iiinova — where your digital self keeps evolving

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/05/2026

Tärkeimmäksi ilmastokeinoksi Kauppi nimeää fossiilisten päästöjen rajoittamisen. Ilman sitä ei mikään nielujen määrä ratkaise ihmiskunnan suurta ongelmaa. 5/5

040

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/05/2026

Hakkuiden ja metsätalouden sijaan hiilinielun ongelmat ja niihin liittyvät ratkaisut kytkeytyvätkin usein ihmiskunnan muihin haasteisiin, ruoka- ja energiatuotantoon. 4/5

130

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/05/2026

Pitkällä aikavälillä olisi luontevampaa panostaa kasvuun ja elinvoimaan kuin hätäisillä muutoksilla. ”Puuta tuotetaan sen mukaan, mitä metsäteollisuuden tuotteita kysytään maailmalla. Jos Suomessa jätetään tekemättä, ne tehdään muualla”. 3/5

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/05/2026

”Pitkällä tähtäyksellä parempi olisi toisinpäin, että voitaisiin vähän enemmän käyttää puuta, kestävyyden rajoissa tietysti. Se olisi ilmastolle hyvä”. Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen vuonna 2035, mutta Kauppi pitää realistisempana 50–70 vuoden aikaa. 2/5

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/05/2026

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kauppi kummastelee suomalaista ilmastokeskustelua. ”Ajatus siitä, että vähentämällä hakkuita autetaan ilmastoa, on outo”. 1/5 maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/de6dcb...

maaseuduntulevaisuus.fi

Hakkuurajoitukset ovat huono keino, kun hiilinieluja yritetään parantaa, sanoo hiilinielututkija

Mietityttävätkö vuoroin nieluiksi, vuoroin päästöiksi keikahtavat hiilinielulaskelmat? Tankkaa tästä jutusta perspektiiviä koko maailman tilanteeseen.

140

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Ketjun avauspostauksessa on linkki erinomaiseen artikkeliin, jossa yleistajuisesti esitetään Like-for-Like -periaatteen tieteellistä taustaa ja sen merkitystä esim. EU:n ilmastopolitiikan uudistamisessa. 8/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Siksi onkin aika käsittämätöntä, että tämä täysin oleellinen periaate on lähes kokonaan sivuutettu suomalaisessa ilmastokeskustelussa. 7/8

130

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Like-for-Like -periaate on noussut keskeiseksi ratkaisuksi kansainvälisessä tieteellisessä ja ilmastopoliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi EU:n uusi CRCF-asetus tekee selvän eron pysyvien ja tilapäisten hiilenpoistojen välillä. 6/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Maankäytön hiilinielut sen sijaan voisivat kompensoida vaikutukseltaan lyhytaikaisia päästöjä, kuten metaanipäästöt ja maankäytön muutosten CO2-päästöt. Molemman tyyppisten päästöjen vähentämiseksi ja niiden kompensoimiseksi tarvitaan erilliset poliittiset tavoitteet. 5/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Tämän ongelman ratkaisemiseksi ilmastonmuutostutkijat ovat esittäneet ns. Like-for-Like -periaatetta. Periaatteen mukaan fossiilisia päästöjä voitaisiin kompensoida ainoastaan pysyvillä hiilenpoistoilla, joita tuotetaan teknisten hiilinielujen avulla (esim. BECCS ja DACCS). 4/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Tämä johtaa siihen, että vaikka hiilineutraalius näennäisesti saavutettaisiinkin hiilinielujen avulla, ilmasto lämpeneminen jatkuisi silti edelleen. Tämä ei suinkaan pitäisi olla ilmastopolitiikan tavoite. 3/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Metsien hiilinielut ovat osa lyhyen aikavälin hiilenkiertoa, kun taas fossiilisen energian käyttö vapauttaa hiiltä hyvin pitkäikäisistä geologisista hiilivarastoista. 2/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/04/2026

Miksi metsien hiilinielujen sisällyttäminen kansallisiin hiilineutraaliustavoitteisiin ei ole tieteellisesti perusteltua? Kyse on siitä, että maankäytön hiilinielut ja fossiiliset päästöt eivät ole keskenään yhteismitallisia. 1/8 carbongap.org/understandin...

carbongap.org

Understanding and Implementing the Like-for-Like Principle - Carbon Gap

The like for like principle is key for reaching durable net zero. We look at the science and implementation of durable carbon removal.

132

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/04/2026

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: "Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle." www.sttinfo.fi/tiedote/7192...

sttinfo.fi

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle | Audiomedia Oy

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, j...

030

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 11/03/2026

Todellisia toimia kyllä, ei näennäistoimia, jotka jarruttavat ilmastonmuutoksen hillintää.

