Mielenkiintoinen ajatus. Ehkä tosiaan on noin, että vähänkin poliittisempi ay-liike ei pidemmän päälle voi edustaa niin isoja joukkoja, kuin nykyisenkaltainen. Toisaalta se voi silti olla yhteiskunnallisesti merkittävämpi muutosvoima. Vai voisiko tässä esitetyt strategiat jotenkin yhdistää?