiin. Ja niissä tapauksissa, joissa on perusteltua

130

oletettavasti ole sellaisia suhdannevaihteluita, jotka olennaisesti muuttaisivat koko kansantalouden suhdannekuvaa (ellei poliittisilla päätöksillä siirretä hoivatyötä BKT:n tuotantorajan yli). Eikä toisaalta kotitalouksissa tapahtuva hoivatyö itsessään aiheuta sellaisia muutoksia

Yleisiä BKT:n käyttötarkoituksia (DSGE-mallien kontekstissa) on esimerkiksi suhdanteiden arvioiminen ja valtion budjetointi suunnittelu (erityisesti tulevien verotulojen arviointi). Näissä tarkoituksissa ei hirveästi hoivatyöllä ole merkitystä (vaikka yleisesti onkin), koska hoivatyössä ei

Aikoinaan olen itsekin pohtinut tätä BKT:n kattavuuden puutteiden ongelmaa (tosin liittyen digitalisaation), ja siinä on olennaista, juuri kuten viittaanktin, tarkasteltava tutkimuskysymys tai käsillä oleva käyttötarkoitus. www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/u...

tuottaa hyvinvointia edestäviä palveluita ja instituutioita ihmisille.

020

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 06/09/2025

Miksi tuo sana "kuitenkin"? Taloustieteelle on ihan ilmiselvää, että julkisen ja yksityisen sektorin välillä tällaisia riippuvuussuhteita. Sen verran täsmentäisin, ettei julkisen sektorin varsinainen tarkoitus ole tuottaa hyvää työvoimaa yksityiselle sektorille, vaan

100

Reposted by Juha Itkonen

Moikka! Jos sopii niin selvennän vähän. Jotta voin avata hieman paremmin mikä todellinen käytäntö on :) Julkinen hoivatyö on osa BKT:ta, ja sellaisenaan sisällytetty DSGE-malleihin. Se, joka puuttuu, on markkinoiden ulkona tapahtuva hoivatyö (kotiäidit, omaishoito).

1121

Kokonaisuudessan jutun yleisviesti on siis tiedevastainen: kuunnelkaa vähemmän taloustiedettä ja ottakaa tämä tieteenala vähemmän vakavasti.

030

Jos näitä tiedevastaisia asenteita on vaikea nähdä, se voi olla myös merkki omista tiedevastaisista asenteista. Hieman kuten rasisti ei näe omaa rasismiaan niin myös denialistit usein uskovat oman ajattelunsa neutraalisuuteen. Denialistit eivät yleensä pidä itseään denialisteina.

Seitsemässä vuodessa, kun kirjaa on kirjoitettu, olisi varmasti ehtinyt selvittää, että aihetta on tutkittu. Mutta tiedevastaiseen agendaan sopii paremmin mielikuva, että tiede on jättänyt tärkeitä asioita selvittämättä.

Jos toimittaja tai kirjailija olisivat aidosti kiinnostuneet taloustieteestä ja sen tuottamasta tiedosta liittyen hoivaan, olisi ollut varsin helppo selvittää internetin-kautta, millaista tutkimusta aiheesta on tehty. Nykyään voi kysyä vaikka tekoälyltä: "Miten taloustiede puhuu hoivan arvosta?".

100

3. ”Taloustieteessä ei yksinkertaisesti ole sanoja puhua hoivan arvosta.” Tämä jatkaa edellistä teemaa (ikään kuin taloustieteilijät ovat niin outoja olentoja, etteivät he edes tunne samoja sanoja kuin tavalliset ihmiset) ja fraasi sivuuttaa kaiken aiheesta tehdyn taloustieteellisen tutkimuksen.

220

(esimerkiksi ne, jotka päivätyökseen miettivät juuri hoivaa) näe hoivaa, kun se tapahtuu kodeissa. Taloustietielijät pitää siis jo kuvitella jonkinlaisiksi epäihmisiksi, joilla ei itsellään ole esimerkiksi ikääntyneitä vanhempia tai lapsia, jotka vaativat hoivaa.

