Sign in

Juhana Siljander

@jsiljanderfin.bsky.social
497 followers 189 following 556 posts

Ryhmäpäällikkö, kotimaan rahoitusvakaus @suomenpankki.fi. PhD (taloustiede), TkT (matematiikka).

PostsRepliesMedia
Reposted by Juhana Siljander
Suomen Pankki @suomenpankki.fi · 24/09/2026
Vanhempi dataekonomisti Tara Junes kirjoittaa blogissaan nuorten varallisuudesta. EKP:n julkaisemat tiedot kotitalouksien varallisuudesta herättivät keskustelua suomalaisten nuorten kotitalouksien vähäisestä nettovarallisuudesta muuhun euroalueeseen verrattuna. 🔗 Lue blogi: bit.ly/4zfXBFF
bit.ly
Nuorten varallisuus tilastoissa: mitä tiedämme ja mitä emme tiedä
Euroopan keskuspankin julkaisemat tiedot kotitalouksien varallisuudesta herättivät keskustelua suomalaisten nuorten kotitalouksien vähäisestä nettovarallisuudesta muuhun euroalueeseen verrattuna. Hava...
011
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Monopolihinnoittelu ei yleensä jousta alaspäin markkinaehtoisesti — mutta julkinen kuntapäättäjä voisi halutessaan päättää toisin. Halvemmat tontit edesauttaisivat uudisrakentamisen ja sitä kautta koko talouden elpymistä. 9/9
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Uudisasuntojen hinta koostuu tontin ja rakennuksen hinnasta. Kun rakennuskustannukset ovat inflaation myötä nousseet, hinnat voivat laskea vain jos tontin hinta joustaa alaspäin. Tonttien kaavoitus ja hintataso ovat kuntien kaavoitusmonopolin myötä kuntapäättäjien käsissä. 8/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Laskeneet vuokrat ja hinnat sekä kohonneet rakennuskustannukset tekevät uudisrakentamisen yhtälöstä kuitenkin vaikean. Uudisasuntojen kauppa ei käy ja uudisrakentaminen on pohjalukemissa. 7/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Vuokrista: aiempaan huoleen asumiskustannusten noususta vastattiin 2020-luvun taitteessa kaavoittamalla paljon. Rakennusbuumi kasvatti tarjontaa, ja se on nyt laskenut vuokria. Tältä osin asumiskustannusten hillitsemiseen tähtäävässä kaupunkipolitiikassa onnistuttiin. 6/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Asunnonvaihtajan kannattaa kuitenkin muistaa: jos myyt halvalla, voit myös ostaa halvalla. Hintojen nousua odotellessa myös oman seuraavan kodin hinta nousee. Vaihtajalle keskeistä on asunnonvaihdossa maksettava väliraha. 5/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Taloudellinen: jos asuntoon liittyy laina ja hinta on laskenut, myyntihinta voi mennä kokonaan lainan maksuun. Silloin omarahoitusosuus seuraavaan asuntoon ei välttämättä riitä, jos oman asunnon myyntihintaa joutuu laskemaan liikaa. 4/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Psykologinen: moni myyjä ei halua myydä alle asettamansa viitehinnan, usein oman alkuperäisen asunnon ostohinnan. Aihetta käsittelevästä tutkimuksestamme on kirjoittanut mm. Financial Times: t.co/R9rd9q3RzM 3/
t.co
https://www.ft.com/content/9c935553-23aa-49f7-869c-a701e21d322e
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Kauppamäärien laskun taustalla on tyypillisesti myyjien haluttomuus laskea hintoja. Tässä vaikuttaa kaksi keskeistä mekanismia — toinen psykologinen, toinen taloudellinen. 2/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 17/07/2026
Kiinteistönvälitysalan keskusliitto julkaisi tänään uusimman asuntomarkkinakatsauksensa: kesäkuun asuntokauppamäärät putosivat 18% vuoden takaisesta. Kävin Ylen Aamussa ja radion Ykkösaamussa keskustelemassa asiasta Vuokraturvan Timo Metsolan kanssa. 1/9 #asuntomarkkinat areena.yle.fi/1-78412833
areena.yle.fi
Miten toimia fiksusti asuntomarkkinoilla? | Ylen aamu
Asuntojen hinnat ovat Suomessa yhä laskussa, samaan aikaan varsinkin pääkaupunkiseudulla on ylitarjontaa vuokra-asunnoista. Millaisia ratkaisuja vuokralaisen tai asunnon ostajan kannattaa juuri nyt te...