010

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 09/03/2026

Puubiomassa on edelleen Suomen merkittävin energiantuotantomuoto (27% kokonaistuotannosta). Jatkossa puun energiakäytön merkitys korostuu entisestään tuuli- ja aurinkoenergian säätövoimana, samalla kun fossiilisista polttoaineista pyritään irtautumaan. www.luke.fi/fi/blogit/pu...

luke.fi

Puu pitää valot päällä, kun tuulivoimalan lapa on jäässä

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 26/02/2026

Maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja hiilinielujen pysyvyydestä. valtioneuvosto.fi/-/1410837/ar...

valtioneuvosto.fi

Arviointi: maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tavoitteeseen nähden ajan tasalla

This page is in Finnish. Go to the English site »

040

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 13/02/2026

European Union’s land use sector sink target offers limited climate benefits. The cost of meeting the European Union’s land use sector sink goal is extremely high. www.sciencedirect.com/science/arti...

sciencedirect.com

EU policy on forest carbon sinks revisited

The European Union’s (EU) policy for Land Use, Land Use Change, and Forestry (LULUCF) sets carbon sink targets for LULUCF for 2021–2030. Managed fores…

131

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 10/02/2026

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: "Suomen tulee keskittyä ilmastotoimissa ensisijaisesti fossiilipäästöjen vähentämiseen, teknologisten nielujen kehittämiseen ja skaalaamiseen sekä kestävien biopohjaisten materiaaliratkaisujen varaan". www.sttinfo.fi/tiedote/7180...

sttinfo.fi

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen | Audiomedia Oy

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimm...

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 04/02/2026

Ilmastopolitiikassa maankäyttösektorista keskustellaan usein ikään kuin se olisi ilmastonmuutoksen hillinnässä alisuoriutuja. Tämä on kuitenkin harha, joka syntyy tavasta, jolla päästöjä ja hiilinieluja lasketaan ja yhdistetään ilmastopolitiikan tavoitteisiin. www.luke.fi/fi/blogit/il...

luke.fi

Ilmastopolitiikan harha

030

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 27/01/2026

Pitkään odotettu Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi -raportti on julkaistu. Laskentojen suuri epävarmuus on yksi syy siihen, miksi on välttämätöntä siirtyä toimenpidekohtaisiin ilmastotavoitteisiin, maankäytön hiilitaseen kokonaisarvion sijaan jukuri.luke.fi/items/3e4cd1...

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 18/12/2025

Lukessa LCA-metodologiaa kehitetään jatkuvasti. Juuri nyt ajankohtainen kysymys on LULUC-päästöjen tuominen mukaan laskentaan. Viime vuosien kehitystyön tuloksena esim. metsänhoidon toimenpiteiden ilmastovaikutukset voidaan kohdentaa yksittäisille tuotteille www.luke.fi/fi/uutiset/e...

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/12/2025

Luonnonvarakeskus julkisti eilen uuden elinkaariarvioinnin (LCA) tutkimuskokonaisuuden, joka parantaa merkittävästi suomalaisen metsätalouden ja puupohjaisten tuotteiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia koskevaa arviointia. www.luke.fi/fi/uutiset/p...

040

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/12/2025

Metsäsektorin elinkaariarviointi ottaa harppauksen eteenpäin. Tervetuloa Luken Metsä-LCA-tilaisuuteen. Aika: 16.12.2025 klo 8.30-11.00 Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki (Hybriditilaisuus: osallistuminen paikan päällä tai etänä) Linkki ilmoittautumiseen: www.lyyti.fi/p/MetsLCA_se...

lyyti.fi

Ohjelma | Metsä-LCA-seminaari

010

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 28/10/2025

Our new LCA paper explores the effect of management on the climate impact of wood products. The results show that switching to fewer thinnings and longer rotation can produce negative emissions. Collecting residues for biofuel has minimal effect on C stock. www.sciencedirect.com/science/arti...

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 21/10/2025

Our new study, published in Scientific Reports @natureportfolio.nature.com focuses on quantifying the greenhouse gas emissions of the most common Finnish fish products. The result show that the carbon footprint of diets can be lowered by using domestic captured fish. www.nature.com/articles/s41...

063

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 08/10/2025

Maaperän hiilivarastojen muutosten ja hiiliviljelyn huomioiminen ruokatuotteiden elinkaariarvioinnissa, sekä muu viimeaikainen LCA-menetelmäkehitys olivat aiheina @luke.fi toteuttaman Modi-LCA -projektin loppuseminaarissa. Seminaarin tallenne löytyy nyt YouTubesta: www.youtube.com/watch?v=jyMH...