140

maalataan tutkijoista sellaisia hölmöläisiä, jotka eivät näe edes asioita, jotka ovat kaikille tavallisille ihmisille aivan ilmeisiä. Tämä fraasi vaati pohjalle jo melko vahvoja negatiivisia ennakkoluuloja, että lukija uskoo mukisematta ajatuksen, etteivät tutkijat

eikä tilanne vaadi tutkimustiedon uudelleen arviointia tai arvonalennusta, mitä tällaisilla fraaseilla tavoitellaan. 2. "Kun hoiva siirretään kotien vastuulle, siitä tulee taloustieteessä näkymätöntä." Tämä väite on absurdi, ja tässä tarkoitus onkin luoda toiseutta ja

100

ja c) määrittämään tutkimustieto mielipidekysymyksiksi, jotka voi halutessaan sivuuttaa. Esimerkiksi ilmasto denialisteilla vastaava fraasi on, että ilmastotiede ei ole eksakti tiede. Tieteenalan luonne on toki jo tutkijoiden ja yleensä myös käyttäjien tiedossa,

Tämä on muodoltaan denialisteille tyypillinen puheakti. Tällä pyritään a) luomaan kuvaa ylimielisistä tutkijoista, jotka kuvittelevat liikoja tieteenalastaan, b) maalaamaan tieteen tuloksiin vetoavista maallikoista luottavaisia hölmöjä, jotka uskovat tuloksiin liian sokeasti,

Tässä on kolme poimittua kohtaa, josta käy ilmi, miten taloustiedettä ja taloustieteilijöitä panetellaan: 1. ”Silti taloustiede on enemmän sosiologiaa kuin kemiaa, vaikka siinä halutaan numeroilla saada aikaan luonnontieteellinen vaikutelma.”

100

Juuri näin, pitää mennä johdantokursseja syvemmälle, että osaa ajatella pari askelta pidemmälle ja alkaa nähdä aukkoja omissakin ajatuksissa. Mutta kyllä sieltä kaninkolosta voi päästä poiskin, jos vain pysyy avoimen ajatuksella, että saattaa olla niinkin, että on itse väärässä ja tiede oikeassa.

010

Nämä mainitsemasi BKT:n ominaisuudet ovat taloustieteilijöille aivan ilmeisiä. Erilaiset hyvinvointimittarit ovat yksi taloustieteen tutkimuskohde, ja he ovat olleet niitä kehittämässä. Voitko kuvitella, kuinka nurinkuriselta tutkijasta tuntuu, kun tämäkin käännetään taloustiedettä vastaan?

020

Olen itsekin nuorempana lukenut paljon näitä taloustiedekriittisiä juttuja ja uskonut niihin, kunnes oikeasti aloin opiskella taloustiedettä, ja huomasin, että nämä kriitikot puhuvat aivan puuta heinää. Se on ihan samanlainen kaninkolo kuin kaikki muutkin denialismin muodot.

161

Suosittelen oikeasti tutustumaan taloustieteilijöihin ja sitä kautta taloustieteeseen. Kysy heiltä, mitä he ajattelevat näistä asioista. Saatat yllättyä. Jos tietosi perustuvat vain erilaisten tiedekriitikkojen kirjoituksiin, niin siitä muodostuu aivan vääristynyt kuva tieteestä.

2101

huomioimaan tieteellinen tieto kaikenlaisessa valtion viranomaisten toiminnassa. Onko se valtaa? Näitä denialistisia narratiiveja kannattasi hieman kyseenalaistaa. Myös ajatus lausumattomista oletuksista yksi tällainen narratiivi, jolla lietsotaan epäluottamusta tutkijoita kohtaan.

130

Mikä ihmeen valta-asema, ja millä mittareilla asemaa voi vertailla? Jatkuvastihan taloustieteilijät ovat kritisoimassa päätöksiä, jotka eivät ole tutkimustiedon valossa järkeviä. Valtava määrä kritiikistä ei edes koskaan päädy lehtiin. Toisaalta meillä on ilmastolaki, joka erikseen velvoittaa

280

on helpompi sivuuttaa uusi tieto kuin asettaa oma maailmankuva kyseenalaiseksi. Ja monet politiikan pelurit hyväksikäyttävät näitä ristiriitoja, ja sotkevat esim. löysää ekonomismia ja taloustiedettä, koska siten voidaan tarpeen tullen joko nostaa omia näkemyksiä tai sivuuttaa tutkimustietoa.