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 20/05/2026
Lisäksi julkisesti tuetun vuokra-asuntotuotannon omakustannusperusteiset vuokrat ovat nousseet samaan aikaan, kun markkinavuokrat ovat laskeneet. Tämä on luonut painetta vuokra-asuntojen käyttöasteille. Suuret lainat ja laskevat käyttöasteet muodostavat vakausriskejä. 2/2
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 20/05/2026
Kirjoitimme @suomenpankki.fi'n vuosittaiseen vakausjulkaisuun julkisesti tuetun asuntotuotannon vakausriskeistä. Julkisesti tuetulle asuntotuotannolle sallitaan muuta asuntorahoitusta korkeammat luototussuhteet ja pitemmät laina-ajat. 1/2 eurojatalous.fi/fi/2026/2/ju... #eurojatalous
eurojatalous.fi
Euro ja talous
Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
110
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 13/05/2026
Miksi asuntojen kauppamäärät romahtavat asuntomarkkinoiden laskusuhdanteessa? Financial Times kirjoitti aihetta käsittelevästä tutkimuspaperistamme: www.ft.com/content/9c93... #asuntomarkkinat #talous
ft.com
Don’t let bad thinking scupper your house sale
Price fixation locks in vendors when housing market falters
011
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 24/04/2026
Suomen Pankin kotimaan rahoitusvakauden ryhmä etsii vanhempaa ekonomistia määräaikaiseen virkasuhteeseen vuoden 2027 loppuun asti. #talous #rahoitus Hakemuksia siis vireille! suomenpankki.rekrytointi.com/paikat/?o=A_...
suomenpankki.rekrytointi.com
Vanhempi ekonomisti yritysanalyysien kehittämiseen
040
Reposted by Juhana Siljander
Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 28/03/2026
Taas ajatus että talousjärjestelmä on jotenkin "kasvuriippuvaista", ja että velkojen anteeksianto olisi tie kestävämpään talouteen. Tällainen näkemys heijastaa mielestäni, suoraan sanoen, täydellistä ymmärtämättömyyttä talousjärjestelmästä. 1/n
hs.fi
Lukijan mielipide | Kasvuriippuvuudesta tulee päästä eroon
Kasvuriippuvuuden purkaminen tarkoittaa poliittisen vision päivittämistä.
2216
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 24/02/2026
Kiinnostuksesta: miten tässä luokalle jättämistä koskevassa kirjallisuudessa on huomioitu oppilaiden käyttäytymisvaikutukset, kun he mahdollisesti tekevät enemmän töitä sen eteen, etteivät jäisi luokalle? Tämähän koskee siis myös niitä, jotka eivät jääneet luokalle.
100
Reposted by Juhana Siljander
Professoriliitto @professoriliitto.bsky.social · 24/02/2026
”Työn tuottavuus ei nouse tutkinnoilla, vaan paremmalla osaamisella. Tutkinnon pitäisi olla työmarkkinoilla varma signaali osaamisesta. Samalla kun volyymiä kasvatetaan, pitäisi pystyä varmistamaan koulutuksen laatu", @janierola.net kirjoittaa Professoriblogissa. #osaaminen #koulutus
professoriliitto.fi
Koulutuksen ongelmat uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntaa
Työn tuottavuus ei nouse tutkinnoilla, vaan paremmalla osaamisella. Tutkinnon pitäisi olla työmarkkinoilla varma signaali osaamisesta.
0191
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Esim. talouspoliittisissa päätöksissä taloustutkimusta haastetaan vahvasti yhteiskunnan joka osa-alueilta ja joudutaan näitä puolustamaan. Miksi kasvatustieteilijät eivät suostu tällaiseen keskusteluun, vaikka esim. koulua koskevat päätökset voivat olla vähintäänkin yhtä merkityksellisiä?
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Kyselin jo tekoälyltä, mutta ei sieltä mitään kovin järkevää minusta tullut. Some-keskusteluja ei tietenkään ole pakko jatkaa, mutta olisi minusta virkistävää, jos kasvatustieteilijät edes joskus yrittäisivät antaa vastauksia, joille voisi hakea hyväksyntää myös oman tutkijayhteisön ulkopuolelta.
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Näin ei ehkä välttämättä ole, mutta koska kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti hyvin merkittävästä asiasta, ko. tutkijoilla olisi nähdäkseni velvollisuus perustella, miksi koulua koskevia päätöksiä perustetaan sellaiseen evidenssiin, joka ei kerro päätöksen vaikutuksista.
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Btw. näin ulkopuoliselle väitelauseesta "koulua koskevassa päätöksenteossa vaikuttavuustutkimukset eivät ole lähtökohtaisesti ensisijaisia" syntyy helposti vaikutelma, että tässä tapauksessa koulua koskeva päätöksenteko on huonosti perusteltua.