032

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

The climate policy in Finland, or in the EU, has not taken this natural forest growth dynamics into account. The basic idea of the LULICF targets is that the sinks remain continuously at a high level, and even continue to grow. This is not biologically possible. 7/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

In this simple growth dynamics lies the ultimate reason for the collapse of carbon sinks in Finland and in Europe, and also the reason why the collapse will continue in the future. As the carbon stock grows, the carbon sink diminishes. 6/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

The most important thing, however, is what happens to the carbon sink. The sink is continuously decreasing, inevitably. By altering calculation parameters, such as the removal rate or the growth rate, the rate of the sink's reduction would change, but the inevitable trend would continue. 5/7

100

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

For tree growth, I used a constant value of 100 Mm3/year. The results (opening post) show that the volume of the trees continues to grow, but at an increasingly slower rate, and the stock is approaching its maximum volume, which with these calculation parameters is slightly over 3000 Mm3. 4/7

100

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

The total volume of Finland's growing stock is approximately 2550 Mm3. I used this as the starting point of my calculations. For the rate of removals (harvest+natural), I used the value 0.033 * growing stock. This is the average from all inventories, and has remained stable for over 100 years. 3/7

100

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

Carbon sink can be expressed using a general first-order dynamic equation: dX/dt = I - kX where, in this case, X is the volume of the trees, I is the forest growth (input), k is the relative removal rate and kX the total removal. Parameter values come from Finland's national inventory. 2/7

100

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 03/10/2025

How will the carbon sinks of forests develop in the future? The answer is clear: in the long term, they can only decrease. The explanation for the reduction in sinks can be found in the images below, which I will examine more closely in this thread. 1/7

130

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Metsien kasvudynamiikka ei ole uusi tieteellinen löytö. Suomessa valtakunnan metsien inventointi on tuottanut tietoa metsien kasvusta ja hiilivarastoista yli sadan vuoden ajan. Onkin hämmentävää, että tätä tietoa ei ole enempää noteerattu kansallisessa ilmastopolitiikassa 7/7

030

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Sama dynamiikka näkyy myös puustossa, tosin hitaampana kuin karikkeessa. Puuston kasvunopeuden vakiintuminen ja varaston koon kasvu ovat johtaneet nielun pienenenemiseen. Puusto ei ole saavuttamassa tasapainotilaa ihan lähivuosina, mutta silti puuston hiilinielun pieneneminen jatkuu. 6/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Puuston karikesyötteen pieneneminen vaikutti myös tähän kehitykseen. Myös ilmaston lämpenemisellä oli merkitystä, mutta tämä ei ole ratkaisevaa: tasapainotila olisi saavutettu ilman lämpötilan kohoamistakin. 5/7

100

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto kasvoi nopeasti vielä vuosituhannen vaihteessa (maaperä oli hiilinielu), koska kiihtyvä puuston kasvu lisäsi karikesyötettä. Mutta lopulta varaston kasvettua riittävän suureksi nielu nollautui ja tasapainotila saavutettiin. 4/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Avausviestissä olevassa kuvassa nähdään, miten nämä periaatteet toteutuvat kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa. Aloitetaan maaperästä. Inventaariossa nähtävät muutokset kivennäismaiden maaperän hiilinielussa johtuvat lähes kokonaan lyhytikäisen karikkeen tuotantomääristä ja hajoamisesta. 3/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Aikaisemmin esittelin hiilidynamiikan perusteita yksinkertaisen matemaattisen yhtälön avulla. Dynaamisen systeemin toiminnasta seuraa kaksi perusperiaatetta: 1) Hiilivaraston kasvaessa hiilinielu pienenee 2) Tasapainotilassa hiilinielu on nolla. bsky.app/profile/ilkk... 2/7

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 17/09/2025

Mihin metsien hiilinielut hävisivät? Osa 2. Tällä kertaa havainnollistan nielujen dynamiikkaa Luonnonvarakeskuksen tuottaman kasvihuonekaasuinventaarion tulosten avulla (kuvassa). Tarkempaa analyysiä löytyy alla olevassa ketjussa. 1/7

150

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 10/09/2025

Ilman biotalouden toimia näillä osa-alueilla ilmastonmuutoksen pysäyttäminen riittävän ajoissa ei varmastikaan ole mahdollista, ja siksi nämä toimet ja niiden tieteellinen tausta olisi tärkeää huomioida EU:n uudessa biotalousstrategiassa. 8/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 10/09/2025

Metsittämiseen käytettävissä oleva pinta-ala Euroopassa on rajallinen, mutta komission uusi esitys mahdollistaa Euroopan ulkopuolisten metsitysprojektien hyödyntämisen osana EU:n ilmastotavoitteita. Ilmaston kannalta hiilenpoistojen sijainnilla ei ole merkitystä. 7/8

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 10/09/2025

3) Maankäytön hiilinielujen tuottaminen Euroopan metsien ikääntyminen johtaa välttämättä nykyisten hiilinielujen pienenemiseen. Sen vuoksi uusien hiilinielujen tuottaminen metsittämällä on välttämätöntä, jotta maankäytön nielut voidaan säilyttää. 6/8

210

Ilkka Leinonen @ilkkaleinonen.bsky.social · 10/09/2025

Biotalous toimii välivaiheena tässä prosessissa. Biopohjaisen hiilen talteenotto ja varastointi on tehokkainta toteuttaa hyödyntämällä esim. selluteollisuuden ja bioenergialaitosten tuottamaa hiilidioksidia. Muita keinoja ovat biohiilen tuotanto ja puurakentaminen. 5/8