Tiede voi toki paremmalla viestinnällä jonkin verran viestiä helpommaksi vastaanottaa, mutta sillä on rajansa, kun ihmisten muut tarpeet ajavat tiedonhalun ohi. Vääjäämättä tiede haastaa ihmisten maailmakuvaa tuottamalla uutta tietoa, ja poliittisesti latautuneissa kysymyksissä

100

epämääräinen ongelmakenttä selkenee, kun voi osoittaa sormella jotakuta ja sanoa, että nuo ovat syyllisiä. Sama kaava toistuu monessa poliittisessa kysymyksessä, mutta syyllinen ihmisryhmä vain vaihtuu (maahanmuuttajat, kommunistit, kapitalistit, juutalaiset...).

100

asiantuntijana väittämällä, etteivät tutkijat tajua jotain, mitä jokainen yleisössä varmasti tajuaa. Samalla yleisö saa pienen nosteen omanarvontunteeseensa, kun pääsevät osalliseksi tällaisesta kätketystä tiedosta. Yleisö saa myös hyvän syntipukin monimutkaisille yhteiskunnallisille haasteille, ja

100

Vähän ehkä kyyninen ihmiskuvani on, ettei tiedonjano ole monillakaan tarvehierarkiassa kovinkaan kärjessä, vaan sen edelle menevät esim. monet sosiaaliset ja psykologiset tarpeet. Tässäkin tapauksessa valheet palvelevat kirjan myyntiä, kun voi nojata olemassa oleviin ennakkoluuloihin ja näyttäytyä

Muistan tuon saman ajan. Ei ollut lainkaan poikkeuksellisesta, että joku itseään fiksuna pitävä saattoi sivuuttaa kaiken tutkimustiedon yhdellä lauseella, kuten että "ilmastohan on aina muuttunut". Aivan kuin tutkijoilta olisi jäänyt tämä seikka huomaamatta.

140

Kirjat | Lehti kertoi, että naiset ovat yhteiskunnassa kuluerä: Emma Holten päätti osoittaa talouskeskustelun vääristymät

Kokeilkaapa lukea tämä laittaen taloustieteen tilalle ilmastotiede. Hesarilta odottaisi sen verran sivistystasoa, ettei julkaise tällaista tiedevastaista roskaa täysin kritiikittä. Kun joku väittää tutkijoiden ajatteleva jotain aivan älytöntä, herätyskellojen pitäisi soida. www.hs.fi/taide/art-20...

hs.fi

Taloustiede hallitsee politiikkaa, muttei pysty mittaamaan, mitä on hyvä elämä, sanoo tanskalainen tietokirjailija Emma Holten.

5283

Tämä 10 prosentin poikkeus siis kiristää tosiasiallista verotusta, ei kevennä sitä. Suomen verotuksesta löytyy toki porsaanreikiä, joita pitäisi tukkia, mutta eipä ole lainsäätäjillä helppoa, kun poliitisissa puheissa paikkauksetkin voivat kääntyä näin nurinkurin ja muuttua esimerkeiksi puutteista.

160

siinä vaiheessa, kun henkilöomistaja nostaa rahat pois yhtiöstä omaan käyttöönsä. Poikkeuksena pääsääntöön pieniä sijoituksia pörssiyhtiöihin verotetaan jo varhaisemmassa vaiheessa, jottei pörssiyhtiön osinkoja pääse muuttamaan kevyemmin verotetuiksi listaamattoman yhtiön osingoksi.

160

tähän on tehty kiristys pörssiyhtiöiden osinkojen osalta. Verovapauden idea on välttää ketjuverotusta niin, että esimerkiksi konsernissa tuloja ei veroteta joka välissä, kun tulot siirtyvät yhtiöstä toiseen. Yrityksen voitosta menee kyllä yhteisövero ja pääomatulovero tulee myös maksettavaksi

130