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Nyt kerrot asiantilasta ("eivät ole ensisijaisia"), et siitä, miten pitäisi olla. Tietoa voi kerätä monipuolisin keinoin, mutta edelleen, jos päätöksenteolla on tarkoitus vaikuttaa, miksi tiedon vaikutuksista ei ainakin pitäisi olla ensisijaista?
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Tietenkin tutkimusta voidaan tehdä myös muista asioista kuin vaikutuksista. Mutta jos päätöksenteon pääasiallinen tavoite on vaikuttaa johonkin asiantilaan tai toimintamalliin, miten tällainen tutkimus sitten informoi ko. päätöksentekijää kovinkaan relevantilla tavalla ko. päätavoite huomioiden?
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Ainakin oma hämmennykseni asiaan liittyen on niin perustavanlaatuista, että kuvittelisin siihen löytyvän selvennyksen melko lyhyellä some-vastauksella ilman, että täytyy linkata kokonaista artikkelia. En siis tajua, miten vaikutuksista voi saada tietoa ilman, että vaikutuksia tutkitaan.
200
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Maksumuuri, joten en päässyt artikkeliin käsiksi. Abstraktin perusteella ei tosin selvinnyt relevanssi tähän keskusteluun. Oletko siis sitä mieltä, että päätöksenteon tavoitteena ei ole vaikuttaminen? Vai, että vaikutuksista voi saada tietoa tutkimusmenetelmillä, jotka eivät selvitä vaikutuksia?
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Ymmärrän, että näkemykset ja havainnot voivat paremman evidenssin puuttuessa toimia päätöksenteon pohjana. Mutta eikö tällöinkin päätöksenteon tavoite ole vaikuttaa johonkin asiantilaan, jolloin tutkimusevidenssi ko. vaikutuksesta olisi subjektiivisia näkemyksiä parempi lähtökohta päätöksenteolle?
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Perustuuko nämä ym. siis kausaalievidenssiin? 2/2
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Lisäksi kirjoituksessa on paljon kausaaliväitteitä, kuten ”…kokeet ovat typistäneet koulutyötä kokeisiin preppaamiseen ja yksipuolistaneet opetusmenetelmiä, … lisänneet oppilaiden ja koulujen vakavaa eriarvoisuutta, … oppilaat stressaantuivat kokeista, eivätkä ne motivoineet opiskelemaan.” 1/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Eikä tämä rajoitu pelkästään määrälliseen tutkimukseen, vaan koskee myös laadullista tutkimusta. Esim. tieteenfilosofiassa yleisesti implikaatiolla nimenomaan viitataan kausaalisuhteeseeen, vaikka sen todistamisen metodologinen vaikeus tunnustetaankin. 3/3
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Lisäksi en ymmärrä terminologiakysymystä. Nähdäkseni englanninkielen sanat ”consequence” ja ”implication” (samoin kuin suomen kielen sana ”seuraus”) käsittelevät nimenomaan kausaliteettia. 2/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 19/02/2026
Kiinnostava keskustelu, mutta putosin hieman kärryiltä. Eikö poliittista ohjausta yms. tehdä nimenomaan siksi, että sillä pyritään *vaikuttamaan* johonkin asiantilaan tai käytäntöön? Eikö tällöin päätöksenteon pitäisi perustua nimenomaan kausaalievidenssiin? Mikä muu voisi sanoa vaikutuksista? 1/
200
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 28/01/2026
Isot säästöt hallinnosta leikkaamilla ei ehkä tosiaan realistista. Yritystuet silti käsittääkseni useita miljardeja (Googlen AI sanoi yhteensä 4mrd); näiden leikkaamisesta kuulee aika ajoin puheenvuoroja. En toki tiedä, mikä olisi järkevää.
200
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 28/01/2026
En ole kaivanut tilastoja, mutta eikös kehitysapu ja yritystuet ole kuitenkin yhteensä usean miljardin euron kuluerä vuosittain?
120
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 05/01/2026
Uusi vuosi, uudet tehtävät. Loppiaisen jälkeen aloitan kotimaan rahoitusvakauden ryhmäpäällikkönä @suomenpankki.fi. Pitkään meni päätoimisena tutkijana; nyt kiinnostuksella uutta kohti.
090
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 27/10/2025
Toisaalta neoklassisessa maailmassa säästäminen luo (pankkisektorin ja yritysluottojen kautta) investointeja. Eli onko ongelma sittenkin kysynnän puutteen sijasta luotonannossa? Ken tietää; mutta kysyntäselitykset näyttäisi minusta ehkä hieman ylikorostuvan näissä keskusteluissa.
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 26/10/2025
FIFY: ”On ällistyttävää, miten nopeasti ja kyseenalaistamatta läpi yhteiskunnallisen keskustelun on alettu korostaa *yli*kansallista etua.” No vitsi vitsinä, mutta eikö tämä ole sellainen arvokysymys, josta ihan luonnollisesti esiintyy erilaisia näkemyksiä?
110
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 09/10/2025
Vaikka kaikissa hankkeissa olisi nykyään välttämättä jotain palkkauksia, veikkaan että tällainen vaatimus voi silti kääntyä itseään vastaan ja olla itsessään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Miten tällaiset lausunnot esim. arvioidaan?
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 09/10/2025
En tiedä useimmista; ainakaan oma tutkijatohtorihankkeeni ei aikoinaan sisältänyt muita palkkakuluja kuin omani.
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 09/10/2025
En muista, kysyttiinkö tällaista, kun itse sain Akatemian tutkijatohtorihankkeeni reilu vuosikymmen sitten. Veikkaan, että ei kysytty; ainakaan en muista mitään tällaiseen tarinoineeni. Rehellinen vastaus olisi silti varmaan ollut, että ”ei edistä mitenkään tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta”.
000
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 09/10/2025
Vaatimus esitetään kuitenkin ilmeisesti kaikille hankkeille, eli ilmeisesti myös sellaisille, joissa ei rekrytä tutkijoita.
200
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 09/10/2025
Eikö tämä ole hieman outo vaatimus? On paljon tutkimuskysymyksiä, jotka eivät mitenkään liity tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen. Miksei vain rahoiteta tieteellisesti parhaita hankkeita, vaan vaaditaan hakemuksilta tällaisia lausuntoja, jotka ei välttämättä liity mitenkään aiheeseen?
400
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Vielä nykyisinkin ei tarvitse olla kovinkaan monimutkainen malli, jotta perinteisen CPU-klusterin saa kuormitettua. GPUt helpottanut tilannetta huomattavasti, mutta mennee aikansa, jotta nämä yleistyvät. 2/2
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Kyllä makrossa tehdään myös jonkinasteiseen realismiin pyrkiviä ns. ”kvantitatiivisia” malleja. Mutta ainakin historiallisesti nämä on ollut täysin laskentakyvyn ulottumattomissa, joten metodikirjallisuus kehittynyt hieman eri suuntaan. 1/
100
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Dominantista vaikea sanoa, koska tietynlainen murros käynnissä. Mikrodatat nykyään isossa roolissa, mutta eroja siinä, miten niitä käytetään. Omassa tutkimuksessani ainakin suuntaus pienempiin/spesifimpiin malleihin; keskeiset joustot pyritään identifioimaan ja estimoimaan huolellisemmin datasta.
120
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Kasvava tutkimuskenttä; ks. esim. www.nber.org/conferences/...
nber.org
SI 2025 Behavioral Macro
020
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Lisäksi rationaalisuudella ei tarkoiteta jonkinlaista täydellistä, tietokoneen kaltoin toimivaa optimoijaa. Enenevissä määrin huomioidaan esim. psykologian tutkimuksessa havaitut biakset. Esim. yksi esimerkki omasta tutkimuksestani: papers.ssrn.com/sol3/papers....
papers.ssrn.com
Behavioral Lock-In: Housing Market Taxation with Reference Dependent Agents
<div> We embed optimizing agents with reference-dependent and loss-averse preferences <span>into a dynamic equilibrium search and matching model of the ho
120
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
En ole varma, mitä VM:ssä tarkalleen tehdään ja luultavasti tieteen eturintama menee joka tapauksessa politiikkatyötä edellä. Oma veikkaukseni silti on, että poliittista päätöksentekoa ohjaa enemmän puhtaasti empiirinen tutkimus kuin (DSGE-)mallit.
010
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Yleisesti sanoisin, että isojen DSGE-mallien parametrisointiin liittyvät haasteet on melko hyvin tiedostettu ja iso osa makrotaloustieteen tutkimuskentästä on jo n. 20 vuotta sitten alkanut siirtyä niistä poispäin.
220
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
DSGE-mallit voivat kyllä periaatteessa huomioida näitä asioita, mutta malleja on paljon ja eri tarkoituksiin, eikä kaikkea voi huomioida kaikissa papereissa. Silti itsekin olen näitä kysymyksiä hieman sivunnut (paperin tulevassa versiossa ehkä vielä enemmän): github.com/siljander/ju...
github.com
120
Juhana Siljander @jsiljanderfin.bsky.social · 08/09/2025
Kun puhutaan taloustieteen mallien yksinkertaisuudesta, ehkä tarpeen huomauttaa, että modernin taloustieteen tapa mallintaa ihmisten käyttäytymistä on silti tarkoituksella hyvin monimutkainen. Mallinnuksen peruslähtökohta on, että mallin toimijat ovat jopa yhtä sofistikoituneita kuin mallintaja.
110